Vuoden 1997 Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmattuina Helsingistä Pasilan pääkirjastosta. Voit käydä lukemassa/kopioimassa niitä joko paikanpäällä Pasilassa tai kaukolainata mikrofilmirullat Järvenpään kirjastoon. Järvenpään kirjastossa on kopioiva mikrofilmien lukulaite. Tietoa kaukolainauksesta löytyy Järvenpään kirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Yliopistokirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan suomenkielisen käännöksen alkukieli on englanti. Alkuteos englanniksi: Women on the coach : an analysis of female psychopathology.
Englanninkielisen kirjan tiedoisssa on varsinaisen alkuteoksen nimi: As mulheres no divã.
Claudia Bernhardt Pacheco on brasilialainen, ks. http://www.analyticaltrilogy.com/bios.html
http://www.analyyttinentrilogia.net/saty_trilogiasta.html .
Näyttäisi siltä, että muita Barbro Lindgrenin Mattias-kirjoja ei ole suomennettu kuin Kesä kaupungissa. Ruotsiksi Mattiaksesta kertovat teokset Mattias sommar (1965, suomeksi Kesä kaupungissa), Mera om Mattias (1966) ja Hej hej Mattias (1967).
Hei!
Varauksesi ovat näköjään leffoja. Eivät ne mitenkään ole jumissa, ellei jumiksi lasketa sitä, että yksi on myöhässä. Ne ovat siis lainassa ja yksi on vasta menossa asiakkaalle eli odottaa noutoa. Kyllä ne ovat tulossa!
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Hei!
Esimerkiksi Pasilan kirjastosta löytyy mikrofilmeiltä vanhoja sanomalehtiä. Siellä voit myös skannata tai ottaa paperikopioita mikrofilmeillä olevista vanhoista lehtiartikkeleista. Lisätietoja saat Pasilan kirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www.…
Etsimänne runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Viisirivinen runo on kokoelmasta Syksyn runot (1973) ja se alkaa rivillä "Syyskesän maitoisena aamuna...".
Runo on luettavissa Syksyn runot -kokoelman lisäksi mm. Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen Runotar 2. (1990).
Saatte runon sähköpostiinne.
Tästä aiheesta näyttää löytyvän aika vähän suomenkielistä aineistoa,jota pyysit, joten listaan tähän myös englanninkielisiä kirjoja. Hakuja on tehty Linda- ja Fennica-tietokannoista sekä Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista. Näitä tietokantoja on myös asiakaskäytössä kaupunginkirjastossa tai yliopiston kirjastossa. Mm. nämä viitteet löytyivät asiasanoilla järjestöt & markkinointi.
Kirjoja: Hyvönen, Saara: Järjestöjen markkinoinnin kehittäminen (1989), Harju,Sari: Markkinoinnin soveltaminen yhdistyksen toimintaan ja yhdistyksen toiminnan kehittäminen jäsenistön mielipiteiden pohjalta (pro gradu, 1992), Herron, Douglas B.: Marketing nonprofit programs and services (1997), McLeish, Barry J.: Successful marketing strategies for…
Suutarilan kirjastossa on vielä saatavana näyttelyssä ollut " Siilin talvipesän rakennusohje". Myös Kaarina Turtian kirjassa Siili, pihapiirin villilemmikki kerrotaan seikkaperäisesti siilin "omasta" pesänrakentamisesta ja miten siilille voi rakentaa talvipesän.
Suutarilan kirjastoon saat yhteyden puh. 310 85 074 ja Turtian kirjaa löytyy useista kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen vastasi tähän kysymykseen vuonna 2012 näin: "Jäniseläinten alkuperäistä asuinympäristöä olivat Keski-Aasian laaja arot, joissa maahan kaivautuminen on ollut tärkeä hengissä pysymisen edellytys. Maahan kaivautuessa hännästä on vain haittaa, ja tämän takia häntä on kehittynyt lyhyeksi. Useimmat maailman kaniinit elävät yhä maan alla. Niiden häntä onkin pysynyt hieman lyhyempänä kuin maan päällä paremmin viihtyvillä jäniksillä."
Evoluution näkökulmasta hännän olemassaolo tai pituus ovat olosuhteiden mukaan suhteellisen helposti muuttuva ominaisuus. Useimmissa tapauksissa emme kuitenkaan voi tarkasti ja yksiselitteisesti todeta yhtä tai edes kahta syytä johonkin tiettyyn ominaisuuteen. …
Wikipedian Korkeajännitys-artikkelin mukaan Himmel (taivas) on lievä kirosana mm. Teufelin (paholainen) tavoin. Lienee taistelutilanteessa jonkinlainen sotahuuto. Edellä mainitut sanat on tarkoituksella jätetty kääntämättä sarjakuvissa.
Vuonna 2007 julkaistiin Korkeajänitys erikoisnumero Achtung ! : korkkarisaksan sanakirja. Kirjassakaan ei selitetä Himmel-sanan käyttöä, ainoastaan, että sana esiintyy lähes jokaisessa tarinassa. Kirja on lainattavissa Jyväskylän pääkirjastossa
Thomas Wolfen kokonaisia teoksia ei ole suomennettu. Häneltä on suomeksi luettavissa ainoasta yksi novelli (Arnold Pentland) kokoelmassa Kahdestoista "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte (suom. Martti Qvist, Karisto 1961).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Kyseessä on Venelaulu Venetsiassa. Sen säveltäjä on Werner Scharfenberger, suomenkieliset sanat kappaleeseen teki Reino Helismaa. Kappaleen levytti duo Ulla & Tiina vuonna 1963.
Laulun sanat sisältyvät julkaisuun Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 57 : 5 – 1963.
Julkaisu kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.2900592
https://finna.fi/Record/piki.381543
Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä.
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,…
Ville Elorannan ja Lotta Jalavan teoksesta Sana sanasta: suomen kielen jäljillä (Tammi, 2021) löytyy alla oleva maininta:
"hyvä esimerkki on vitsailuun liittyvä sana läppä, jota ei välttämättä heti yhdistäisi huulta tarkoittavaan ruotsin läpp-sanaan." Läpän ja huulen heittäminen tarkoittaa samaa asiaa.
Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan vuoden 1965 rahamäärää 800,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 1 632,76 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin
