F1-auto käyttää kilpailussa noin 60 litraa erikoisvalmisteista bensiiniä sadan kilometrin matkalla. Kun ajomatka yhdessä kilpailussa on reilu 300 kilometriä, auto kuluttaa noin 180-200 litraa bensiiniä yhdessä kilpailussa.
Lisätietoja lähteestä: http://www.nelonen.fi/einstein/jakso20/temppu2.htm
Jäähallien sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi riippuen hallien pinta-alasta ja hallien teknisistä ja rakenteellisista ratkaisuista. Eniten energiaa kuluu kylmäkoneiston toimintaan. Suomen Jääkiekkoliiton jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelmassa kerrotaan, että jäähallien energiankulutuksen
määrään vaikuttavat eniten hallin ilman lämpötila, jään pintalämpötila,
jäänhoitoon käytetyn veden määrä ja lämpötila, vaipan lämmöneristyskyky, ilma-
ja…
SAP (Systeme, Anwendungen, Produkte in der Datenverarbeitung tai englanniksi Systems, Applications, Products in Data Processing) on yritysten käyttöön tarkoitettu integroitu tietojärjestelmä. SAP ohjelmisto tarjoaa työkalut eri toimintojen kuten esim. taloushallinnon, kirjanpidon, logistiikan, raportoinnin ja myynnin edistämisen hallintaan ja tehostamiseen yhden sovelluksen alaisuudessa.
SAP AG pitää päämajaansa Saksassa, jossa se perustettiin 1972. SAP:n kehitti ja yrityksen perusti viisi IBM:n entistä ohjelmistosuunnittelijaa. Ensimmäinen integroitu ohjelmistopaketti SAP R/2 julkaistiin 1979 Saksan markkinoille, ja SAP R/3 1992. Sittemmin SAP ja sen integroidut liiketoimintaratkaisut ovat levinneet ympäri maailmaa. SAP on käytössä yli…
Soturikissat-sarjaa voisi suositella noin 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Erin Hunter -tekijänimen takana on neljä kirjoittajaa: Kate Cary, Cherith Baldry, Victoria Holmes ja Tui Sutherland.
Paljon tietoa kirjoista ja kirjoittajista löytyy mm. kahdelta suomenkieliseltä fanisivustolta:
http://ameliette.webs.com/
http://thewarriorcats.suntuubi.com/
Jari P. Havian ja Pertti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1998) vastaa kysymykseen näin: "Pohjois-Suomessa kaamosaika tuo omat erityispiirteensä liputukseen. Näillä seuduilla suositellaan liputtamista vaikkapa siten, että Suomen lippu nostetaan salkoon aamulla ja lasketaan työpäivän päätyttyä."
Metallin sorvauksesta löytyy metallitöiden kirjoista:
Autio, Arvo: Metallityöt, 1992
Hotakainen, Hannu: Omassa verstaassa, 1992
Teknisen käsityön perustyötavat / Asko Heinonen ym., 1981
Kolmiosainen TEKNISET käden taidot / [päätoimittaja: Raoul Johnsson]:osat 1-3, 2005-2006, sisältää myös metallitöiden ohjeita ja malleja joka osassaan.
Joensuun seutukirjastossa on myös joitakin vanhempia kirjoja metallitöistä ja sorvauksesta, esim.
Raivio, N.A.: Metallinsorvarin kirja. 7. P. 1972
Lisää aiheeseen liittyviä teoksia voit katsoa aineistorekisteri JOKUSESTA: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 asiasanalla 'metallityöt'.
Varmaa vastausta tähän kysymykseen ei löydy - ei Suomen kansallisdiskografiasta eikä Yleisradion ja Suomen äänitearkiston tietokannoista. Ressun levyssä ei ole muuta tietoa duettopartnerista kuin etunimi.
Liian pitkä katse on äänitetty v. 1993, Vanhat polkupyörät kaksi vuotta myöhemmin.
Kuunteluvertailun perusteella voisi olettaa, että molemmissa kappaleissa on sama laulaja eli Sarita Harma (os. Koskelin): äänensävy, fraseeraus ja vibrato ovat samanlaiset.
Maailman suurin laiva on rahtilaiva, nimeltään Jahre Viking (aiemmilta nimiltään Happy Giant = Iloinen jättiläinen ja Seawise Giant = Merijättiläinen). Se on 458,45 metriä pitkä, leveimmältä kohdaltaan 68,8 metriä leveä ja sen syväys (rungon alin kohta vedenpinnasta mitattuna) on 24,61 metriä.
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Heinäsuola on auringossa kuivattua merisuolaa, joten se ei liene puhdistettua merisuolaa terveellisempää.
http://www.kysy.fi/kysymys/kumpi-puhtaampaa-vuorisuola-vaiko-merisuola-…
Suolan rakenteesta tietää Wikipedia seuraavaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola
ja Merisuolasta taasen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisuola
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
Artclipper-myyntikokoelmassa näyttäisi olevan myynnissä muutamia Einar Raudseppin nimellä olevia maalauksia, joiden hintapyynnöt liikkuvat 500 - 1000 € välillä. Hagelstam & co huutokaupan sivulla kahden eri taiteilijan maalausten yhteinen vasarahinta on ollut 50 €, toisesta tekijästä mainitaan vain sukunimi Raudsepp.
