Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi…
Suomen sotavuosien yhteenlaskettu aika riippuu useasta seikasta. Mistä lähtien Suomen katsotaan valtiona olleen olemassa? Lasketaanko mukaan kaikki Suomen maaperällä käydyt sodat vai vain sellaiset, joissa Suomi ja/tai suomalaiset on aktiivisesti mukana? Ketkä lasketaan suomalaisiksi? Lasketaanko mukaan sodat, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin Suomessa, mutta joissa on ollut mukana suomalaisia taistelijoita? Wikipedia-artikkeli Luettelo Suomen historian sodista tarjoaa melko kattavan katsauksen Suomen alueella, Suomessa ja Suomesta käydyistä sodista aina 300-luvulta alkaen. Mukana on myös lukuisia sotia, joissa on ollut mukana suomalaisia, vaikka sota ei olisi ollut maantieteellisesti Suomessa. Itsenäisen suomen…
Lyhyen matematiikan ylioppilastehtävät vuodelta 1949 löytyvät
seuraavasta kirjasta: Kallio, Niilo & Heinänen, Pekka: Matematiikan
esimerkkikirja IV, ylioppilastehtävät 1947 - 1963 (WSOY 1963). Kirja
on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta (luokka 510.2), vaikkei
se näykään aineistotietokannassamme. Syy: kaikkea vanhempaa aineistoa ei
ole vielä luetteloitu. Tämä tieto kannattaa mainita kun tiedustelet
kirjaa.
Tuotteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää kirjallisuutta kannattaa etsiä kansantaloustieteen alalta. Aineistoa voi katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html luokkahaulla 36- . Mm.Jukka Pekkarisen tai Mirjam Koskelan Kansantaloustieteen kirjat käsittelevät aihetta. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa http://www.makupalat.fi/talous.htm on aiheeseen liittyviä nettiosoitteita.
Novellin suomenkielinen nimi on Kalliita kielitunteja. Se löytyy ainakin Tsehovin teoksissa Valitut novellit I. (WSOY 1959)sekä Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (4.p. WSOY 1985).
Raili Mikkanen on voittanut Topelius-palkinnon vuonna 2001 teoksellaan Aavikoiden seikkailija Yrjö Wallin sekä Finlandia Junior-palkinnon vuonna 2002 teoksella Ei ole minulle suvannot.
Raili Mikkasen kotisivun osoite on http://personal.inet.fi/koti/mikkanen
Tsekin ja Tsekkoslovakian historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy kirjastoista melko runsaasti. Esim. pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät niitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuruutuun joko "tsekki historia" tai "tsekkoslovakia historia" (ilman lainausmerkkejä).
Tsekkoslovakian historiaa käsittelevissä teoksissa Jan Palach (huom. nimen kirjoitustapa!) yleensä kyllä mainitaan, mutta sivuutetaan useimmiten muutaman rivin kommentilla. Voit tutkailla esimerkiksi teoksia:
Zachovalová, Lieko "Prahan ääni : muistelmia"
Otfinoskin, Steven The Czech Republic (New York, 1997)
Palachia laajemmin käsitteleviä kirjoja en onnistunut löytämään kokoelmistamme, mutta joistakin yliopistokirjastoista…
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Tarkoitatko Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, joka syntyi vuonna 1304.
Hänestä lisää
http://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Battuta
http://www.isidore-of-seville.com/ibn-battuta/
ja hänen matkoista
http://www.fordham.edu/halsall/source/1354-ibnbattuta.html
Ibn Battutasta löytyy seuraava teos:
Dunn, Ross E., The adventures of Ibn Battuta : a Muslim traveler of the 14th century. Berkeley : University of California Press , 1986
sekä hänen tekstistään käännöksiä kommentaareineen:
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad, Islams vandringsman : Ibn Battu´ta "Arabvärldens Marco Polo" 1325-1354 : Ibn Battu´tas resor / i urval av H.A.R. Gibb ; i övers. av Mikael Mörling. Stockholm : Hallonquist , 1989
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad
The travels of Ibn…
Ihan varmaa syytä on mahdotonta sanoa. Elokuva on tehty vuonna 1999, joten siitä tehty videokin on jo melko vanha. Itse pidän todennäköisimpänä sitä, että elokuva on ehkä ollutkin jonkin pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmissa, mutta on jo huonokuntoisena poistettu. Poistettu aineisto ei näy Helmetissä.
Kaikkiin elokuviin ei välttämättä anneta kirjasto-oikeuksia. Sellaisia elokuvia ei edes tarjota kirjastoille, ja näin ollen niitä ei myöskään voida ottaa kokoelmiin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse siitä, koskapa löysin kyseisen elokuvan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevista kirjastoista. Sitä löytyy vain muutama kappale videokasettina, mutta se on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta lainaajalle pääkaupunkiseudulle…
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Hei!
Ensimmäinen säepari on Anna-Mari Kaskisen runosta, jonka löysin netistä,osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/tue-tyotamme/verkkokauppa/postikortit/ Runo on siis postikortissa ja sen nimi näyttää olevan Tunnetko salaisuuden?
En tiedä kenenkään naisrunoilijan kirjoittaneen jääporteista, mutta mieleeni tuli Edith Södergran ja Internetistä löytyikin hänen portti-aiheinen runonsa osoitteesta: http://fi.wikisource.org/wiki/Kaikkiin_nelj%C3%A4%C3%A4n_tuuleen
Myöskin Aale Tynni on kirjoittanut runon Porteilla, se löytyy kokoelmasta Lehtimaja ja myös kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Laitan kysymyksenne vielä kirjastoje väliselle tieto-listalle ja odotan, josko joku toinen tietäisi paremmin.
Kyseisillä tuntomerkeillä varustettuja kalvosinnappeja ei löytynyt ainakaan Puolustusvoimien virkapukukuvastoista vanhemmalta eikä nykyiseltä ajalta. Kadettien juhla-asusta löytyy hopeiset kalvosinnapit, mutta niiden kuvio poikkeaa tässä kuvaillusta. Nappeja kannattanee käydä näyttämässä esim. kultasepänliikkeessä, josta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan.
Televisiosta UFC-kamppailulajikilpailuja voi seurata maksulliselta MTV 3 MAX -kanavalta. Netin kautta löytyy jonkin verran YouTube-videoita. Kirjastojen kokoelmissa näitä kilpailuja ei ole.
Cajanderin suomentamaa Macbethia löytyy vielä ainakin Naantalin ja Turun kaupunginkirjaston varastoista, luettelokortin mukaan myös mainitsemaltasi vuodelta. Varastokirjoihin voi tehdä varauksia Vaski-aineistotietokannan kautta.
Voit etsiä supersankari-aiheisia kirjoja HelMet-tietokannasta, www.helmet.fi, kirjoittamalla hakuruutuun supersankarit. Hakutulos-sivulla voit rajata hakua vasemmasta reunasta valitsemalla Aineistosta kirjat ja Kielestä Suomi. Hieman lisää kirjoja löydät osoitteesta www.kirjasampo.fi kirjoittamalla hakuruutuun taaskin supersankarit.
