Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Voisitteko kertoa parhaita/hauskimpia kohtia Tuntemattomasta sotilaasta (kirja)?? 766 Kirja kannattaa aina lukea itse, koska eri asiat ovat eri ihmisistä huvittavia. Netistä löytyy muutamia kirjaarvioita ja juttulinkkejä, joilla voi päästä alkuun kirjaesseen teossa.  Esimerkiksi City.fi on listannut Tuntemattoman sotilaan parhaita sitaatteja. https://www.city.fi/blogit/lavas/parhaat+tuntematon+sotilas+sitaatit/125312 Iltasanomat koostaa juttunsa Tuntemattoman mieliinjäävimmistä kohtauksista (osa hauskoja, osa ei niinkään) https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001046501.html  Monet kirjabogit kertovat kirjoittajansa mielipiteen Tuntemattomasta sotilaasta esim. Marjatan kirjat. http://marjatankirjat.blogspot.com/2017/08/vaino-linna-tuntematon-sotilas.html
Mistäköhän kirjasta kyseisen liitekuvan satakielen laulun nuotit olen skannannut? Muistaakseni kirjassa on muidenkin lintujen lauluja nuotinnettuna, kai. 766 Etsitty kirja on Jussi Sepän Lintujen äänet (WSOY, 1922).
Miksi paikalla, jonka suomenk. nimi on Tammisaari, on ruotsiksi nimi, joka tarkoittaa kirjaimellisesti tamminiemi? Niinkö se on mennyt, että paikalla on ollut… 766 Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta. Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä. Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004. Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,…
Miksi ruokaa sanotaan myös muonaksi ja tarkoittaako kyseinen sana sukunimenäkin ruokaa? 766 Muona-sana perustuu ruotsinkieliseen yhdyssanaan månadskost, joka tarkoitti päiväläisille kuukauden tarpeisiin varattua ruokaerää – kirjaimellisesti 'kuukauden ruokia'. Ruotsinkielisen ilmauksen kuukautta merkitsevä alkuosa tuli sanan suomenkielisessä muodossa kantamaan koko yhdyssanan merkitystä. Suomen kirjakielessä muonan ensiesiintyminen tapahtui 1770-luvulla niiden lisäysten joukossa, joita H. G. Porthan teki Daniel Jusleniuksen vuonna 1745 julkaistuun sanakirjaan. Asikkalan ja Ähtärin Muonalan talojen on kerrottu saaneen nimensä paikalla asuneista muonamiehistä, mutta muuten Muona sukunimenä ei vaikuttaisi liittyvän 'ruokavaroja, elintarvikkeita tai ravintoa' merkitsevään muona-sanaan. Viljo Nissilä on todennut…
Jos joku asia maistuu ananakselle, onko maku silloin ananaksinen vai anananainen? Onko näistä kumpikaan edes se oikea termi :)? 766 Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta. Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Tampereella toimi vuosina 1934 - 1948 Tampereen Yksityissairaala osoitteessa Kauppakatu 16.Löytyisikö k.o.sairaalasta kertovaa artikkelia mistään. Esim… 766 Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa…
Milloin alkaa Sideerinen vuosi? "Meidän" vuotemme alkaa tammikuun 1 pvä, mutta miten "oikea" vuosi? En oikein löytänyt vastausta... 766 Sen jälkeen, kun Nikolaus Kopernikus oli saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi siitä, että maa kiertää aurinkoa, yhteen kierrokseen kuluvasta ajasta tuli vuosi. Kalenterivuosi on keinotekoinen ajanlaskua varten määritelty vuosi, ja nykyisen kalenterivuotemme alkupisteeksi on sovittu tammikuun ensimmäinen päivä. Trooppinen vuosi eli aurinkovuosi on se aika, jonka kuluttua aurinko on uudelleen samassa pisteessä vuodenaikojen kierrossa. Virallisesti trooppinen vuosi on aikaväli, jonka kuluessa Maa kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri ja jonka alku- ja päätepisteenä on kevätpäiväntasaus. Sideerinen vuosi ilmaisee vuoden "oikean" pituuden, maan todellisen kiertoajan auringon ympäri tähtien suhteen – sillä ei ole mihinkään kalenteriin sidottua…
Oliko sota-aikaan Suomen armeijan muonana ollut vanikka samanlaista kuin nykyinen kaupasta ostettu näkkileipä? 766 Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta…
Mikähän tämä noin kahden sentin siipien kärkivälillä varustettu hyönteinen on? 766 Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento…
Kuka on kyseisen taulun maalannut taiteilija ja onko taululla nimea? Onko taiteilija vai harrastelija? Taulussa on nimi Juho Rautala/Rauhala ja v51. 765 Vastaava kysymys on esitetty aiemminkin. Tässä vastaus, joka on annettu 28.12.2020. "Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla. Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli."  
