Tästä linkistä näkyvät kirjastot ja palvelut helmet-sivuilla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sivun ylälaidalla on laatikko, johon voi valita palveluksi esim. kokoustilan tai ryhmätyötilan. Tällöin tulee näkyviin ne pääkaupunkiseudun kirjastot, joissa kyseistä tilaa on tarjolla.
Jokaisella kirjastolla on omat käytännöt, miten ja keneltä tilaa varataan. Nämä tiedot näkyvät, kun klikataan kirjaston kohdalta "palvelut".
Valitettavasti suomalaisista kirjastoista ei löydy 1982 valmistunutta Rainer Werner Fassbinderin ohjaamaa elokuvaa Querelle. Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa vain sellaisia elokuvia, joille myyjä on hankkinut tekijänoikeuslain määräämän, maksullisen lainausoikeuden.
Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
Sanakirjan mukaan suomennos on studio-ohjaaja. Ammattinetistä www.ammattinetti.fi ei löydy tuolla termillä kuvausta, mutta muuta tietoa Televisio- ja radioalasta sieltä löytyy.
Valitettavasti elokuvaa ei enää löydy kirjastojen valikoimista.
Pikaisella haulla löysin otteita elokuvasta Youtubesta.
Elokuva on myynnissä DVD:nä Amazon.com verkkokaupasta.
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat…
Cable Book Library on suomeksi Kirjakaapeli, Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste, joka sijaitsee Lasipalatsin Mediakeskuksessa, os. Mannerheimintie 22-24, 00100 Hki. Lisää tietoa Kirjakaapelista saat kirjaston Internet-sivuilta: http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Tietojätti 2000--tietosanakirja A-Ö, on Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja. Moniosaisia uudempia tietosanakirjoja on seuraavasti: Studia (Weiling & Göös), WSOY iso tietosanakirja, Otavan tietosanakirja. Lisäksi on cd-rom-levyjen muodossa olevia tietosanakirjoja: CD-Facta, Pikkujättiläinen, Otavan tietosanakirja. Myös näitä voi lainata kirjastoista.
Kyseessä lienee Jussi Helmisen käsikirjoittama ja Raili Ruston ohjaama Äidin uhmaikä vuodelta 1983.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/29/aidin-uhmaika
Kyseessä on Venelaulu Venetsiassa. Sen säveltäjä on Werner Scharfenberger, suomenkieliset sanat kappaleeseen teki Reino Helismaa. Kappaleen levytti duo Ulla & Tiina vuonna 1963.
Laulun sanat sisältyvät julkaisuun Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 57 : 5 – 1963.
Julkaisu kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.2900592
https://finna.fi/Record/piki.381543
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuulu selkeästi koronan riskiryhmiin. Potilaan saama vastustuskykyä heikentävä lääkitys voi kuitenkin lisätä riskiä sairastua vakavaan koronainfektioon ja siksi siirtää potilaan riskiryhmään. IBD-sairaudet voivat myös lisätä koronaan sairastuneen tukosriskiä.
ibd.fi -sivustolla täsmennetään asiaa näin : "Suolistosairaus ei automaattisesti tarkoita riskiryhmään kuulumista. THL:n linjauksen mukaan (16.3.) riskiryhmää ovat mm. henkilöt, joilla on sairaus, johon saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Suolistosairauksien hoidossa voidaan käyttää hoitona vastustuskykyä heikentäviä kortikosteroideja (prednisoloni, budenosidi), metotreksaattia, merkaptopuriinia,…
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Aihe on sen verran erikoisalaa että yleisten kirjastojen kokoelmista voi kirjallisuutta hakea vain laajemmilla käsitteillä: SÄHKÖ, SÄHKÖMAGNETISMI, SÄHKÖISYYS. Näin hakemalla löytyy aihetta laajemmin ja yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta, oppikirjoja ym. Näiden hyödyllisyyttä on aihetta tuntemattoman vaikea arvioida. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa alan kirjat ovat luokissa 537 ja 627. Teknisen korkeakoulun tietokannoista http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ ja korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) haettaessa myös lyhennettä ESD (ElectroStatic Discharge) voi käyttää sanahaussa, samoin sanoja STAATTINEN SÄHKÖ ja SÄHKÖSTATIIKKA, ja hakutuloksetkin paranevat. Tosin suurin osa aineistoa on englannin kielellä.
Entä oletko…
Valitettavasti en löytänyt kysymästäsi kirjasta mitään tietoa - en kansallisbibliografiasta, enkä Kymijoen seudun kirjastotietokannoista sen paremmin kuin Varastokirjastostakaan.
Ehkä kyseessä on jokin omakustanne tai pienpainate, mutta valitettavasti en pysty sinua tässä asiassa auttamaan.
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.