Sukunimi tosiaan viittaa Viroon. Einar Raudseppistä itsestään on hyvin niukasti tietoja saatavilla. Suomen kuvataiteilijaluetteloista ei löytynyt kyseistä henkilöä. Teoksessa Viron taiteen historia mainitaan Juhan Raudsepp (1896-1984), mutta ei Einar Raudseppiä.
Taideteosten arvioinnissa ja tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen (esim. taidehuutokaupat Bukowskis sekä Hagelstam…
Japanilaiset numerot voidaan kirjoittaa kiinalaisperäisin kanji-merkein tai hiragana-tavumerkeillä. Kanji-merkit löydät esim. kirjasta Braw, Monica: Kanjikirja : opas japanin kirjoittamiseen. Molemmilla tavoilla kirjoitettuna numerot opetetaan oppikirjassa Karppinen, Takako: Japanin kielen alkeet. Netillä japanilaiset numerot on esitetty Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kieli .
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Stakesin epämuodostumarekisteriin on kerätty vuodesta 1963 lähtien tietoja syntyneillä lapsilla todetuista epämuodostumista (ml. Downin oireyhtymä), http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lisaantyminen/epamuodostuma…
Tilastokeskus kerää tilastotietoa kuolemansyistä. Tilastosta löytyy mm. synnynnäiseen epämuodostumaan kuolleet vuosittain. Mikäli nämä luvut kiinnostavat, ks. http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/index.html. Varsinaiset lukumäärät löytyvät näytön vasemman reunan palkista kohdasta taulukot.
Kirjallisuutta:
Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja lasten epämuodostumista
Julkaisutiedot Helsinki : Stakes, 1996
Sarja Terveys, ISSN 0784-8412 ; 1996:2
Suomen virallinen tilasto
ISBN…
Yksinäinen saarnipuu löytyy Suuresta toivelaulukirjasta 14 ja nuottijulkaisuista Vainio, Juha : Tulta päin : Junnun laulukirja (1994) ja Vainio, Juha : Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (2005).
Julkaisuoikeudet on tuotantoyhtiöllä, joka tekee sopimuksen jonkun levittäjän kanssa dvd:n jakelusta. Elonetistä http://www.elonet.fi/ saa Suomeen tuoduista elokuvista selville tarkastustiedoista kuka on elokuvan tarkastuttanut. Tarkistin sieltä että Vili Vilperiä (Blinky Bill) on levittänyt videona Finnkino, Tikun ja Takun pelastuspartiota Egmont Film ja Babar –sarjaa dvd:nä Future Film. Näihin yrityksiin kannattaa ottaa ensiksi yhteyttä. Nooan saari ja Kaukametsän pakolaiset –sarjaa on YLE TV2 aikoinaan esittänyt ja ostanut esitysoikeuden Euroopan yleisradioliitolta (European Broadcasting Union, EBU). Tuotantoyhtiö on Teleimagination, mutta sen webbisivua ei enää löydy verkolta. Jokin kotimainen tai ulkolainen levittäjä voi ottaa dvd:…
Tuntemattoman sotilaan toisen luvun kolmannessa osassa tosiaan Koskela komentaa: ”Tulta munille!” ”Tulta munil!” toisti Hietanen ja ”Tulta munille!” jatkoivat Lehto ja Lahtinen.
Tuntemattomasta sotilaasta on ilmestynyt kaksi saksannosta, Länsi-Saksassa vuonna 1954 ilmestynyt ”Kreuze in Karelien” (Karl-Heinz Bolay ja Rolf Schroers) ja Itä-Saksassa vuonna 1971 julkaistu ”Der unbekannte Soldat” (A. O. Schwede). Kreuze in Karelien-käännöksessä komennus kuuluu ”Haltet ’rein!”, ”’reinhalten!” wiederholte Hietanen. ”’reinhalten!” echoten Lehto und Lahtinen. ’reinhalten-sana on tässä merkityksessä "sukupuoliyhteys". Der Unbekannte Soldat-käännöksessä huudetaan ”Feuern – was das Zeug hält!”
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
Räihä-nimi on kotoisin Karjalasta ja Savosta. Nimen haltijoita tunnetaan eri paikkakunnilta 1500-luvulta lähtien. Nimen alkuperä saattaa liittyä riehakasta merkitsevään räihä-sanaan, tai se saattaa liityä muunnokseen jostakin ortodoksisesta ristimänimestä. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Räihä on tai on ollut sukunimenä 2865 henkilöllä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Venla on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä Vendla. Kummankin nimen taustalla on ilmeisestikin saksalaisten slaaveista käyttämä kansannimi vendit. Nimi oli harvinainen 1900-luvun lopulle asti. Sen jälkeen se on yleistynyt ja kuuluu 2000-luvun alun suosituimpiin etunimiin.
(Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