Sukututkimuksista tietoja? Kuinka kauas keskimäärin päästään? Tv-ohjelmissahan mennään 1500 - luvullekin... Onko tapauksia ettei mitään tietoja löydy edes… 765 Sukujuuria etsimässä : käytännön sukututkimus -kirja kiteyttää asian näin: "Parhaassa tapauksessa sukututkija voi Suomessa päästä aina 1540-luvulle saakka, mikäli esivanhemmat ovat olleet talonpoikia. Joidenkin aatelissukujen kohdalla voidaan päästä vielä sitäkin kauemmas. Toisinaan tutkimus voi pysähtyä jo 1800-luvulle. Kirkonarkistot ovat saattaneet tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai sotien vuoksi. Sukututkimus voi katketa myös aviottomaan lapseen. Koska jokainen suku on erilainen, ei voi ennustaa sukututkimuksen etenemistä eikä sitä, mihin se tulee johtamaan." Kirkonkirjoista kirja kertoo seuraavaa: "Kirkonkirjoja on säilynyt eri seurakunnista varsin  vaihtelevasti, mutta ottaen huomioon maamme sotaisan historian, seurakuntien…
Kirjoja Suomalaisista kauppapurjelaivoista ajalta n. 1910-1950. 765 Aiheesta löytyvät ainakin seuraavat teokset: Suomen kauppalaivasto (vuodesta 1921 lähtien), julk. Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto Jorma Pohjanpalo: Suomen kauppamerenkulku Lars Grönstrand: Tolv åländska seglare Purjeiden aika (toim. Markku Haapio) Björn O. Svensson: Pommern, Mariehamn
Kuka/mitkä tahot ovat tehneet Suomessa tutkimusta Internetin käytöstä (Suomessa)? 765 Petteri Järvinen on tutkinut Internetin käyttöä Suomessa. Tutkimustulokset löytyvät hänen sivuiltaan http://www.pjoy.fi/ . Myös Tampereen yliopistossa informaatiotutkimuksen laitoksella on aiheesta tehty eritasoisia tutkimuksia. Tasokkainta antia on Reijo Savolaisen suorittama tutkimustyö, mistä julkaisuna on 1998 ilmestynyt "Tietoverkot kansalaisten käytössä. - Internet ja suomalaisen yhteiskunnan arki." Kyseinen teos on piakkoin saatavana useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso myös Savolaisen "kotisivu" Tampereen yliopistossa http://www.uta.fi/~liresa/suom.kotisivu.html , sieltä löytyy lisätietoja. Tänä vuonna on ilmestynyt myös raportti "Internet suomalaisten arjessa -- kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimushanke". Ei…
Jag skulle vilja veta om Kimitos regionala utvecklig, 1000 tack. Etsin tietoa esitelmään joka on koulua varten. 765 Tässä on Sinulle Kemiön/Kimiton kunnan "kotisivut", joilta löytyy paljon tietoa molemmilla kielillä: http://www.kemio.fi
Maksaako video-kasettiejen varaaminen, jos elokuva on nuortenkirjasta? 765 Varaus maksaa puoli euroa, jos video on kirjastossa aikuisten osastolla. Lastenosaston videoista ei peritä varausmaksua.
Mistä löytäisin seuraavan teoksen: Virtuaalikirjaston rakentajan opas? 765 Opas löytyy nimellä Linkkilistasta virtuaalikirjastoksi osoitteesta http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/vkropas.pdf Lisätietoja virtuaalikirjastoprojektista esim. http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtu.htm http://www.lib.helsinki.fi/finelib/alhainen2_files/v3_document.htm Virtuaalikirjastoista saat kirjoja hakemalla Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ tai Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistotietokannasta ositteessa http://jykdok.csc.fi/ asiasanalla virtuaalikirjastot.
Graffitit. Kirjallisuusvinkkejä, joissa olis mielellään paljon kuvia tehdyistä töistä ja toisaalta historiaa yms. 765 Kirjastoon on tulossa hyvä teos graffiteista, Nicholas Ganzin Graffiti world: street art from five continents. Suomen graffitien historiasta taas kertoo kirja Helsinki-graffiti, joka on vuodelta 1998. Lisää teoksia aiheesta löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Sivun vasemmassa reunassa on linkki HAKU, jota klikkaamalla pääsee syöttämään hakuehtoja. Asiasanalla graffitit saa 21 teosta. Jos rajaa haun koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjastoa, tuloksena on 15 teosta. Molemmissa teosluetteloissa on pari romaania joukossa. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Onko Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys julkaissut 2001 joulukuun jälkeen jäsenlehteä ja olisiko niitä saatavilla Joensuun kaupunginkirjastosta? 765 Jäsenlehti / Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry, ilmestyy edelleen. Lehteä ei tule Joensuun kaupunginkirjastoon eikä muihinkaan yleisiin kirjastoihin. Sitä on mahdollista yrittää tilata kaukolainaksi kirjaston kautta tieteellisistä kirjastoista tai Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta, jonne lehti on tullut vuodesta 2002.
Haluaisin saada hieman perustietoutta ristiretkistä? 765 Hyviä kirjavinkkejä löydät tämän palvelun arkistosta hakusanalla ristiretket: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Perusteoksia ovat ainakin seuraavat: Pernoud, Régine: Ristiretket (1965); Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981); Alla muutamia Internet-sivuja. Kirkkonummen Sepän koulun uskonnonopetuksen materiaalia: http://koulut.kirkkonummi.fi/~seppa/uskonto/uskonto3.htm . Suomen uskonnonopettajain liiton RaamattuNET: http://www.suol.fi/raamattunet/krissota.html . Vapaa tietosanakirja Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretki (HUOM! tietojen oikeellisuutta ei taata, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus .) Catholic Encyclopedia hakusana Crusades: http://www.newadvent.…
Olen seurannut Torinon olympialaisia ja huomannut, että naisten kilpailuiden tuloslistoissa lukee joskus ladies ja joskus women. Milloin käytetään toista ja… 765 Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.