TE-toimisto koettaa työllistää ja aktivoida asiakasta kunnes saa tiedon tämän kuolemasta.
Joskun tieto ei tavoita toimistoa ja omaiset saattavat saada edesmenneen postia. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201711152200534052
Ikäviltä yllätyksiltä voi välttyä, jos ilmoittaa tiedon kuolemasta pikaisesti Väestötietojärjestelmään. https://stm.fi/-/tieto-kuolemasta-ilmoitettava-viipymatta-vaestotietojarjestelmaan
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Suoraan lääketieteen opiskelijoiden opiskelijaelämästä ei Ratamo-kirjastoista löytynyt kuin
Vanhatalo, Pauliina : Lääkärileikki
Muuten sairaalaan tai terveydenhoitohenkilökunnan elämään liittyviä kirjoja löytyi enemmänkin, mutta suuri osa sijoittui englantiin ja muutaman vuosikymmenen taakse (esim. Lucilla Andrewsin kirjat). Tuoreempia teoksia löytyi
Wijkmark, Carl-Henning : Saapuva yö
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
McKeon, Darragh : Kaikki pysyväinen haihtuu pois
Puustinen, Raimo : Aquitania
Bincy, Maeve : Sydämenasia
Aho, Toni : Partus
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin. Suomentajina ovat toimineet mm. Eemil Forsgren, P. J. Hannikainen, Jalmari Finne, Lauri Hirvensalo, Anna Louhivuori ja Väinö Hämeen-Anttila. Tuorein suomennos lienee Anna Louhivuoren vuodelta 1957. Selkosuomenoksia on ilmestynyt tuon jälkeenkin.
Muskettisotureista ja niiden suomennoksista on kysytty tässä palvelussa aiemminkin, mm. https://www.kirjastot.fi/kysy/alexandre-dumas-on-kirjoittanut-kirjan?language_content_entity=fi ja https://www.kirjastot.fi/kysy/monte-criston-kreivi-kirjastahan-on?language_content_entity=fi
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Kappale on Aapeli Rummukaisen (eli Veikko Huuskosen) esittämä "Äetin hauva". Sen on säveltänyt Veikko Huuskonen ja sanoittanut Lassi Kettunen. Se sisältyy Aapeli Rummukaisen cd-levyille "Huumorilla ja tunteella" (Finedit Oy, [2000]) ja "Aapelin parraat" (Ohjelmapalvelu Vihtori, 2001). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Kappale on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Aapeli Rummukaisen tiedot Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/…
Olet aivan oikeassa, vittu tarkoittaa naisen sukuelintä. Vittu on sangen vanha sana, muinaisnorjassa ja nykyruotsissa on sanat fytta ja fitta.
Helsingin Sanomissa oli hiljattain mielenkiintoinen nuorison suosikkisanaa käsittelevä artikkeli:
Virossa leviää nyt kulovalkean tavoin kirosana, josta kaikki suomalaiset eivät ole ylpeitä - Kotimaa | HS.fi
Kannattaa lukea myös Satu Apon kirja Naisen väki : tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Siinä kerrotaan vitun väestä eli sen suojelevasta voimasta kansanuskomuksissa.
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä satua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon sadusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Valitettavasti tietoa asiasta käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt. Lähteinä katsoin muun muassa kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii Stadin slangin suursanakirja sekä Kielitoimiston sanakirjan. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kirja Decker, Bert: How to communicate... näyttäisi olevan paikalla Helsingin Yliopiston Opiskelijakirjastossa, Vuorikatu 7, p. 191 23920, sekä Åbo Akademin kirjastossa Turussa. Muualla sitä ei Suomessa olekaan.
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Kyseessä lienee kirjailija Jonas Gardell (s.-63). Häneltä on Porin kaupunginkirjastossa teokset: En komikers uppväxt, Fru Björks öden och äventyr ja Vill gå hem. Tulossa on teos nimeltä Kummajainen astuu kehiin (Like, 2002).
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia: sata vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) on artikkeli Anu Seppälästä. Kotilieden numerossa 12/2002 s. 106-109 on kirjailijan haastattelu. Tässä on linkki sivulle, jossa on jonkin verran tietoa Seppälästä:
http://www.satakunnankansa.fi/teema/kirja-arvostelut/1742617.shtml
Vuoden 2002 Kotiliedet löytyvät Pasilan kirjaston lehtialueelta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Polkupyörien korjaus- ja huoltoliikkeistä voisi saada tietoa ja renkaita ostettua tai tilattua. Myös nettihuutokaupassa on tarjolla hyvin paljon kaikenlaista, sieltäkin voisi etsiä: http://www.huuto.net/fi/ .
