Valmiita listoja ei valitettavasti ole, mutta esimerkiksi Helmet kirjastoista voi kärsivällisyydellä tehdä oman listan. Kaikkien kirjastojen sähköpostiositteet löytyvät Helmet-sivuilta.
Uudesta kirjasta kannattaa tiedottaa jälleen myyjille esim. Kirjavälitys ja BTJ, jotka ovat monien kirjastojen sopimuskirjakauppoja.
Myös nettinäkyvyys lisää kysyntää, sillä silloin lukijatkin innostuvat kirjasta.
Meillä on meneillään kirjastojärjestlmän vaihdos ja verkkokirjasto on suljettu kuten koko kirjastojärjestelmä ensi maanantaihin saakka. Pystyin kuitenkin tarkistamaan vielä vanhasta kirjastojärjestelmästä sen, että lainojenne eräpäivä on 02.05.2016.
Jalkapallosta ymmärtämättömän piti ihan lukea sääntökirjaa.
Siellä mainitaan: "Rangaistuspotku tuomitaan sitä joukkuetta
vastaan, joka pallon ollessa pelissä
syyllistyy omalla rangaistusalueellaan yhteen
niistä kymmenestä rikkomuksesta,
joista on tuomittava suora vapaapotku."
https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Piiri-Pohjois-S…
eli rangaistuspotku on todella rangaistus ja tavallaan vapaapotkun erikoistapaus.
Tasapelissä rankkarit ovat saaneet nimensä varmaankin siitä, että ne lauotaan rangaistuspotkupisteeltä.
Helmet-haun artikkelihaussa mukana oleva ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien viitetietokanta ja metatietovaranto. ARTOsta löytyvien viitetietojen perusteella voit etsiä julkaisun, josta kyseinen artikkeli on luettavissa.
Löytämäsi Timo Lapilan artikkelit on julkaistu Turun postimerkkikerhon Abophilin numeroissa 38 (2001) : 6 (s. 34-37) ja 39 (2002) : 1 (s. 42-45). Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Abophil-lehden muut sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta, Frank-monihaulla tai Finna-hakupalvelulla.
HelMetin artikkelihaussa voit laittaa nimekkeen koriin ja lähettää tiedot omaan sähköpostiisi. Artikkelia ei siis voi varata, eikä Helmetin kautta pääse…
Helmet-kirjastoista löytyy venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi ja englanniksi:
Poterjannaja Rossija / Aleksandr Kerenski
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point / by Alexander Kerinsky / by Alexander Kerinsky
Kerenskij : det nya Rysslands skapare / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg
Jonkin verran muuta aineistoa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja muualta Suomesta. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin ja kortin saat esittämällä henkilötodistuksen.
https://www.kansalliskirjasto…
Kappaleen nimi on "Tuulen soitto" ja esittäjän nimi on Harri Nuutinen. Laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittanut Helka Hynninen. Se löytyy Harri Nuutisen lp-levyltä "Ruusu ystävälle" (EMI 06238379, 1980). Sen on levyttänyt myös Vuokko Piironen. Hänen esityksensä löytyy äänitteeltä "Porompo'n-peroporom" (Peel-Records, 1984, PLL16 LP, PLC16 C-kasetti).
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos)
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Ulla Janhosen arvostelu Tiikerin voimalla-kertomus toivottomasta tytöstä, joka selviytyi-on julkaistu
Helsingin Sanomissa 19.5.1996. Kyseinen arvostelu on
myös Kirjallisuusarvosteluja kaunokirjallisuus 5/96
-julkaisussa, joka on mm. Espoon pääkirjastossa.
Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta.
https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Tässä muutamia kollegoiden ehdotuksia, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kaksi kolmesta on kyllä lauluja, ja kolmaskin tunnetaan useimmiten lauluna.
