Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Esim. kirjassa "Nyt on juhlan aika : Juhlanjärjestäjän käsikirja", Valitut Palat, 1998, määritellään samppanjalasit joko kapeiksi ja korkeiksi tai laakeiksi, maljamaisiksi laseiksi, joissa on korkea jalka. Saman kirjan mukaan tärkeätä on se, että laseissa on jalka, josta pidetään kiinni lasia kohotettaessa ja juotaessa. Edelleen siinä sanotaan, että hyvin korkeajalkaiset kuohuviini- / samppanjalasit ovat juhlavan näköisiä, mutta epäkäytännöllisiä. Niitä ei voi pestä astianpesukoneessa ja käsinpesukin on tehtävä erityisen varovasti. Toisin sanoen sinun ei todellakaan tarvitse hankkia yltiökorkeajalkaisia laseja, vaan matalampikin jalka riittää, kunhan siitä voi pitää kunnolla kiinni.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kysymäänne teosta vain Helsingissä (pääkirjaston varastossa) ja Espoossa (Tapiolan kirjaston varasto). Kirjat ovat aivan normaalisti lainattavissa, mutta eivät myytävissä.
Kaupunginkirjaston pääasiallisia tehtäviä on ylläpitää monipuolista kirjastokokoelmaa. Sen tehtävänä on myös säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön vanhaa, usein loppuunmyytyä aineistoa.
Antikvariaateistakaan ette ole kysymäänne teosta löytänyt. Oletteko jo kokeillut ostoilmoituksen jättämistä johonkin antikvariaattiin?
Voitte jättää ostoilmoituksen myös Internetin kautta esimerkiksi: http://www.antikvariaatti.net/ostomyynti.php (sivun mukaan ilmoituksen jättö on maksutonta)
tai http://www.antikka.net/puutelista.asp
Olisiko kyseessä kirja Helsingfors: från Kalevala till snowcrash, tekijänä Anneli Jordahl ja painopaikka Tukholma, Dagens Nyheter 1999
Kirja löytyy hyllystä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastoista, kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Mitään juridista estettä kunnan kuvatietopankin julkaisemiseen esim. Flickrin kautta tuskin on. Ongelma tässä palvelussa on ehkä se, että vain tietyn määrän voi julkaista maksutta, lisätila maksaa.
Suositeltavampia voisivat olla vaikkapa Picasa tai Kuvaboxi.
http://picasa.google.fi/
http://www.kuvaboxi.fi/login.html
Ole ystävällinen ja ota yhteys vaikkapa puhelimitse kotikirjastoosi.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.aspx
Kyyti-kirjastoissa on myös oikeustieteellistä aineistoa hankinnoista ja hankintasopimuksista. On kuitenkin vaikea sanoa onko se sitä kirjalliuutta jota etsit tutkimukseesi.
Voit itse hakea Kyyti-kirjastojen aineistoa netistä: http://kouvola.kirjas.to/
Kokeilin seuraavilla hakusanoilla:
Asianana: sopimusoikeus, Vuosi: 2005- , hakutuloksia 28 kpl.
Asiasana: hankinta ei lapset, Luokka: 3 Yhteiskunta, Vuosi: 2005- , hakutuloksia 22 kpl.
Asiasana: sopimukset ja lainsäädäntö, Vuosi: 2005- , hakutuloksia 22 kpl.
Teosta klikkamalla näet sisältötiedot asiasanoina sekä saatavuuden.
Kirja on suomennettu nimellä Saksan ihme, "nimen Hyvinvointia kaikille sijasta, koska se suomalaiselle lukijalle tuttuna sanontana selvemmin ilmaisee, mitä tapahtumaa kirjassa käsitellään". Esipuhe suomalaiseen painokseen on kirjassa suomeksi. Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Kontulan kirjastoa ei voi nyt valita varauksen noutokirjastoksi, koska kirjasto suljetaan remontin vuoksi 1.3.2012. Remontin arvioidaan kestävän elokuulle.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/
Valitettavasti tiedustelemaanne kirjaa Salman Akhtar: Three faces of mourning: melancholia, manic defense and moving ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Kirja ei ole myöskään saatavissa muista Suomen yleisistä kirjastoista eikä yliopistokirjastoista.
Helmet-kirjastoille voi tehdä hankintaehdotuksen: Sähköinen lomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi / Info /Hankintaehdotus.
Kirjaa haettiin seuraavista tietokanoista http://helmet.fi , http://www.helka.fi , http://monihaku.kirjastot.fi sekä yliopistokirjastojen yhteistietokannasta (Linda).
monihaku.kirjastot.fi/
Kyseessä lienee Nukkeäidit-niminen runomuotoinen vuoropuhelu, joka löytyy Saara Heinon kirjasta Alakoululaiset esiintyvät : runoasuisia vuoropuheluja kaikkein pienimmille (Valistus, 1947).
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin sodan jaloista turvaan muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta. Sotalapsista, heidän kohtaloistaan ja muistoistaan on sittemmin kirjoitettu paljon.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet sotalasten saattajat, jotka lähtivät junien ja laivojen mukaan varmistamaan lasten turvallisen perillepääsyn. Joitakin tietoja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Olli Panhelaisen vuonna 2005 tekemässä Jyväskylän seudun lastensiirtoja käsittelevässä pro gradu-työssä aihetta sivutaan. Valtakunnallisesti sotalapsiasiaa koordinoi Sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea. Edelleen vastuu jakautui paikallistasolla muun muassa erityisten lastensiirtoasiamiesten harteille.
Kyseiset lastensiirtoasiamiehet valitsivat…
Metsäjäniksen talviturkki on evoluution myötä kehittynyt perinnöllinen piirre. Sitä ei kuitenkaan laukaise säätila, vaan pääasiassa päivän pituus eli valon määrä. Valon määrähän ei muutu samalla leveysasteella kuten säätila.
Samalla leveysasteellakin jänisyksilöiden kohdalla on suuria eroja siinä, miten nopeasti kesäturkki vaihtuu valkoiseen. Valkotäpläisellä muutos on vasta käynnissä, kun samaan aikaan jokin lajitoveri voi olla jo täysin valkoinen tai kesänruskea.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten etelässä tai pohjoisessa jänis sattuu elämään. Lapin jänikset muuttuvat valkoisiksi paljon aikaisemmin kuin Helsingin seudulla (Suomessa metsäjäniksiä on koko maassa).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto