Pentti Linkolan essee Talaskankaan ikimetsä on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa v. 1989 ja myös hänen esseekokoelmassaan Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla (Tammi, 2004).
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta.
Muiden kirjastojen tilanne kirjastojen kotisivujen mukaan:
- Joroisen alueella VHS-kasettien digitointilaite löytyy Toenperän ja Juvan kirjastoista (Palvelut – Toenperän kirjasto (toenpera.fi))
- Varkauden alueen kirjastoista ei löydy digitointilaitetta (Kirjasto | Varkauden kaupunki (varkaus.fi))
- Iisalmen alueella digitointilaite löytyy Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kirjastoista (Digitointipiste - Digitointipiste - Rutakko (verkkokirjasto.fi))
- Joensuun alueella digitointilaite löytyy Joensuun pääkirjastosta, sekä Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. (Vaara-kirjastot -…
Melkein kaikki löytämäni reseptit tarvitsevat joko munia tai rasvaa sidosaineeksi. Esim. Marttojen Serinakakut tai Kotiliedessä julkaistu Anopin kanelitangot,
Kohotukseen munia ja rasvaa ei tarvita, koska reseptissä on hirvensarvisuolaa. Kirkko ja Kaupunki lehdessä leivottiin piparkakkuja keskiajan malliin.
Kenties voisit kokeilla Kotikokkinetin munatonta ja rasvatonta reseptiä? Siitä voisit saada suhdeluvut luettelemillesi aineksille. Munattomat ja rasvattomat kaurakeksit
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai…
Nämä kirjat on valittu Pasilan kirjaston lastenosastolta
Astrid Lindgren koko tuotanto
-Blyton : Salaisuus-sarja, Viisikko-sarja, Seikkailu-sarja
Kaarla : Pet agents-sarja
-Kolu : Me rosvolat-sarja
Milway : HOtelli Flamingo-sarja
-Nopola : Risto Räppääjä-sarja, Heinähattu ja Vilttitossu-sarja
-Noronen : Supermarsu-sarja
-Parvela: Ella-sarja
-Riddell : Ottilia-sarja, Ada Gootti-sarja
-Salmi : Puluboi-sarja
-Shireen : Outometsä-sarja
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä…
Hei!
Asiakkaan näkymästä Helmet.fi:ssä ei pääse tarkistamaan kirjojen lainausmääriä. Kirjastossa voidaan tarkistaa yksittäisen kirjan lainausmäärä, mutta tietyn kirjan kokonaislainamäärää emme voi kirjastossakaan suorilta sanoa.
Hei,
Nämä ovat tietysti subjektiivisia asioita, mutta esimerkiksi vuonna 2006 Harper-kustantamo julkaisi uudelleen neljä heidän käsityksensä mukaan suosituinta Victoria Holt -kirjaa. Nämä on suomennettu nimillä Mellynin valtiatar, Pimeä enkeli, Aamu varjojen linnassa ja Täysikuun metsästäjä.
Kokeilepa uutta Sanojen aika - kirjailijatietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi . Tietokanta on vielä keskeneräinen, mutta Tove Janssonista löytyy hyödyllisiä tietoja. Valitse alapalkista kirjailija, pääset henkilötietoihin, tietoihin tuotannosta, kirjallisuuslähteisiin sekä nettisoitteisiin.
Mikäli sinulla on mahdollisuus käydä kirjastossa, kannattaa vielä tutkia muutamaa kirjaa:
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson. WSOY, 1992 sekä Örjasaeter, Tordis: Tove Jansson Muumilaakson luoja. WSOY, 1987. Kirjastossa voi selailla myös Kirjallisuusarvosteluja-lehtiä, joihin on koottu lehtiarvosteluja kirjailijoiden teoksista.
Hanns Heinz Evers on kirjoittanut kirjan Horst Wessel: eräs saksalainen kohtalo.WS 1933. Lisäksi Wesselistä löytyy jonkin verran tietoa teoksesta Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho osa 1. 2.p. G 1994. Horst Wessel-Liedin eli Die Fahne hoch! -laulun nuotit löytyvät kokoelmasta Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1. vol 2 ja tuo kansallissosialistinen taistelulaulu löytyy myös cd-levyltä
The rise of fascism.
Internetin kautta Horst Wesselistä löytyy paljonkin viitteitä, esim. Google, osoite http://www.google.com/ antaa yli 8600 viitettä hakusanalla Wessel, Horst.
Voisit vilkaista esim. kirjaa Kirjasto koulussa (opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon). Samaten voit hakea Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta muita kirjoja asiasanalla/aiheella koulukirjastot osoitteessa http://webkirjasto.jns.fi/session5D418CE5917EA089F6B949B7C619F9D4/fin/i…
Nämä teokset käsittelevät tosin lähinnä koulukirjastoja yleensä, mutta myös ihan "konkretian" tasolla - mitä tehdä ja miten edetä.
Luokitukseen voit saada apua katsomalla Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ( http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py ) - tästä voisi joku karsittu versio olla paikallaan?
Näistä osoitteistakin voi olla jotain apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/suunnite.htm
http://www.kolumbus.fi/lighthouse/pdfs/koulukirjastot.pdf…
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään myös yrtteihin liittyviä uskomuksia ja tarinoita.
Annemarta Borgeni, Minun yrttini, kirja yrteistä, yrttiruuista ja muustakin, Otava, 1999.
Marjaleena Hovila, Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit, Biokustannus oy, 1997.
Jonsson, June, Yrttikirja, Kirjayhtymä, 1980.
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy video nimeltä Lähikuvassa I, joka sisältää Juicen ja kolmen muun suomalaisen muusikon lyhyehköt (35 min. / hlö) esittelyt.
Metyylisulfonyylimetaani (Methylsulfonylmethane, MSM) on ns.luonnonlääkkeenä kaupan oleva aine. Sitä käsittelevä artikkeli on Suomen lääkärilehdessä 2002; 57(51-52):siv.5197-5198.
Suoranaisesti yo-kuunteluun valmentavia kielikursseja ei valitettavasti löydy. Seuraavasta kielikurssista voisi olla apua, on lainassa ja eräpv. 9.12:
Italiaa: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi
Anders-webbkirjastosta, (http://webkirjasto.kpnet.fi ) voit tarkistaa mitä Kokkolan kirjastossa on. Hae esim. asiasana-näytöllä: käytä asiasanaa "italian kieli" ja rajaa yksiköksi KOKKOLA.
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/ Vasemmasta laidasta valitaan kohta asiasana ja kirjoitetaan hakuruutuun kansallispuvut. Esim. kirja Kansallispukuja Suomesta.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Valitettavasti yhtään Amityville-kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole myöskään englanniksi yhtään Amityville-kirjaa. Tiedot näistä jälkimmäisistä löytyvät osoitteen http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720 kautta. OCLC WorldCat, maailman suurin bibliografinen tietokanta, sisältää tietoja mm näistä kirjoista.
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
