Tieteen termipankki määrittelee totalitarismin näin: yhteiskuntajärjestelmä, jossa yksi valtaryhmittymä tiukasti säätelee yhteisön poliittista ja kulttuurillista toimintaa ja jossa yksityisten ihmisten vapautta on jyrkästi kavennettu:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:totalitarismi
Perusteellinen selvitys totalitarismista löytyy Hannah Arendtin kirjasta Totalitarismin synty. Kirjasta on artikkeli Tiede & Edistys -lehdessä (Totalitarismin syntyä jäljittämässä Ari-Elmeri Hyvönen, 4/2013, s. 329-332), joka on luettavissa myös verkossa:
https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/39173044/Hyvonen_-_Totalitarismin_syntya_jaljittamassa.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1554710292&Signature=…
Äänestyslippu voidaan mitätöidä, jos ehdokkaan numeroa ei ole selvästi merkitty.
Lähde:
Vaalilaki
2.10.1998/714
85 §
Äänestyslipun mitättömyys
Äänestyslippu on mitätön, jos:
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247)
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
4) äänestyslippua ei ole leimattu;
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
7) äänestyslipulla on…
Alun perin ohjelmassa Spedevisio esitetyssä Yritysavustusvirasto-sketsissä virkamiestä näyttelee Pekka Laiho.
Spedevision varhaisimmilta vuosilta 1965-68 on tallella vain yksittäisiä sketsejä, joista myöhemmin tehtiin kolme kokoomaohjelmaa. Yritysavustusvirasto oli mukana näistä yhdessä, vuosina 1965-66 kuvatuista sketseistä koostuneessa jaksossa, joka esitettiin alun perin 30.4.1967. Sketsi sisältyi myös vuonna 2003 televisioidun Speden parhaat -sarjan ensimmäiseen jaksoon.
Spede show. [1], Pääasia että on kivvaa 1965-1972 -DVD sisältää kaikki arkistossa säilyneet Spede-ohjelmat näiltä vuosilta, Spedevisio 30.4.1967 mukaan luettuna.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/spede-show-paaasia-etta-on-kivvaa-1965-1972/2833022#gs.1mtmr0…
Kyllä Katriina-nimi löytyy kalenterista. Katriinan nimipäivää vietetään 25. marraskuuta.
Lähteet:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/julkaisut/kalenteri-vuodelle-2019.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisen_nimip%C3%A4iv%C3%A4kalenterin_naisten_nimist%C3%A4
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
Tarkistin asian HSL.lta
Heidän mukaansa "Nivelbusseja ajetaan tavallisella linja-autojen D-ajokortilla, eli eri tarvitse niillä ajoon erillistä korttia."
Haitaribussia ei siis tulkita linja-autoksi ja perävaunuksi, vaikka se on noin 6m pidempi kuin normaali linja-auto.
(Varmaankaan DE kortti ei haittaa koskaan työn saamista.)
Ajokortti-info.fi sivuilta löytyy tarkempi listaus eri korteilla ajettavista ajoneuvoista.
Kuorma- ja Linja-auton kuljettajan tulee huolehtia myös ammattipätevyyden säilymisestä käymällä kertauskursseja joka 5 vuosi.
Nathan Myhrvoldin ja Francisco Migoyan Modernist Bread -teoksen (osa 3, s. 421-423) mukaan leivän kuivuminen johtuu jauhoissa olevan tärkkelyksen uudelleenkiteytymisestä. Leivän lämmittäminen kumoaa ainakin osittain tätä uudelleenkiteytymistä, mikä ilmenee leivän pehmenemisenä. Lisätietoa tärkkelyksen kemiasta löytyy seuraavasta osoitteesta:
https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/tarkkelyksen-kemiaa/'
Myhrvold ja Migoya suosittelevat kirjassaan vesilasin laittamista mikroaaltouuniin, kun kuivunutta leipäpalaa lämmitetään.
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Arto Paasilinnan kielitaidosta tai -taidottomuudesta löytyy tosiaan esim. Ylen artikkeli Suomalainen kirjailija: Arto Paasilinna – vapauden apostoli Italiassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/25/suomalainen-kirjailija-arto-pa….
Erno Paasilinnasta en löytänyt tietoja kielitaidosta. Lyhyt kuvaus Paasilinnasta kertoo hänen opiskelleen Rovaniemen kansankorkeakoulussa, https://otava.fi/kirjailijat/erno-paasilinna/.
