En muista kuulleeni, että minkään kirjaston verkkosivut olisivat saaneet erityisen paljon kehuja helppokäyttöisyydestään, eikä tietokannoista tai Google-haullakaan löytynyt oikein niitä koskevia vertailuja. Enemmänkin on tutkittu sitä, miten helppokäyttöinen jokin verkkosivusto tai sen osa tai tietokanta on. Tällaisia ovat esimerkiksi Hanna Heinäsen pro gradu -tutkielma ”Digitaalisen kirjaston käytettävyyden arviointi: JYKDOK-Finnan käytettävyys-tutkimus” (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94835/GRADU-1389359776.pdf), Taru Särkän pro gradu -tutkielma ”Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkotekstien käytettävyys ja kirjaston representaatio” (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42680/URN%3aNBN%3a…), Tuuli…
Alkuperäisten kaavailujen mukaan Langen teoksen vihkiäisiä olisi vietetty tänä vuonna. Suunniteltua sijoituspaikkaa ollaan kuitenkin kokonaisuutena uudistamassa jalankulku- ja oleskelualueeksi, ja näillä näkymin aukion veistoksineen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2019 loppuun mennessä.
https://suomifinland100.fi/project/kaksi-maata-yksi-tulevaisuus/
https://www.rakennuslehti.fi/2018/04/erottajan-aukiosta-tulee-jalankulku-ja-oleskelualue/
Englanninkielinen versio Bizet'n aariasta tunnetaan tavallisimmin nimellä Dat's love. Siitä on tehty lukuisia levytyksiä. Yksi tunnetuimmista on Carmen Jones -elokuvan soundtrack vuodelta 1954, jossa kappaleen tulkitsevat Dorothy Dandridge, Harry Belafonte, Joe Adams, Olga James ja Pearl Bailey. Aivan Harmony Sisters -tyylinen versio tämäkään ei ole, mutta löytämistäni ehkä eniten siihen suuntaan kallellaan oleva.
Dat's love
Olisiko kyseessä Petri Tammisen yhden sivun mittainen tarina Perttu kirjasta Elämiä (Otava, v. 1994)?
”Perttu vei karnevaalikeksejä hippoihin. ’Hipat on peruttu’, Anne sanoi. Naulakon alus oli kenkiä täynnä.”
Elämiä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja Perttu on sivulla 69.
www.helmet.fi
Helmet -haku antaa muun muassa seuraavat sarjat:
Yotsuba&!.
Neiti Koume, tiikeriraita
Verenhimoiset vintiöt
Pika-aikuinen
Kuroshitsuji - piru hovimestariksi.
Kurun haaksirikon muistomerkki Kalevankankaalla on pystytetty yhteishaudalle, johon on haudattu neljätoista onnettomuuden uhria - monumentissa on näiden neljäntoista vainajan nimet. Kalevankankaalle on haudattu kaikkiaan 32 onnettomuudessa menehtyneestä 138 ihmisestä.
Lähde:
Jari Niemelä, Tampereen patsaat - ja muistolaatat
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917.
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset…
Juhamatin esittämä Volga oli Suomen radiohittien kuudennella sijalla samana vuonna jona se levytettiin, eli 1980.
Kappaleen alkuperäisversio, saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen esittämä Moskau puolestaan ilmestyi vuonna 1979 ja soi Suomenkin radiossa. Sen listasija oli 26.
Suomalaisille kenties tunnetuimman version kappaleesta levytti Frederik vuonna 2002, mutta tämä versio ei kilpaillut listasijoista radiosoitossa.
Lähteet:
Suomen vuosilistat -blogi
Fenno-äänitearkisto
Viola - Suomen kansallisdiskografia
Kerroit lisätiedoissa, että teet aiheesta päättötyötä ja että työhösi liittyy haastattelututkimus matkustavaisille. Tiedontarpeesi on varsin laaja, ja yksin sen vuoksi ei ole mielekästä tätä kautta tehdä sinulle listaa materiaalista, jota voisit käyttää työssäsi. Toiseksi kaikenlaisen tutkimuksen, koulun esitelmästä graduun, päämäärä ei ole valmis työ vaan tiedonhaun ja tieteellisen työn prosessin oppiminen. Mikä tahansa työ rakentuu useimmiten siten, että lähdetään yhdestä lähteestä (tässä tapauksessa esim. haastattelutukimuksen tulokset tai kirjastoista saatava Paula Kannisen kirja "Lentopelko ja sen hallinta" (1996)) ja edetään ensimmäisen lähteen käyttämien lähteiden pohjalta eteenpäin. Lähdeluettelo kasvaa työn edetessä ja työ…
Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Kysymyksesi osoittautui sen verran hankalaksi, että suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä Suomen Urheilukirjastoon. Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu hankkii ja välittää urheilutietoa kaikille sitä tarvitseville.
Aukioloajat:
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite:
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Museoviraston kirjastosta löytyi K.O.Lindeqvistin kirja "Hämeenlinnan käsityöläiset", jossa esiintyy Ilja Sergin -niminen henkilö. Ilja Sergin oli ammatiltaan kähertäjämestari, mutta myös tunnettu soittaja ja viulunrakentaja. Hän syntyi 1871 Venäjällä. Hämeenlinnassa hän avasi oman liikkeen 1906.
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisia hyviä linkkejä nettiin, esim. http://www.vuorelma.net/index2.htm tai http://www.kansallispuvut.fi/
Jos haluat tutkia tai lainata kansallispukukirjoja, ne löytyvät pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa sanahakua, kirjoita kansallispuvut, niin saat luettelon niistä uusimmasta alkaen. Klikkaamalla jonkin teoksen nimeä näet sen sijainnin, voit soittaa kirjastoon ja noutaa sen itse (ei maksa mitään) tai tehdä puhelimitse/netissä varauksen, jolloin ilmoitat mistä kirjastosta sen haluat noutaa (maksu50 snt).
