Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Mahtaisiko jossain olla saatavilla tilastoja siitä, millaista vuokratuottoa eri alueilla on saanut sijoitusasunnoista? Mieluiten postinumeroalueittain. 764 Asuntosijoittamisen alueellisista tuotoista tekee vuosittain selvityksen Pellervon Taloustutkimus PTT. Tuorein on selvitys on "Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018" => http://www.vuokranantajat.fi/attachements/2014-06-24T10-30-5423412.pdf Tilastokeskus tekee aihetta sivuavat tilastot: Asuntojen vuokrat -tilasto => http://www.stat.fi/til/asvu/index.html ja Kotitalouksen varallisuus -tilasto => http://www.stat.fi/til/vtutk/index.html
Onko Suomen keskiajan aatelisista ja rälssistä olemassa uudempia teoksia kuin Anthonin ja Ramsayn kirjat? Osa niiden tiedoista on jo vanhentunut. 764 Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista: - Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983) - Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005) - Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003) - Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006) - Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004) - Keskiajan…
Teen referaattia aiheesta "Itsensä kehittämismuodot ja itsearviointi". Mitä teoksia voisin käyttää? 764 Asiasanoilla itsearviointi tai itsekasvatus löytyy useita viitteitä, joiden näkökulmat saattavat vaihdella paljon. Voit tehdä itsekin vastaavan haun osoitteessa http://www.libplussa.fi/ Tässä muutama: Furman: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999) Anu Räisänen: Etsi laatu itsestäsi - itsearviointikäytäntöjä (1996) Mari Aulanko "Johdan itseäni -- aikaa on, energiaa riittää" (1999) Näiden teosten kirjallisuusluetteloista löytyy varmasti myös lisää sopivaa aineistoa. Vapaan sivistystoiminnan liiton opintokeskuksen http://www.vasili.fi/ sivuilla on tietoja ja aineistoa aiheeseesta ryhmätoimintaa kehittävä itsearviointi, mm. määritellään se mitä itsearviointi on ja mitä sen edut ovat. Opetushallituksen sivuilla http://www.edu.fi/…
Martti Backmanin teoksessa "Vakoojat" esiintyy sivulla 24 sana "kaippari". Mitä se merkitsee? 764 Sana kaippari on slangia, ja sitä on käytetty jo 1900-luvun alussa. Sanalla on useita merkityksiä: 'toveri, ystävä, kaveri' tai 'poika, mies, kundi, tyyppi'. 1920- ja 30-luvuilla kaippari-sanaa on käytetty merkityksessä 'jätkä, hamppari'. Kaipparista on myös samaa merkitsevät muunnokset kaiffari, gaiffari tai kafru. Nykysuomen sanakirja 5. (WSOY, 1980) Paunonen, Heikki: Tsennaaksi Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
Onko Turussa enää yhtään sellaista paikkaa, missä olisi nähtävissä raitiovaunukiskojen jäänteitä? 764 Mikko Laaksosen teoksen "Turun raitiotiet = Abo spårvagnar = Turku tramways" (2008, s. 249) mukaan viimeiset näkyvät kiskot poistuivat Humalistonkadulta vuonna 1978. Järjestelmällisen katujen uudelleenrakentamisen takia Turun katujen asfaltin alla ei ole merkittäviä kiskojen jäänteitä. Ainoat viime vuosikymmenten katutöissä paljastuneet raitiotien jäänteet ovat Aninkaistensillan kiskojen betoniperustukset, jotka tulivat näkyviin, kun siltaa purettiin syksyllä 2000. Kiskojen paikka näkyy Korppolaismäessä painumana puistoalueella ja Kotimäenkadun kolmioraide erottuu paikkana kadun asfaltissa. Kirjassa on kuvat näistä painumista.
Https://pbs.twimg.com/media/DflRaqSWkAE9sI0.jpg Mitä on nuo pallot olkapäillä ja kypärän päällä, ja ketkä edes käytti näitä haarniskoja? 764 Kyseinen haarniska on kopio 500-600-luvun sassanidiarmeijan haarniskasta. Sassanidien valtakunta sijaitsi suurin piirtein nykyisen Iranin alueella vuosien 205-651 välillä ja käsitti laajimmillaan suuria alueita nykyisen Lähi-idän, Keski-Aasian ja Arabian niemimaan seuduilta. Olkapäiden ja kypärän päällä olevista palloista ei löytynyt tietoa lähteistä, mutta ne näyttäisivät olevan koristeellisia lisäyksiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sassanidit
Mitä lahjaksi 14-vuotiaalle pojalle, kun Harry Potterit on luettu? 764 Uusia nuorille suunnattuja tieteis- ja fantasiakirjoja on saatavilla paljon. Tässä vain osa saatavana viime vuosina ilmestyneisstä: Fantasiaa: Tomi Adeyemi: Orïshan perintö -sarja  Anniina Mikama: Taikuri ja Taskuvaras -trilogia Neil Patrick Harris: Taikajengi -sarja  Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä Sini Helminen: Väkiveriset-sarja (neljä osaa) Henrik Fexius: Viimeinen illuusio -trilogia Nonna Wasiljeff: Loukkupoika -sarja  Scifimpää: Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Sensored reality -trilogia Salla Simukka: Lukitut  I. I. Davidson: The Ghost Network -sarja Kauhumpaa: Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita Kristina Ohlsson: Hirviö-trilogia Magdalena Hai…
Miksi puhekielessä tylsä on mälsä? Eli samanlainen loppu mutta erilainen alku. 764 Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/. Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Milloin viikonloppu-käsite yleistyi Suomessa? Olen syntynyt 1955 ja muistelen, että lapsuudessani puhuttiin pyhästä tai pyhänseudusta ja toivotettiin hyvän… 764 Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään. Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP…. Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/…
Paasilinnan Jäniksen vuodessa Vatanen sanoo Älä vapise isänmaa, vaikka poikasi horjuis. Mistä lause alkujaan on? Vai onko peräti itse Paasilinnaa? Tuntematon… 764 Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Internetissä on lista ”entisiä tanssipaikkoja”. Siellä on mainittu Käpylän lava, toiminnassa ainakin 1940-luvulla. Löytyykö tästä lavasta muita tietoja:… 764 Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017). Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi. Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:…
Serkkupuoli kirjoitetaanko yhteen vai erikseen 764 Kielitoimiston ohjepankki kertoo: "Kun peräkkäiset sanat muodostavat merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan tavallisesti yhteen." Eli serkkupuoli on yhdyssana.Lähteet:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-vai-ei/https://www.suomisanakirja.fi/serkkupuoli 
Mitä tarkoittaa itämurteiden ”välleen”? 764 Olisiko kyseessä sana vällee? Karjalan murteessa käytetty sana vällee tarkoittaa pian, nopeasti. Linkki: murresanakirja.Välleen-sanaa murresanakirja ei tunne. 
Välimeren ympäristössä puhaltaa monenlaisia paikallisia tuulia, jotka tunnetaan omilla nimillään, esim. meltemi Kreikan saaristossa, mistral Rankan alueella,… 763 Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Mistä Joulusaari ja Pääsiäissaari ovat saaneet nimensä? 763 Molemmat nimet ovat kauppamerenkulkijoiden antamia ja kumpainenkin niistä liittyy nimen sisältämään vuotuisjuhlaan. Joulusaaren nimesi brittiläisen Itä-Intian komppanian palveluksessa ollut hollantilainen kapteeni William Mynors nähtyään tämän jo aiemmin löydetyn saaren jouluaattona 1643. Pääsiäissaaresta puolestaan tuli Pääsiäissaari siksi, että kolme hollantilaisen Länsi-Intian kauppaseuran alusta osui amiraali Jacob Roggeveenin johdolla tälle karttoihin merkitsemättömälle saarelle pääsiäispäivänä 1722. Lähteet:  Maailmantieto. 4, Islanti–Jugoslavia  Thor Heyerdahl, Pääsiäissaari : arvoitus ratkeaa Patricia Schultz, 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja 
Mikä on nuhde- sanan alkuperä? Eli mistä se on saanut sananjuuren? 763  Suomen etymologisen sanakirjan  mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä. Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös  'rangaista'.  Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.    
Milloin yhdyspankki asennutti ensimmäiset pankkiautomaatit Heinolaan, Tampereelle ja Turkuun? 763 Ensimmäiset pankkiautomaatit otettiin käyttöön 1978.
Milloin on syntynyt kirjailija Måns Gahrton ? 763 Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961. Lisää tietoa hänestä löydät Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Miten aakkostetaan Hildegard Bingeniläinen, hoohon vai beehen (siis kun Väinö Linna tulee ällään)? 763 Hildegard Bingeniläinen, joka oli 1100-luvulla elänyt saksalainen benediktiinisisar ja mystikko, aakkostetaan Hildegardin mukaan h-kirjaimen kohdalle. Suomen kansallisbibliogafia Fennican mukaan Bingeniläinen tulee Hildegardin perään: Hildegard, Bingeniläinen.
Tietoa kirjailijasta Eva Hirn? Onko ehkä salanimi vai tosi henkilö? Milloin elänyt? Tuotantoa? 763 Eva Hirn on syntynyt 10.10.1877 Viipurissa ja kuollut 9.10.1948 Helsingissä. Puoliso Taavi Hirn. Yo Viipurin suom. jatko-opistosta -96, matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opintoja Hgin yliopistossa. Avust. lehdistöä ja radiota. Tuotanto julkaistu 1920-1930 luvuilla: lasten- ja nuortenkirjoja, näytelmiä ja pakinoita. (Lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944) Porin kaupunginkirjastossa on saatavissa hänen nuortenkirjojaan sekä pakinakokoelmat Lyö sinä, minä venytän ja Rakkaita lähimmäisiä. Häntä on haastateltu Kirjojen maailma -lehden numerossa 4/1930, voit kysyä lehteä kirjastosta.