Reino Paasilinna on toiminut diplomaattina, kansanedustajana ja Euroopan parlamentissa, joten voidaan olettaa hänellä olleen kielitaitoa enemmänkin. Eduskunnan sivuilta löytyy tietoa myös aiemmista kansanedustajista, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/206.aspx. Reino Paasilinnan CV:ssä koulutuksen kohdalla…
Mikäli haluat kierrättää vanhoja elektroniikka- ja sähkölaitteita, löytyy Turun seudulta tätä varten useampia kierrätyspisteitä. Laitteet voi kierrättää ilmaiseksi esimerkiksi monissa sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvissä kaupoissa. Tarkempaa tietoa löytyy täältä: https://serkierratys.fi/fi/kuluttajille/mihin-vanhan-laitteen-voi-palau…. Lähimmän keräyspisteen voi etsiä täältä: https://kierratys.info/. Myös Turun Ekotori ottaa vastaan vanhoja sähkö- ja elektroniikkalaitteita: https://turunekotori.fi/.
Mikäli taas haluat huoltaa vanhoja elektroniikka- tai sähkölaitteita, on Turun seudulla lukuisia huoltopalveluita tarjoavia yrityksiä. Näitä löytää parhaiten syöttämällä verkon hakukoneeseen esimerkiksi sanat ”Turku”, ”elektroniikka” ja ”…
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Satakirjastoista löytyy pari opusta, joihin kannattaa tutustua:
Korpela, Leena: Kirjankorjaajan opas
Tainio, Kalevi: Sidoskorjausopas
Kirjojen saatavuuden näkee täältä: https://satakirjastot.finna.fi/
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä…
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Sarah J. Maasin Valtakunta-sarja on sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa luokiteltu nuortenkirjallisuudeksi. Helmet-verkkokirjaston näkymä voi tässä asiassa hieman hämätä, sillä eri kaupungit käyttävät erilaisia merkintöjä (esim. Helsingin genreksi on merkitty "1.4 NUORET FANTASIA" ja Espoon "1.4 FANTASIA", mutta sijainniksi nuortenosasto, eli esim. "Lippulaiva nuo" tai " Herttoniemi nuo").
Kirjallisuuden kohderyhmien rajat eivät ole yksiselitteisiä, mutta Helmet-kirjastoissa nuortenkirjallisuuteen on käytännössä luokiteltu kirjat, joiden kohdeyleisöä ovat melko väljästi ajateltuna nuoret – sekä nuoremmat että jo aikuisuuden alussa olevat. Myös YA-kirjallisuus on Helmet-kirjastoissa useimmiten…
Tampereen seurakuntien verkkosivun esittely kuittaa Viinikan kirkon hakaristit "ikivanhoina koristeaiheina". Pentti Lempiäisen kristillistä symboliikkaa esittelevä kirja Kuvien kieli huomauttaakin hakarististä näin: "Suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä se on ollut eri yhteyksissä käytetty koristekuvio." Niin kuin Lempiäinen toteaa, hakaristiä ei usein kristillisessä symboliikassa tapaa. Viinikan kirkossakin niillä on lähinnä ornamentaalinen tehtävä.
Viinikan kirkko - Tampereen seurakuntayhtymä (tampereenseurakunnat.fi)
Saksalainen kauppias ja arkeologi Heinrich Schliemann löysi Troijan 1870-90 kaivauksissaan, mutta Troijan oletetusta sijainnista on myöhemmin esitetty vastaväitteitä. Jukka Luodon artikkelissa: Uudelleen löydetty Priamoksen aarre (julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti; 1995:4, s.36-37)kerrotaan teorian uudemmista vaiheista. Artikkelissa mainitaan Michael Woodin omintakeinen Trojia-näkemys, ja Woodin erittäin perinpohjaiselta ja selkeältä vaikuttava kirja "In search of the Trojan War" löytyy vaivattomasti esim. Pääkirjastosta Helsingistä.
Uusin löytämäni kirja Troijan kaivauksista on vuodelta 1997, ja se on Deborah Boedekerin "The World of Troy". Kirjan saa vain kaukolainana.
Schliemannin kaivauksista voit lukea kirjasta "…
Kysymyksestäsi ei oikein käy ilmi, millaisia kirjoja etsit. Suomenkielisiä kirjoja aiheesta "neulat" ei erikseen löydy, mutta jotakin tietoa saattaisi löytyä selaamalla eri alojen teoksia läpi (tietokannoista ei tässä ole apua, vaan kirjoihin pitäisi tutustua yksityiskohtaisemmin). Esimerkiksi kansatieteen luokasta löytyy erilaisia perinteisiä ammatteja ja käden taitoja esitteleviä kirjoja, joista jossakin saattaisi ehkä olla mainintoja perinteisistä äimä-tyyppisistä neuloista; käsityökirjoista saattaa löytyä mainintoja siitä, millaisia neuloja minkäkinlaisissa käsitöissä käytetään, akupunktiota käsittelevissä kirjoissa saatetaan kertoa siihen käytettävistä neuloista, arkeologian kirjoissa voi olla tietoa muinaislöydöissä olleista…
