Nuottikokoelma Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme (Fazer Music, 1992) sisältää tuttuja suomalaisia lauluja, myös kansanlauluja. Laulujen sanat ovat suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1026047__Sd%3A%28kansanlaulut%29%20d%3A%28Suomi%29%20l%3Ager__P0%2C19__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kaj Chydenius on säveltänyt myös saksankielisiä tekstejä kuten Spartacus ja Einmal unterm hohen Sommer. Suomeksi kirjoitoitetuista teksteistä ainakin Viimeisestä illasta (= Olet kaunis Margareta on käännetty saksaksi nimellä Vom letzten Abend. Laulu sisältyy ainakin levyyn Schicksalstango :…
Alle on koottu joitakin suomen- ja englanninkielisiä esimerkkejä nuorille kirjoitetusta jännityskirjallisuudesta.
Suomenkielisiä:
Ahern, Cecelia: Viallinen (2018) ja Täydellinen (2018, Viallisen jatko-osa)
Collins, Suzanne: Nälkäpeli-trilogia
Simukka, Salla: Lumikki-trilogia
Punainen kuin veri (2013)
Valkoinen kuin lumi (2013)
Musta kuin eebenpuu (2014)
Shepard, Sara: Valehtelevat viettelijät -sarja
Summers, Courtney: Sadie (2019)
Englanninkielisiä:
Barr, Emily: The Girl Who Came Out of the Woods (2019)
Johnson, Maureen: Truly Devious -sarja
Truly Devious (2018)
The Vanishing Stair (2019)
The Hand on the Wall (2020)
Lupton, Rosamund: Three hours (2020)
McManus, Karen M. Two can keep a secret (2019)
Miranda,…
Kyseessä on Maija Konttisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on julkaistu teoksessa Koulutieltä : runoa ja suorasanaista (Valistus, 1938).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa .
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Riina Katajavuoren kirjoittama ja Hannamari Ruohosen kuvittama Kielo-sarja vihjaa hyvin hienovaraisesti, että sen päähenkilöllä voi olla Downin syndrooma (näin pohtii esim. Lastenkirjahylly-blogi). Sarjassa ovat ilmestyneet kirjat Kielo loikoilee (2020), Kielo miettii (2021) ja Kielo ja Kaito-kissa (2022).
Selkeämmin Down-lapsesta kertoo Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia (2018), jonka on kuvittanut Terese Bast.
Rose Robbinsin Minä ja minun siskoni (2019) sekä Puhuminen ei ole minun juttuni! (2020) pureutuvat elämään autistisen siskon kanssa.
Hanna Lampi, Satu Mali ja Marika Tynnilä ovat tehneet Toivon Poika -kirjan (2019), joka kurkistaa autistisen lapsen maailmaan.
Karoliina Piggin kirjoittama ja Sirkku Saukonojan kuvittama…
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä…
Eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Ulkoloisia kantavaa oravaa ei voitane kuitenkaan laskea hädänalaiseksi. Oravalla on oma kirppulajinsa (Ceratophyllus sciurorum sciurorum), joka imee ravinnokseen verta ja lisääntyy sen turkissa tai pesässä. Niinpä kirppujen häätämisestä yksittäisestä oravasta ei olisi hyötyä, sillä se saisi välittömästi uuden tartunnan pesästään. Lisäksi kirppujen karkotus vaatii yleensä eläimeen kajoamista, mikä villieläimen kohdalla olisi vaikea toteuttaa ja aiheuttaisi eläimelle voimakasta stressiä ja pelkoa.
