Kysymysmerkki on kysymysmuotoisen virkkeen päättävä välimerkki. Kielitoimiston ohjeiden mukaan kysymysmerkillä voi kuitenkin osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen. Periaatteessa kysymysmerkki ei siis mainitsemassanne tapauksessa ole väärin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kysymysmerkki/ohje/28
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1676
Eri kirjastojen tietokannoista ei sanalla ruokailijatyypit tai ruokailijat löytynyt yhtään viitettä. Lehtitietokanta Aleksista löytyi kolme viitettä, joista voisi olla sinulle hyötyä. Hallinto-lehdessä (vuosi 1991, n:o 4) on artikkeli nimeltä Kestävä kehitys ja ravitsemus: suomalaiset ruokailijatyypit. Kotitalous-lehdessä on kaksi artikkelia: Kotiruoka on yhä arvossaan: tutkimustietoa suomalaisista ruuanlaittajina ja ruokailijoina (1995, n:o 5-6) ja Ruokailijoiden roolit ja odotukset (1992, n:o 10).
Järin runsaasti ei Emersonin runoja näy suomennetun - niitä löytyi kaksi: Orava ja vuori sekä Päivät.
Orava ja vuori, jonka on kääntänyt Kirsi Kunnas, on päätynyt ainakin kolmeen kirjaan: Aarteiden kirja. 7, Metsä meri ja taivas (WSOY, 1959), Runon matkassa : runoutta oppikoulun alaluokille (Kirjayhtymä, 1963) ja Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta (WSOY, 2010). J. K. Ihalaisen tulkitsema Päivät on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon numerossa 4/2009. Näitä löytyy hieman vaihtelevasti kirjastoista eri puolilta Suomea.
Kovin paljon lisää tietoa emme onnistuneet hänestä löytämään. Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot, Kirjasampo-palvelun kautta hiukan lisää tietoa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/karl%20von%20schoultz
Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa on muutaman rivin arvostelut nuortenromaanista Anita, mustalaistyttö ja Vaihteeksi Varsovassa -tietokirjasta (vuoden 1960 luettelosta).
Vuoden 2013 Rauhanturvaaja-lehdessä on artikkeli hänestä. Lehteä tai artikkelia voit kysyä kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Elokuvatietokanta IMDb:n mukaan hän on myös käsikirjoittanut lyhytelokuvan Romaani romanssi (1959):
https://www.imdb.com/title/tt1587262/?ref_=nm_flmg_wr_1
Kehitysvammaisuutta voidaan määritellä monilla eri tavoilla mm. sen mukaan, onko lähtökohtana esim. lääketiede tai toimintakyky. Kehitysvammaisuuden verkkopalvelu Vernerin sivuilta löytyy määritelmiä:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelmia
Vernerin sivuilla on myös vastattu kysymykseen määrittelyn muutoksista. Kehitysvammaliiton koulutuspäällikkö Marjaana Suosalmen mukaan kehitysvammaisuus on "länsimaissa viime vuosikymmeninä määritelty toiminnallisten kriteerien mukaan. Aikaisemmin määrittely oli pääasiassa lääketieteellistä ja perustui diagnoosiin." Koko vastaus löytyy Vernerin sivuilta:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelma
Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä vastaa poliisi, eivätkä siinä syntyneet asiakirjat ole potilasasiakirjoja. Niiden sisältämien tietojen luovuttamisesta päättää pääsääntöisesti kuolemansyyn selvityksestä vastaava poliisi. Asiakirjat ovat pysyvästi säilytettäviä ja salassa pidettäviä. Asiakirjoista voidaan antaa kopioita vain niille tahoille, joilla on asiakirjoihin lakiin perustuva oikeus. Asiakirjojen luovuttamisesta on säädetty kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 15 §:ssä. Lain mukaan tietoja saa antaa mm. tuomioistuimelle, viranomaisille, vainajan lähiomaiselle ja vakuutus- tai eläkelaitokselle tietyin edellytyksin.
