Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia virallisena kummina, vaan vähintään yhden kummin tulee olla evankelisluterilaisen kirkon tai ns. Porvoon kirkkoyhteisöön kuuluvan kirkon kastettu ja konfirmoitu jäsen. Kastettavan muidenkin kummien tulee kuulua kirkkoon, jossa on lapsikaste käytössä (esim. ortodoksinen tai katolinen kirkko).
Lähde ja lisätietoa:
https://evl.fi/perhejuhlat/ristiaiset/kummien-valinta-ja-tehtavat
https://evl.fi/uutishuone/tiedotearkisto/-/items/item/29003/Kirkollisko…
https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/ekumenia/oppikeskustelut/porvoon-ki…;
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi…
Alice Hoffman on syntynyt 16.3.1952 New Yorkissa, USA:ssa Aviomies: Tom Martin (kirjailija); lapset: Jake ja Zack.
Ammatti: kirjailija vuodesta 1975. Tuotanto: Property Of (vuonna)1977. The Drowning Season 1979. Angel Landing 1980. White Horses 1982. Independence Day 1983. Fortunes daughter 1985. Illumination Night 1987. At Risk 1988. Seventh Heaven 1990. Turtle Moon 1993. Second Nature 1994. Practical Magic 1995. Kirjoittanut myös näytelmiä. Suomennettu Päivän korento 1989, Lyhtyjen yö 1989, Noitasisaret 1997, Kettumäki 1998.
Lisätietoja Alice Hoffmanin tuotannosta voit käydä katsomassa kirjastosta, cdromilta Contemporary authors (englanninkielinen). Harrastuksista ja viimeaikojen henkilökohtaisista tapahtumista voit kysyä häneltä…
Vuonna 1999 on ilmestynyt useita html-oppaita suomeksi. Niiden nimet ja saatavuuden eri kirjastoissa löydät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp Sivulta on pääsy Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Esimerkiksi Tampereen kokoelmaa tarkastellessasi saat kaipaamasi kirjat esille valitsemalla tarkan haun ja kirjoittamalla asiasana-kenttään html.
Tällaisia kirjoja ovat mm. Linjama, Tero: Kotisivun tekeminen (1999); Phillips, Lee Anne: HTML-ohjelmoijan käsikirja (1999); Ek, Jesper: Dynaaminen HTML käytännössä (1999); Pirouz, Raymond: HTML expert (1999).
Paavo Haavikosta löytyy runsaasti tietoa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa on mm. "Kansallisgalleria : suuuret suomalaiset" - kirjasarja. Osissa 3, 4 sekä erityisesti osassa 5 ( mm sivut 166 - 173) on monipuolista tietoa. Tarkemmat sijaintitiedot saatte
osoitteesta http://www.helmet.fi .
Tohtoripromootioista julkaistaan omia juhlajulkaisujaan, jotka saattavat sisältää puheitakin. Näitä voi etsiä kirjastossa esim. Linda-tietokannasta joko itse tai pyytää virkailijaa tekemään tiedonhaun. Sopiva hakulauseke voisi olla Lindan perushaussa: promootio and ("helsingin yliopiston" or "turun yliopiston"). Hakutyypiksi valitaan komentohaku.
Toki puheita sisältäviä promootiojulkaisuja voi myös kysyä suoraan yliopistoista. Vaihdenumerot yliopistoihin ovat: Helsingin yliopisto p. (09) 1911, Turun yliopisto p. (02) 333 51 .
Sanakirjat ovat avuksi etsittäessä selitystä sanalle "akateemisuus". Ne määrittävät kuitenkin vain sanaa "akateeminen"
Itkonen: Vierassanat. Kielenkäyttäjän opas
akateeminen:
1. korkeakoulun, yliopiston, yliopistollinen: a. loppututkinto
2. kuv. sovinnainen, kaavamainen; aivan teoreettinen: kovin a. teatteriesitys; kysymyksellä on lähinnä akateemista kiintoisuutta; puhtaasti a. ongelma
Nykysuomen sanakirja
akateemi/nen a. -sesti adv. -suus omin.
1. korkeakouluun kuuluva t. sille ominainen, yliopistollinen, ylioppilaita koskeva. / A. oppiarvo, tutkinto. A:sti sivistynyt. A. kansalainen, nuoriso.
A. vapaus. A:set juhlat, kilpailut. A. neljännes 'neljännestunti määrähetken jälkeen'.
2. tiede- t. taideakatemiaan kuuluva t. sille ominainen; us…
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Kirjastoissa on luettavana Yliopistojen valintaopas 2008. Siinä esitellään yliopistojen ja korkeakoulujen hakumenettely, mutta tarkemmat hakuoppaat löytyvät yliopistojen sivuilta. Ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/index.html ja http://www.hse.fi/FI/education/admission/ .
Kysymys on varmaankin kirjasta Leigh, Norman: Kolmetoista kasinoa vastaan; suom. Matti Kannosto. Helsinki: Weilin + Göös, 1976.
Alkuteoksen nimi: 13 against the bank.
Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku löytyy täältä: http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita haluamasi kirjan nimi Teoksen nimi -kenttään. Kun löydät teoksen, klikkaa Näytä ja sitten teoksen nimeä. Seuraavasta aukeavasta näytöstä näet onko kirjaa Launeen kirjastossa ja onko se paikalla vai lainassa. Jos sarakkeessa Lainattavissa on jokin numero, aineisto on silloin yleensä paikalla ja voit käydä kysymässä sitä kirjastosta. Kaikkien Sue Graftonin kirjojen saatavuustilanteen voit tarkistaa kirjoittamalla Tarkennetussa haussa olevaan Tekijä-nimiseen kenttään Grafton, Sue ja klikkaamalla sitten hakunappulaa. Jos haluat rajata haun ainoastaan suomenkielisiin teoksiin, valitse Pääkielet-pudotusvalikosta…
Peter Northin kirjasta Culture shock! : Cambodia (2008) kerrotaan, että Kambodzassa on käytössä kansainvälinen metrijärjestelmä eli nykyinen SI-järjestelmä (ks. esim. Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_yksikk%C3%B6j%C3%A4rje…, josta näkyy myös käyttöönottoajat eri puolilla maailmaa).
Ilmansuuntien nimistä en valitettavasti löytänyt yksiselitteistä lähdettä. Northin kirjassa asiasta ei mainita mitään, mitä voinee pitää viitteenä siitä, että käytössä on yleismaailmallisesti tunnetut ilmansuunnat. Kambodza on myös International Organization for Standardizationin eli ISO-standardit määrittelevän organisaation jäsen (http://www.iso.org/iso/about/iso_members.htm), ja näihin standardeihin kuuluu mm. paikanmääritys pituus…
Ainakin seuraavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kokoustiloja vuokrattavana: Pasila, Kirjasto Kymppi, Itäkeskus, Vuosaari, Tikkurila, Entresse, Sello.
Lisäksi Helsingin kulttuurikeskuksen hallinnoimissa taloissa (Vuotalo, Malmitalo, Kanneltalo) on kokoustiloja varsin edullisesti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Kokoustila
Artikkeli "Kieltolain Helsinki oli kostea kaupunki" oli Helsingin Sanomissa 5.4.2002. Kirkkonummen kirjastossa näin vanhoja Helsingin Sanomia ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on lehti mikrofilmiltä luettavissa ja myös kopioitavissa. Helsingin kaupunginkirjastossa voi lehteä ja sen arkistoa lukea myös verkossa.
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Löysimme joitakin Eric Bergqvistin suomennettuja lauluja: Hengellisessä laulukirjassa (1976) on kaksi laulua sijoitettu osastoon Evankelioiminen: Jos työsi pellolla vaikeaa (nro 193) ja Oi, armon ihmettä (nro 197). Lisäksi samassa kirjassa on osastossa Rukous Bergqvistin laulu Kuule, Herra, rukoilemme (nro 485). Siionin kanteleessa on yksi Bergqvistin laulu, Ei paina mun murheeni täällä (nro 309), mutta se ei varsinaisesti ole lähetysaiheinen.
Jim Cymbalan kirja Fresh Power on suomennettu nimellä Voimalataus. Se on saatavana Seinäjoen kirjastosta.
Carl-Gustav Severinin kirjasta Russia stole our hearts ei löytynyt suomennosta. Ruotsiksi se on ilmestynyt vuonna 1998 nimellä Ryssland stal våra hjärtan.
Mahdollisuus kuunnella musiikkitallenteita on seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä:
Etelä-Haagan kirjasto
Arabianrannan kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Kannelmäen kirjasto
Kirjasto 10
Pohjois-Haagan kirjasto
Puistolan kirjasto
Myös joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa voi kuunnella musiikkia. Listan kaikista HelMet-kirjastoista, joissa on musiikin kuuntelumahdollisuus löydät HelMet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" > "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaa auki pudotusvalikosta kohta "Musiikin kuuntelumahdollisuus".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tiedustelit Pekka Ullgrenin runoja Savon Sanomissa.
Kysäisin asiaa Savon sanoomien arkistosta ja arkistonhoitaja Anja Hirvonen sieltä vastasi seuraavaa:
"Valitettavasti meillä ei ole arkistoa tuolta ajalta muuta kuin mikrofilmit ja sidotut vuosikerrat. Niistä emme voi etsiä asiakkaille mitään, varsinkaan noin pitkillä aikarajoilla."
Helsingin yliopiston kansalliskirjastosta löytyy myös Savon Sanomien mikrofilmit. Niitä voi käydä tutkimassa itse (jos Sinulla on siihen mahdollisuus) jos ei, niin kenties Kansalliskirjaston kaukopalvelu voisi auttaa. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopa…
En muista kuulleeni, että minkään kirjaston verkkosivut olisivat saaneet erityisen paljon kehuja helppokäyttöisyydestään, eikä tietokannoista tai Google-haullakaan löytynyt oikein niitä koskevia vertailuja. Enemmänkin on tutkittu sitä, miten helppokäyttöinen jokin verkkosivusto tai sen osa tai tietokanta on. Tällaisia ovat esimerkiksi Hanna Heinäsen pro gradu -tutkielma ”Digitaalisen kirjaston käytettävyyden arviointi: JYKDOK-Finnan käytettävyys-tutkimus” (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94835/GRADU-1389359776.pdf), Taru Särkän pro gradu -tutkielma ”Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkotekstien käytettävyys ja kirjaston representaatio” (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42680/URN%3aNBN%3a…), Tuuli…