- Alice Tegnerin Ekorr'n satt i granen. Laulu löytyy monista kirjoista ja nuoteista Helmet-kirjastoista ja myös netistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sekorr%27n%20satt%20i%20granen%20alice%20tegner__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
http://sverigeinfo.eu/cultuur/muziek/barnvisor/liedjes/Ekorren%20satt%20i%20granen.htm
- Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ruotsinnoksesta Sången om ekorren (Laulu oravasta)
- Alice Babsin levyltä Alice Babs sjunger för barnen laulu nimeltä Ekorren. Tämä levy löytyy vain muutamasta kirjastosta Suomesta, mutta on ainakin kuunneltavissa…
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Vuosien 800 eKr.–500 jKr. välillä kreikaksi ja latinaksi kirjoitettua kirjallisuutta kutsutaan antiikin kirjallisuudeksi. Vastauksessani esittelen joitakin keskeisiä antiikin ajan kirjailijoita ja heidän teoksiaan. Erinomainen johdatus antiikin kirjallisuuteen on Sari Kivistön, Hannu Riikosen, Erja Salmenkiven ja Raija Sarasti-Wileniuksen toimittama Kirjallisuus antiikin maailmassa (Teos, 2007)
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.370509
Homeeriset eepokset Ilias ja Odysseia ovat antiikin kirjallisuuden merkittävimmät runoteokset. Niiden vaikutusta myöhempään kreikkalaiseen ja roomalaisen kirjallisuuteen on liki mahdotonta yliarvioida. Molempien eeposten aiheena on Troijan sota ja sodan jälkeiset tapahtumat. Ilias käsittelee…
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
17.12.1986 Suomi voitti Neuvostoliiton jääkiekon Izvestija-turnauksessa 3-2. Päivä oli keskiviikko.
https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/201612172200042094
https://www.paivyri.fi/index.php?dt=520549200&ref=1&id=
Kyseessä lienee tämä Yle Areenasta löytyvä kappale Joulurauha. Kysyin asiaa suoraan Tuomo Rannankarilta. Kappale on hänen itse säveltämänsä ja sanoittamansa. Lisäksi Rannankari kertoi näin: "Siitä ei löydy vielä levytettyä versiota. Ensi vuonna siitä tehdään Jyväskylä sinfonian kanssa levytys. Nimi varmaan vaihtuu Rauhanlauluksi, kun kappale joulun lisäksi kertoo sodan keskellä olevista lapsista."
Helsingborg oli linnoitettu kauppakaupunki jo 1000-luvun lopulla, virallinen perustamisvuosi on 1085. Kaupungin alkuperäinen nimi Helsingaburg, vuodelta1085, oli luultavasti johdettu sanasta "hals", joka tarkoittaa kaulaa, Juutinrauman kapeimman osan nimestä, "ing" tarkoittaa ihmisiä, seurueita, asukkaita" ja "borg" tarkoittaa linnaa.Vuonna 1906 suoritetun oikeinkirjoitusuudistuksen jälkeen nimi muutettiin Hälsingborgiksi vuonna 1912 sopeutumaan uusiin oikeinkirjoitussääntöihin. Tämä muutos kumottiin osana kuntauudistusta vuonna 1971.Helsing-nimisestä linnasta en löytänyt tietoa, mutta Helsingborgin lopputavu "borg" tarkoittaa siis linnaa.-https://stadslexikon.helsingborg.se/helsingborg/-https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng…
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin…
Iloinen lorukirja (toim. Martti Haavio ja Aale Tynni-Haavio, 1985) sisältää runot Kissa ajaa autoa (alkaa sanoin "Pikku kissa killinen autollansa ajaa", I Wallerströmin mukaan) ja runon Rumpumpel (kirj. Paula Dehmel).
https://finna.fi/Record/kirkes.6595
Lastenloruantologiaa, jossa olisivat sekä nämä edellä mainitut että loru itikan rättisitikasta ei valitettavasti löytynyt.
Loru, joka alkaa "Olipa kerran itikka, jolla oli rättisitikka", löytyy teoksista Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toim. Mervi Koski, 2004). Teoksessa ei ole mainittu lorulle kirjoittajaa.
https://finna.fi/Record/kirkes.269236
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://prettylib.…