Suomalaisten kuolintodistuksia on arkistoitu vuodesta 1936 lähtien.…
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
Raviohjastajia on useissa suvuissa monessa sukupolvessa, mm. Allan Korpi ja pojat Heikki, Ilkka ja Pekka. Allan kuoli Wikipedian mukaan kotonaan, Mikko Kontio ("hevosmies") ja poika Jorma Kontio, hänen tyttärensä Anna-Julia esteratsastaja, Harri Koivunen isä ja Olli Koivunen poika, molemmat aktiivisia talleilla edelleen, Heikki Torvinen ja pojat Hannu ja Jukka, kaikki hekin vielä mukana, Tauno Tupamäki (luultavasti ei ole hänkään, koska lehtijutussa, jossa hänestä kerrotaan aika paljon, ei tällaiseen viitata, https://hevosurheilu.fi/ravit/raviuutiset/mies-joka-toteutti-kaarlo-par…), tämän poika Risto Tupamäki (kuoli tapaturmaisesti metsätöissä) ja hänen poikansa Antti Tupamäki, Markku Hietanen ja pojat Heikki Hietanen ja Hannu…
Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen.
Lähde:
Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Runo löytyy täältä:
Urho Somerkivi: Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Vuoden 1967 uudistetussa painoksessa runoa ei enää ole. Runo löytyy kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kultakeng%C3%A4t&lang=FI…
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Maurice Ravelin "Boleron" partituurista näkee, mitä soittimia teoksen esityskokoonpanoon kuuluu. Esimerkiksi Durand-kustantamon partituuri löytyy verkosta, mutta myös lainattavaksi esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Partituurin alussa on luettelo soittimista. Teoksen aloittavat rummut, alttoviulut ja sellot.
Ravel, Maurice: Bolero IMSLP Petrucci Music Libraryssa (IMSLP = International Music Score Library Project):
https://imslp.hk/files/imglnks/euimg/b/ba/IMSLP410315-PMLP03667-Bolero_…
Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30…
Vastaus löytyy Sakari Katajamäen toimittamasta kirjasta Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS, 2020). Kirjassa on sanasto, josta selviää, että tonttusilla olo tarkoittaa samaa kuin hippasilla olo, "leikkiä niin, että yksi, tonttu, ottaa kiinni muita".
Palauta kaikki lainat ja hoida mahdolliset rästimaksut pois. Tule jonkun Helmet kirjaston tiskille ja kerro että haluat lopettaa kortin.
Voit säilyttää Helmet kortin vaikka muutatkin paikkakunnalta. Kortin voi pitää, kunhan on osoite Suomessa ja muuttaa yhteystiedot ajantasaisiksi.
Kortilla voi silloin käyttää esim. e-aineistoja.
Petteri Järvinen on tutkinut Internetin käyttöä Suomessa. Tutkimustulokset
löytyvät hänen sivuiltaan http://www.pjoy.fi/ . Myös Tampereen yliopistossa
informaatiotutkimuksen laitoksella on aiheesta tehty eritasoisia
tutkimuksia. Tasokkainta antia on Reijo Savolaisen suorittama tutkimustyö, mistä
julkaisuna on 1998 ilmestynyt "Tietoverkot kansalaisten käytössä. - Internet ja suomalaisen
yhteiskunnan arki." Kyseinen teos on piakkoin saatavana useista
pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso myös Savolaisen "kotisivu"
Tampereen yliopistossa http://www.uta.fi/~liresa/suom.kotisivu.html ,
sieltä löytyy lisätietoja. Tänä vuonna on ilmestynyt myös raportti
"Internet suomalaisten arjessa -- kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimushanke".
Ei…
Mikrokontrollereista löytyy aineistoa sanalla "digitaalitekniikka". Tästä linkistä haku löytyy toteutettuna http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=digitaalitekniikka&m=&l=&Da=&D…
HelMet aineistohaun aiheen mukaisessa haussa käytetään asiasanoja, jotka ovat määrämuotoisia hakutermejä. Asiasanoilla kuvaillaan teoksen sisältöä. Suomenkielisistä asiasanoista on luettelo YSA http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Googlella http://www.google.fi/ voit toteuttaa suoraan haun sanalla Mikrokontrolleri.
Laatukokoelma digitaalitekniikkaan liittyvästä aineistosta löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta
http://lib.hut.fi/Neuvonta/yhteystiedot.html
Hakemalla Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/ löytyy International Who's Who of Professional and Business Women vuodelta 1989. Hakutuloksesta käy lisäksi ilmi että teos on sijoitettu Käsikirjaston hyllyyn (ts. ei ole lainakappale). Mutta International Who's Who of Professionals -nimistä kirjaa ei löydy, ja näyttää siltä että on perin hankalaa löytää Suomesta ylipäätään: sekä Manda (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) että Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) antavat kielteisiä hakutuloksia.
Lahden toisella puolella Kungliga biblioteket, Stockholms stadsbibliotek, ja Stockholms universitetsbibliotek eivät nekään tunnista ko. kirjaa.
(Ns. vapailta markkinoilta löytyy sen sijaan, esim.…
