Kysymyksessä on todennäköisesti Vilperin Perikunnan kappale Joulupukki (Easy Livin'). Yhtye on levyttänyt kappaleen aiemmin eri sanoilla nimellä Piirimyyjä.
Kappaleen voi kuunnella https://www.youtube.com/watch?v=61k7ku8_YsQ
Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä.
Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-…
Ihokarvojen nyppiminen tai ajelu on mahdollista tatuoinnin parannttua täysin. Kehotan kuitenkin varmistamaan asian suoraan tatuoijalta, sillä tatuointisi on vielä melko uusi.
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987.
Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittama Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (Like, 2007) kertoo asiasta seuraavasti:
"Homomiehet -- olivat jo 1800-luvun lopulta lähtien tavanneet toisiaan joissakin helsinkiläisravintoloissa, vaikkei Suomeen ollut syntynytkään varsinaista homoravintolaa. -- 1960-luvun mittaan homomiehet alkoivat kyllästyä vaivihkaiseen flirttiin heteroravintoloissa, ja kun ravintola Hansassa Uudella ylioppilastalolla istuskelleet homomiehet kuulivat, että Vanhan ylioppilastalon kellariin avataan uusi ravintola, he päättivät vallata sen. Kun ravintola Vanhan Kellari avattiin marraskuussa 1964, homomiehet ottivat sen heti omaksi paikakseen." (s. 21)
"Vuonna 1964 homomiehet valtasivat…
Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa…
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja…
Venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua esimerkiksi Suomi-Venäjä-seuran kirjallisuussivuilla: Venäläisen nykykirjallisuuden diginäyttely.
Ko. sivustolta löytyy mm. Tomi Huttusen napakka video Venäläinen nykykirjallisuus 5 minuutissa.
Sivusto esittelee 12 venäläistä nykykirjailijaa: Boris Akunin, Svetlana Aleksijevitš, Guzel Jahina, Sergei Lukjanenko, Dina Rubina, Roman Sentšin, Vladimir Sorokin, Maria Stepanova, Jelena Tšižova, Ljudmila Ulitskaja, Svetlana Vasilenko ja Jevgeni Vodolazkin. Siinäpä jo useampi nimi, joiden kautta venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua.
Seuraavaksi listattuna (suomeksi käännettyä) kirjallisuutta ja kirjailijoita entisen Neuvostoliiton…
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke…
Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa.
Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos.
Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat…
Aurinkoon ei kannata katsoa. Nopea välähdys kiikarissa ei liene vaarallista, mutta jo lyhyehkö tuijotus suoraan aurinkoon paljainkin silmin saattaa vaurioittaa silmiä pysyvästi. Normaalisti ihminen välttääkin katsomista, sillä se tuntuu epämiellyttävältä.
Lähteet:
"Saako aurinkoon katsoa" Ylen sivustolla.
UV-säteily. STUK
What happens if you look at the sun with binoculars. Bino Expert
Why shoudn't you stare at the sun. Healthline.com
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei ole enää faksipalveluja.
Kenties voisit kokeilla faksin lähettämistä puhelimellasi? esim. Google tarjoaa Fax.plus palvelua Android puhelimille. 10 ensimmäistä sivua ovat ilmaisia. https://play.google.com/store/apps/details?id=plus.fax.android&hl=fi&gl=US&pli=1
WebSetNet sivusto on listannut 9 parasta netti faksi palvelua. https://websetnet.net/fi/best-online-fax-services/
Faksipalvelut ovat yleensä maksullisia.
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut…
Painettua nuottia Armand Amarin sävellyksestä "L'Oiseau" ei näytä olevan. Youtubesta löytyy sen sijaan ainakin tämä nuottivideo ja tämä pianoversio, josta löytyy linkki videossa käytettyyn MIDI-tiedostoon.
Global Mobile-julkaisua ei löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston lehtiluettelosta, Akateemisesta Kirjakaupasta eikä Yliopistojen kirjastojen yhteisluettelosta. Yahoon lehtihausta
http://dir.yahoo.com/Computers_and_Internet/News_and_Media/Magazines/
löyti seuraava julkaisu, olisiko kysymys tästä.
http://www.disciplineglobalmobile.com/
Ruotsin maatunnus on se.
Osoitteestamme http://www.kirjastot.fi pääsee valitsemalla Tiedonhaku internetistä kohdan selailemaan pohjoismaisia hakupalveluja.
