HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000124
Hakuprofiilin tekeminen tarkoittaa haluamiesi hakuehtojen määrittelyä. Rajusti yleistäen: hakuprofiilin voit aloittaa miettimällä aihettasi: perustermejä, avainsanoja, fraaseja jne. Sen jälkeen mietit vastaavia rinnakkaistermejä tai synonyymejä sekä ylä- ja alatermejä eli laajempia ja suppeampia asiaa koskevia sanoja. Termejä yhdistelemällä tai poissulkemalla voit sitten muotoilla hakulauseketta.
Eri tietojärjestelmissä hakuehtoja ja termejä saatetaan käsitellä eri tavoin, eli kovin yksityiskohtaista vastausta en voi antaa tietämättä mistä järjestelmästä haluat hakea tietoa. Internetin hakuprofiilit rakentuvat aivan eri lailla, kuin vaikkapa oman kirjastoni asiakkaille tarkoitetut hakuprofiilit. Tule kirjastoon, niin mietimme asiaa lisää…
Koska kysymääsi aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit pyytää sitä kaukolainaksi. Lomakkeen voi täyttää internetissä http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm) tai lähimmässä kirjastossa. Helsinkiläiset saavat kotimaiset ja pohjoismaiset kaukolainat maksutta, mutta Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatuista lainoista peritään 130 mk/laina 1.9.00 alkaen. Lisäksi kaukopalvelupyynnöstä peritään viiden markan varausmaksu.
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta) löytyi Kerttu-Kaarina Suosalmen satu Tule takaisin, Menninkäinen! jonka juonesta kerrotaan näin: "Satu, jonka kehyskertomuksessa kirjailija pelkää, että satu on jättänyt hänet, kunnes Sinimekkoinen Tyttö auttaa häntä kutsumaan jälleen Laatikko-Lottaa. Laatikko-Lotta alkaa kertoa tarinaansa, jolloin satu Tyttelistä ja Vanhan Talon pienistä haltijoista alkaa. Sadussa eri vaiheiden kautta saadaan tietää Avaimesta, jonka avulla häkkeihin vangitut eläimet voidaan vapauttaa aina yön ajaksi. Kadonneella menninkäisellä on ainoana tieto maan, metsän ja veden salaisuuksista, joten etsii kadonneen menninkäinen avukseen."
Kirja on julkaistu vuonna…
Aarno Ranisen kaunis Adagio on alkujaan instrumenttisävellys. Ensimmäinen levytys on vuodelta 1972. Seija Simola levytti v. 1976 lauluversion, joka alkaa sanoilla Kesäyöhön lämpöiseen. Laulettua versiota ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina.
Oboelle ja orkesterille sovitettua Adagion partituuria myy tilauksesta Music Finland -nuottipalvelu. Palvelun sivulla näkyvä promootiokäyttöön tarkoitettu pdf-versio saattaa ehkä olla avuksi.
https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston…
Jos tarkoitat Salamanterin eli Juhani Pohjanmiehen säveltämää ja Unto Koskelan sanoittamaa "Kuubalaista serenadia", siihen on tehnyt espanjankielisen sanoituksen Joaquin Martinez eli Ronnie Kranck. Tämä sanoitus sisältyy nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Serenata cubana = Kuubalainen serenadi" (Fazer Musiikki, 1963; Fazer FM4237). Nuotissa on laulun suomen- ja espanjankieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Suomenkielisin sanoin laulu sisältyy moniin nuotteihin, esim. "Suuren toivelaulukirjan" osaan 1.
Ronnie Kranckin sanoitus on julkaistu myös laulujen sanoja sisältävässä vihkosessa "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osassa 58 (Fazer, 1964, s. 46).…
Kihniön kunnasta ei nähtävästi ole kirjoitettu omaa historiateosta. Heikki Rantatuvan kokoama, vuonna 1971 julkaistu Parkanon ja Kihniön kirja, yli 800-sivuinen teos käsittelee seudun historiaa.
Kansallisarkiston verkkosivuilla on tietoa kruununtilojen aineistoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kruununtilojen-ka…
Palvelussamme on aiemmin vastattu useampaankin torppia tai kruununtorppia koskeviin kysymyksiin. Näiden kahden vastauksen verkkolinkit ovat osin vanhentuneita, mutta vastausten sisällöissä on perustietoa torppien historiatietoja etsiville:
https://www.kirjastot.fi/kysy/torpparin-rakentama-mokki-kirjaatinko-mih…
https://www.kirjastot.fi/kysy/omistamani-maatilat-ovat-alun-perin
Kuten…
Vanhoista puhelinluetteloista löytyi tällaisia osoitteita:
Esimerkiksi näinä vuosina osoite on ollut:
1975 Saarikunnas valintamyymälä Pirttiharju Päätie 1
1992 Saarikunnas Ky K-Market Hämeenlinnantie 65
2000 Saarikunnas Oy K-kauppa Hämeenlinnantie 67 (uusi kiinteistö valmistui vuonna 2000)
Tietoa sanonnasta ei löytynyt. Kysymys kannattaa esittää Kotimaisten kielten keskukselle. Kielineuvonnan kysymyslomakkeella löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Hei,
kahvin piristävä vaikutus perustuu suurelta osin kahvin sisältämään kofeiiniin. Sitä ei sikurissa ole. Sikuri sisältää jonkin verran K- ja C-vitamiinia. Ainakin C-vitamiinilla on piristävä vaikutus.
Sikuria on perinteisesti käytetty Suomessa pitkään rohdos- ja lääkekasvina ja sillä uskotaan olevan monenlaisia terveyshyötyjä. Sikuriini sisältää mm. inuliinia, jota käytetään teollisuudessa makeutusaineena. Inuliinin liiallinen käyttö voi aiheuttaa vatsaongelmia.
Lähteet:
Puutarha.net : sikuri
https://puutarha.net/kasvikortisto/kasvikortit/sikuri/
Kysy kirjastonhoitajalta : Mikä Suomen luonnossa sisältää kofeiinia:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-suomen-luonnossa-sisaltaa-kofeiinia?language_content_entity=fi
Kysy…
UPO-kodinkoneiden nettisivuilla ei ole kerrottu, mistä nimi UPO on tullut. Sivulla kerrotaan, että vuonna 1938 Arvi Tammivuoren (Asko Huonekalun edeltäjän Lahden Puuseppäverstaan perustajan Aukusti Avoniuksen poika) johdolla perustettiin UPO Metalli. Ensimmäinen UPO Metallin valmistama tuote oli sähkökäyttöinen silitysrauta vuonna 1941. UPOn Lahden tehtaalla valmistui ensimmäinen jääkaappi vuonna 1953.Nykyään UPO kuuluu kiinalaiselle Hisense yhtiölle.Lähteet:Historia - UPO FinlandUPO vuodet - UPO FinlandHisense Europe
Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
Taivaankantta on nimitetty runollisesti "taivaan teltaksi". "Teltti" taas on kansanomainen muoto sanasta teltta. Tähtiteltti tarkoittaa siis tähtistä taivaankantta.
Lähde: Nykysuomen sanakirja
Lars af Geijerstamin säveltämä ja Pertti Reposen suomeksi sanoittama Luota Aleksiin! (Alex is the man) sisältyy cd-äänitteeseen Jäätä ja tuhkaa (2009). Kappaleen esittää Hannu Palo.
Cd on lainattavissa Helmet-kirjastojen musiikkivarastosta Tikkurilasta. Voit myös tilata äänitteen omaan lähikirjastoosi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1910939__S%22luota%20alek…
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review