Oravien, samoin kuin lintujenkin, kirput voivat purra myös ihmistä, joten eläimiin ja pesiin koskemista kannattaa…
Todennäköisesti se on kaliumhydroksidia, jota voi vuotaa etenkin vanhoista alkaliparistoista, jotka ovat sinkkipohjaisia. Kaliumhydroksidi on voimakkaasti emäksinen kemikaali, joka voi aiheuttaa hengitys-, iho- tai silmä-ärsytystä. Jos iho altistuu vuodolle, ihoa tulee huuhdella välittömästi runsaalla vedellä noin 15–30 minuutin ajan. Mikäli ärsytys ei lakkaa, on syytä olla yhteydessä lääkäriin. Tila, jossa vuotaneita paristoja on käsitelty, on hyvä tuulettaa huolellisesti.Laitteeseen tai muihin tavaroihin vuotanutta kaliumhydroksidia voi yrittää puhdistaa varovaisesti happamalla liuoksella, esimerkiksi sitruunamehulla tai etikalla. Puhdistusvaiheessa ja muutoinkin aina vuotaneita paristoja käsiteltäessä on syytä käyttää…
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä sananpartta, mutta kannustan kuitenkin vielä tutkimaan Tantun sananlaskukokoelmia, joita on julkaistu useampi kappale. Kyseisissä kokoelmissa on sananlaskuja ympäri Suomen.
Jos kotikuntasi on Pieksämäki, niin Pieksämäen kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin. Osoitteesta https://lumme.finna.fi/ pääsee hakemaan Lumme-kirjastojen aineistoa. Niiden kokoelmista löytyy hakulausekkeella (Tekijä:Tanttu, Erkki AND Kaikki osumat:(ykl 81.3)) mm. seuraavanlaisia Tanttu-kokoelmia:
Tanttu, E. & Tanttu, M. (1995). Papit ja pirut: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Tanttu, E. & Tanttu, M. (1996). Mies ja nainen: Erkki tantun sananparsikuvituksia.…
Kuvassa näyttäisi olevan täkänä.
Kuvaaihe on hyvin samanlainen kuin Vinhelmillä myynnissä olevassa täkänässä. https://www.vinhelmi.fi/tuote/takana-3/
Kenties he osaisivat kertoa tekijän ja mallin ajankohdan?
Suomen käsityön museo saattaisi tietää tästä täkänästä tarkemmin. https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
Karaokea varten varustettuja tiloja löytyy ainakin Lippulaivan, Myllypuron, Oodin ja Tikkurilan kirjastoista. Tiloja voi etsiä ja varata alla olevien linkkien kautta.
Espoon varaamo
Helsingin varaamo
Tikkurilan kirjaston soittohuone
Kevään ylioppilasjuhlat järjestetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Helsingin sanomien numero 1.6.1974 kertoo, että vuonna 1974 lakit saatiin kuitenkin jo edellisenä päivänä, perjantaina 31.5.
Kirja Decker, Bert: How to communicate... näyttäisi olevan paikalla Helsingin Yliopiston Opiskelijakirjastossa, Vuorikatu 7, p. 191 23920, sekä Åbo Akademin kirjastossa Turussa. Muualla sitä ei Suomessa olekaan.
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy teossarja Henrik Ibsen's Gesammelte Werke, johon myös kysytty näytelmä sisältyy. Kirjan voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Kaukolainatilauksen voi tehdä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Huom.: teos on painettu fraktuuralla, vanhalla saksalaisella kirjasinlajilla.
Kyseistä teosta ei ole saatavilla lainaksi Suomesta. Lähin paikka, mistä teos on mahdollista saada on Ruotsin kansalliskirjasto/Sveriges nationalbibliotek.Jos olette kiinnostunut saamaan teoksen lainaan, voitte ottaa yhteyttä lähimmän kirjastonne tietopalveluun/neuvontaan, joka sitten tilaa kirjan kaukolainaksi.
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
Kirjastomme omasta aineistotietokannasta löytyy asiasanalla "grounded theory" seuraavat teokset, joissa grounded theorya kuvaillaan tutkimusmenetelmänä: Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä (2003); Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen perusteet (2000); Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä (2002); Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät (toim. Pertti Kansanen, Kari Uusikylä) (2004). Lisäksi muutamassa teoksessa grounded theorya käytetään metodina tutkimuksessa: Karila, Kirsti: Lastentarhanopettajan kehittyvä asiantuntijuus - lapsirakkaasta opiskelijasta kasvatuksen asiantuntijaksi (1997); Laine, Riitta: Masentuneen polku : analyysi aikakauslehtiartikkeleissa esiintyneiden omakohtaisesti…
Kirjan takakannessa Katea kuvaillaan ilkeyksien ylipapittareksi, mutta koko kirjan lukemalla saat parhaan käsityksen hänestä. Kirja on Hyvinkään kirjastossa hyllyssä.
