Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och…
Anu Holopaisen kotisivujen: http://whitecortex.net/~anu/teokset.html mukaan Syysmaan 4. osa on työn alla.
Holopaisen kustantaja on Karisto, myös sieltä löytyy tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=2&ac…
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmän toiminnassa on tosiaankin ollut häiriö, joka on aiheuttanut sen, että osassa 2.8. - 12.8. sekä 13.8. varaushyllyyn otettujen niteiden tiedoissa näkyy liian lyhyt noutoaika.
Ongelmasta on ilmoitettu järjestelmäntoimittajan tekniseen tukeen ja siellä vikaa selvitellään kiireellisenä toimeksiantona.
Pahoittelemme järjestelmäviasta aiheutuvaa haittaa.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan:
ALLE 15-VUOTIAAT
- ei peritä varausmaksua mistään aineistosta
- myöhästymismaksut poistetaan asioinnin yhteydessä
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
15-17 –VUOTIAAT
- ei mene varausmaksua mistään aineistosta
- ei mene myöhästymismaksua lasten- ja nuorten aineistosta
- aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksut
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
- mikäli perintätoimistolle on mennyt aineistoa kun asiakas on ollut alle 15-vuotias, otetaan yhteyttä perintätoimistoon ja toimeksianto perutaan sekä sen jälkeen poistetaan saatavat asiakastietueesta
HelMet-kirjastoissa tosiaankin on sarjasta enää vain ensimmäistä, kolmatta ja neljättä tuotantokautta, eikä kahta puuttuvaa kautta valitettavasti enää ole saatavissa.
Frank-monihaun kautta selvisi kuitenkin, että viides tuotantokausi näyttäisi löytyvän Tampereen kaupunginkirjastosta(https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…).
Voit siis halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…)
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
HelMet-kirjastojen musiikkiuutuudet löytyvät seuraavasti:
Vieritetään HelMet-palvelusivuston etulehteä alaspäin kohtaan "Uutuudet". Kuvassa on aina neljän kirjan kansikuva. Klikkaamalla kohdasta "Uutudet" aukeaa sivu, jolla on paljon linkkejä eri aineistoryhmien uutuuslistoihin. Sama sivu aukeaa myös linkistä "Lisää uutuuksia". Musiikkiuutuudet löytyvät aukeavan sivun oikeasta laidasta. Kustakin linkistä ("pop ja rock", "jazz ja blues" jne.) aukeaa puolestaan lista uusimmista hankinnoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Loimaan lehti löytyy mikrofilminä Turun kaupunginkirjastosta. Voit saada mikrofilmin kaukolainaan tai kopiot lehdestä. Ota yhteyttä Keravan kaupunginkirjastoon ja kysy tarkempia tietoja. Yhteystiedot ja tietoa kaukopalvelusta löydät alla olevista linkeistä:
http://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-järjestäjät-ja-tuottajat/…
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lain…
Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Kyseessä on Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Pikku Pelle Puputti / kertonut Patsy Scarry, kuvitus Richard Scarry, suomentanut Marjatta Kurenniemi.
Kirja on saatavissa kirjastojen lisäksi myös kirjakaupasta http://www.adlibris.com/fi/kirja/pikku-pelle-puputti-9789513034733
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Lahden pääkirjaston Media- ja musiikkipalveluiden äänitysstudion käyttäminen on maksutonta. Tarvitset palvelun käyttämiseen Lahden kaupunginkirjaston kirjastokortin. Lainaus Lahden kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
"Voit varata studion käyttöösi paikan päällä tai soittamalla numeroon 03-8125 531. Studion käyttämiseen tarvitsen oman kirjastokortin. Studion ensimmäinen käyttökerta on opastettu, jonka jälkeen voit työskennellä omatoimisesti. Voit varata kerralla yhden ajan ja edellinen aika on käytettävä ennen uuden ajan varaamista."
http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-stud…
Kappaleen nimi on "Tuulen soitto" ja esittäjän nimi on Harri Nuutinen. Laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittanut Helka Hynninen. Se löytyy Harri Nuutisen lp-levyltä "Ruusu ystävälle" (EMI 06238379, 1980). Sen on levyttänyt myös Vuokko Piironen. Hänen esityksensä löytyy äänitteeltä "Porompo'n-peroporom" (Peel-Records, 1984, PLL16 LP, PLC16 C-kasetti).
Tässä muutama nettiohje nyörisukkien tekoon:
http://nemirannurkkaus.blogspot.fi/2014/08/nyoritetyt-polvisukat.html
http://yarn-spirit.com/?page_id=1924
http://violettilanka.blogspot.fi/2015/10/nyorisukat.html
Vuosaaren kirjastosta kerrottiin, että kirjaston monitoimilaitteella voi tulostaa vain peruspaperille. Tuollainen erikoistulostus ei ole mahdollista ainakaan Helsingin kirjastoissa.
Sinun kannattaa kysellä vielä Espoosta, esimerkiksi Sellon kirjastosta, olisiko heillä mahdollista tulostaa toivomasi kaltaiselle paperille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Yksi mahdollisuus on kääntyä jonkin painopalveluja tarjoavan yrityksen puoleen.
Ja papereiden koosta: A5 (148 × 210) on puolet A4 (210 × 297) kokoisesta arkista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että äidinmaidonkorvikkeen tulisi jäljitellä äidinmaidon ravintoainekoostumusta mahdollisimman tarkasti. Näin ollen äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeessa ei pitäisi ravitsemuksellisesti olla suuria eroja. Äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksesta on myös säädetty laissa.
Äidinmaidon koostumukseen vaikuttaa äidin ruokavalio. Terveyskirjastossa julkaistun artikkelin mukaan äidinmaidossa on kuitenkin luonnostaan monia, lapsen vastustuskykyä tukevia aineita, jotka voivat suojata esimerkiksi tulehdussairauksilta. Lisäksi artikkelissa mainitaan, että imetyksellä on paitsi ravitsemuksellisia myös psykologisia etuja, kuten äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittyminen.
Lähteet:
https://…
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ määrittelee maineen seuraavasti: jostakusta tai jostakin vallitseva käsitys, mielipide. Nykysuomen sanakirja 2 (1980) määritelmässä maine on määritelty myös näin: jotakin koskeva, kerrottuna leviävä tieto, kulkupuhe tai huhu.
Maine on monen tekijän summa, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen. Maine on muuttuva ja se koostuu mielipiteistä, kokemuksista, tunteista ja tiedosta. Henkilön käytös ja teot suhteessa muiden odotuksiin vaikuttavat hänen maineeseensa. Maine voi siis muuttua ja mainetta voi näin ollen myös parantaa tai sitä voidaan heikentää muiden käsityksissä. Jos haluaa muuttaa mainettaan tulee toimia tavalla, joka vahvistaa haluttua mielipidettä…
