Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all
Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4 Adjektiivina periksiantamaton
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa 'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmä antaa tällä hetkellä mahdollisuuden katsella internetissä aineoastaan aineiston ajan tasalla olevia saatavuustietoja.
Omia asiakastietoja voi katsella kirjaston asiakaspäätteellä. Tiedot avautuvat kirjastokortin numerolla ja kirjastosta saatavalla henkilökohtaisella tunnusluvulla.
Voisit aloittaa miettimällä millaisena norsu yleensä kuvataan ja millaisia ominaisuuksia siihen liitetään. Alkajaisiksi tulee varmaan mieleen esim. suuri koko, kömpelyys, hyvä muisti, paksunahkaisuus. Muitakin varmasti on. Entä millaisia ovat tunnetut norsuhahmot elokuvissa ja kirjoissa: Babar ja Dumbo. Entä muissa, kuten Tarzaneissa, Leijonakuninkaassa, Viidakkokirjassa?
Seuraavista kirjoista voi olla hyötyä:
Torga, Miquel: Eläviä
Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja
Järvinen, Antero: Ihmiset ja eläimet
LINDA, yliopistokirjastojen yhteisluettelo, on hyvä tiedon lähde
http://finna.fi
- kuten myös Suomen kansallisbibliografia FENNICA,
http://finna.fi
ja kotimainen artikkeliviitetietokanta ARTO
http://finna.fi
Nämä tietokannat ovat käytettävissä vain kirjastoissa, esim. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun yliopiston kirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Voit aloittaa seuraavilla asiasanoilla: koira, poliisi, poliisikoirat, poliisilaitokset
Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä myös Turun poliisilaitokseen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm.
Jermo, Aake: Poliisikoira Lex (67.451)
Sandström, Tuula: Sankarikoira Aku (67.451)
Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo.
Muita kirjoja aiheesta:
Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993)
Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990)
Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)…
Aleksiin ja ARTOon tallennetaan artikkeliviitetietoja eri lehdistä (toki päällekkäisyyksiäkin on). Aleksin ja ARTOn lehtiluetteloihin tutustumalla voit saada käsityksen kumpaa tietokantaa kannattaa käyttää. Täältä löytyy tietoa ARTOsta ja linkki lehtiluetteloon: http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm
Tässä on linkki BTJ Kirjastopalvelun sivuille, joilta löytyy tietoa Aleksista: http://www.btj.fi . Valitse sieltä Tuotteet -> sivun vasemmasta laidasta Luettelointipalvelu ja tietokannat -> Tietokannat -> Aleksi -> Aleksin lehtiluettelo.
Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa. Kirjastot tilaavat toisista kirjastoista sellaista materiaalia, mitä heidän omissa kokoelmissaan ei ole.
Mene siis lähimpään kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan sinulle kaukolainaksi haluamasi teos. Kirjastot veloittavat kaukolainoista omien taksojensa mukaan, joten se kuinka paljon tilaus sinulle maksaa, riippuu sekä lähettäjäkirjaston taksoista että sen kirjaston taksoista, jonne teos sinua varten välitetään.
Runo on nimeltään Laulu nukkumatista ja se löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Martti Haavio: Iloinen lorukirja, jonka on toimittanut Aale Tynni ja kuvittanut Maija Karma WSOY 1984
Pikku Pegasos, toimittanut Kaarina Helakisa ja kuvittanut Jori Svärd Otava 1982
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilta osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/tilastot löytyy tilasto eri uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Uusin tilasto kertoo tilanteen 31.12.2005.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivuilta löytyy tieto evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärästä: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73….
Sonata Arctican musiikkia en löytänyt nuottijulkaisuna.
Sonata Arctican kotisivulla, joka tosin
on englanninkielinen http://www.sonataarctica.info/site07/
on kuitenkin kitaratabulatuureja, myös kysymääsi The Misery-kappaleeseen. Valitse MISC - tabulatures ja saat eri albumien tiedot.
Sivulla on keskustelupalsta FORUM, jolla keskustellaan myös bändin musiikista ja nuoteista. Valitse FORUM - Sonata Arctica discussions - Questions about playing Sonata songs. Keskustelupalstan suomenkielisellä osalla en huomannut mainintoja nuoteista.
Tampereen taidemuseosta saadun tiedon mukaan teos on saatu Tampereelle vuonna 1973 Josefine Borgin testamenttaamana. Teos tunnetaan nimellä Neljä tyttöä ja se on lahjoituksesta saakka ollut sijoitettuna Tampereen raatihuoneen toiseen kerrokseen. Siten se on ollut suhteellisen pienen yleisön nähtävillä, eikä sen saamaa vastaanottoa ole dokumentoitu.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän nimistä teosta. Paloheimo on kirjoittanut paljon sielunhoidosta ja mielenterveydestä. Samantyyppisiä nimekkeitä ovat Joutsenen sulka ja Perhosen siipi. Teosluetteloon voit itse tutustua osoitteessa https://finna.fi
Mäntyharjun mikrofilmejä meillä ei ole lainkaan, Iitistä filmejä löytyy noin 1850-luvulle saakka.
Lähetämme sinulle liitteenä luettelon meiltä löytyvistä Heinolan, Hartolan ja Sysmän mikrokorteista.
Lahden kaupunginkirjastossa lehtien lukusali hoitaa mikrofilmi- ja sukututkimusasiat.
Lehtilukusali
Kirkkokatu 31, PL 91
15141 LAHTI
Puh. (03) 812 5550
Olisiko seuraavista apua (on viitattu kameraan ainakin kappaleen nimissä ja kai sitten mahdollisessa sanoituksessakin):
1. Tequilajazzz (esitt.) Teoksen nimi Virus / Tequilajazzz
2. Wilco (esitt.) Teoksen nimi Yankee hotel foxtrot
3. Dipper (esitt.) Teoksen nimi They know what to expect and they like it
Lisää hakutuloksia: Valitse Tarkenna hakua, valitse pudotusvalikoista musiikki ja cd -levy sekä kirjoita luukkuun rock camera or kamera.
Jos nuortenkirja on rekisterissä merkitty aikuisten aineistoksi tunnuksella aik, siitä peritään varausmaksu 0,50 e riippumatta siitä, tehdäänkö varaus itsepalveluna HelMet-järjestelmässä tai kirjaston asiakaspalvelussa. Jos taas rekisterin mukaan kyseessä on lasten- tai nuorten aineisto, jonka tunnus on las, varaus on maksuton varaajan iästä riippumatta.
Kesäviikonloppuisin miltei kaikki kirjastot ovat tosiaan kiinni.
Helsingissä kesälauantaisin on auki Rikhardinkadun kirjasto, Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto. Sunnuntaisin auki on vain Kirjasto 10.
Kesäaukiolot perustuvat niin resursseihin kuin myös kysyntään.
Suomessa suurin osa työntekijöistä haluaa viettää lomansa kesäaikaan. Henkilökuntaa on siis vähemmän ja siksi on mietittävä miten työvuorot järjestetään. Viikonlopun, etenkin sunnuntain työtunnit ovat myös työnantajalle kalliita. Toinen juttu on se, että kirjastopalvelujen kysyntä on ainakin perinteisesti hiljentynyt kesäaikaan. Miksi pitää kirjaston ovia auki, jos kansalaisia kutsuvat metsät, järvet, hiekkarannat, meri, festivaalit ja matkailu?
Mutta maailma muuttuu ja niin…
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista…
Mikrofilmattu lehti löytyy ruotsalaisesta Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek -arkisto-kirjastosta. Kysy mikrofilmiä kaukolainaan lähikirjastostasi.
http://libris.kb.se/bib/3280574
http://kata.arbark.se/
Olisikohan kyseessä kenties kirja Iris Palosaari : auttajana kahden maailman välissä (Hullu Poro, 2009).
"Vuosikymmenet kätilönä Kittilän kairoilla toiminut Iris Palosaari on aina omannut hyvät suhteet henkimaailmaan. Auttajana kahden maailman välissä pohjautuu hänen henkimaailmasta vastaanottamiinsa viesteihin ja ihmisten auttamiseen niiden avulla. Kätilön työssään Iris joutui usein yksin vaikeiden asioiden eteen. Kun omat voimat eivät riittäneet, hän kääntyi Jumalan puoleen ja pyysi apua, ja sai kokea, kuinka näkymättömät auttajat tukivat häntä työssään. Hän oppi luottamaan vaistoihinsa ja toimi niiden mukaan, ja näin hänelle kehittyi pikkuhiljaa parantajan ja näkijän lahja." (kuvailu kustantajan verkkosivulta)