Kaivattu sitaatti sisältyy tarinaan Konsta Pylkkänen hankkii tietokirjoja (Konstan Pylkkerö, s. 108). Koko lailla tarkkaan se on muistiin merkityn mukainen: "Ja yksi on hyvä puoli kirjassa, että saapi lisätä tai vähentää omassa mielessään kirjoittajan rivien välissä aina sen mukaan, näyttääkö kirjoittaja olleen olennaisesti kiihtyksissä vai unisella päällä. Eikähän se kirjojen paljous, vaan se miten tarkasti ne lukee ja mielessään puntaroi ajatukset!"
Hotellin nimi on nykyisin Saint Petersburg. Hotellista löytyy lyhyt englanninkielinen Wikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_(hotel,_Saint_Petersburg).
Hotellin verkkosivu: https://hotel-spb.ru/
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle…
Kyseinen haarniska on kopio 500-600-luvun sassanidiarmeijan haarniskasta. Sassanidien valtakunta sijaitsi suurin piirtein nykyisen Iranin alueella vuosien 205-651 välillä ja käsitti laajimmillaan suuria alueita nykyisen Lähi-idän, Keski-Aasian ja Arabian niemimaan seuduilta. Olkapäiden ja kypärän päällä olevista palloista ei löytynyt tietoa lähteistä, mutta ne näyttäisivät olevan koristeellisia lisäyksiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sassanidit
Nuotti venäläiseen kansansävelmään Matus̆ka sisältyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 6 sekä teokseen Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Sävelmän on sovittanut Olli Heikkilä ja suomeksi sanoittanut Kari Levola.
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueesi kokoelmista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/
Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuulu selkeästi koronan riskiryhmiin. Potilaan saama vastustuskykyä heikentävä lääkitys voi kuitenkin lisätä riskiä sairastua vakavaan koronainfektioon ja siksi siirtää potilaan riskiryhmään. IBD-sairaudet voivat myös lisätä koronaan sairastuneen tukosriskiä.
ibd.fi -sivustolla täsmennetään asiaa näin : "Suolistosairaus ei automaattisesti tarkoita riskiryhmään kuulumista. THL:n linjauksen mukaan (16.3.) riskiryhmää ovat mm. henkilöt, joilla on sairaus, johon saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Suolistosairauksien hoidossa voidaan käyttää hoitona vastustuskykyä heikentäviä kortikosteroideja (prednisoloni, budenosidi), metotreksaattia, merkaptopuriinia,…
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten…
Lyhyen matematiikan ylioppilastehtävät vuodelta 1949 löytyvät
seuraavasta kirjasta: Kallio, Niilo & Heinänen, Pekka: Matematiikan
esimerkkikirja IV, ylioppilastehtävät 1947 - 1963 (WSOY 1963). Kirja
on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta (luokka 510.2), vaikkei
se näykään aineistotietokannassamme. Syy: kaikkea vanhempaa aineistoa ei
ole vielä luetteloitu. Tämä tieto kannattaa mainita kun tiedustelet
kirjaa.
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaikkiaaan44 nimekettä P.D. Jamesilta. Suomenkielisiä näistä on kymmenen.
Tarkemmat sijaintiedot löydät kun menet osoitteeseen http://www.libplussa.fi/ . Koska P. D. Jamesin teosten esille saaminen ei helposti onnistu tekijähaulla (James-nimiä on paljon), laitan tähän suomenkielisten teosten nimet, joiden sijainnit voit tarkistaa merkitsemmällä ne nimeke-ruutuun.
Pahuuden palkka
Oikeus on sokea
Kalman naamiot
Viaton veri
Totuus ja toiveet
Kuoleman maku
Dalgliesh ja kuolema
Sally-rukka kultatukka
Rikoskirjailijan kuolema
Murha ei sovi naiselle
Seuraavista osoitteista mm. löydät tietoa sademetsien maaimanlaajuisista ilmastovaikutuksista:
http://www.students.tut.fi/~josh/sademetsa/index.html
http://www.kepa.fi/tropiikki/x_ymparisto.html
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Gunnar Falkåsin kirjoittama teos Valkoinen Käärme vuodelta 1946. Kirjan alaotsikko on Tarina vihasta, rakkaudesta ja kummallisista asioista. Teoksen voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen ainoa kappale mainitsemaasi kirjaa näyttää olevan Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta sieltäkin tällä hetkellä lainassa:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=otetta+veteen&searchsc…
Linda-tietokannasta näkyy, että teosta on Kansalliskirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa:
http://finna.fi
Hei, saimme Suomen kirjastoseuralta seuraavanlaisen viestin: meillä ei ole tiedossa, että vastaavaa tutkimusta olisi tehty Suomessa. Kirjastojen laatusuosituksiin (Yleisten kirjastojen laatusuositus, OKM:n julkaisuja 2010:20) sisältyy Palvelujen saatavuudesta suositus, että suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alla puoli tuntia). Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri.
Vuoden 2007 peruspalveluarvioinnin mukaan yli puolessa maamme kunnista väestöstä alle puolet asuu alle 2 km suositusmatkan päässä kirjastosta. Tuon jälkeen ei peruspalveluarviointia…
Suomenkielistä elämäkertaa Georg Friedrich Händelistä ei löytynyt etsimistäni tietokannoista.
Vaikuttaa siltä, että kokonaista pelkästään Händeliin keskittyvää elämäkertaa ei ole suomenkielellä.
Georg Friedrich Händelin elämästä löytyy kuitenkin tietoja useampia säveltäjiä käsittävistä teoksista.
Esim. tuoreessa v 2015 julkaistussa Jari Sinkkosen kirjoittamassa Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä
-kirjassa on noin 4 sivun mittainen kertomus Händelin elämänvaiheista.
Kirjaa voi vilkaista seuraavasta linkistä:
https://books.google.fi/books?id=UUDKBwAAQBAJ&pg=PT34&lpg=PT34&dq=h%C3%…
Toinen kirja, josta Händelistä löytyy tietoja on:
Sävelten mestareita - Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. Kirja on…
Helsingin kaupunginkirjaston strategiaa muistuttava asiakirja on Kirjaston suunta 2015-2018, joka löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_kirjastolautakunta/S….
Turun kaupunginkirjastolla ei ole ihan tuoretta strategiaa. Mutta kaupunkistrategia on aika kattava ja kattaa kaikki toimialueet http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/kaupunkistrategia20…
Liitteessä pitkälti ajantasainen, viimeisin Turun kaupunginkirjaston strategiaversio vuodelta 2013.
Tampereen kaupunginkirjaston strategiaa ei tällä hetkellä löydy verkosta. Muuta tietoa kirjaston toiminnasta löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/aukiolot-ja-yht….
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science…
Autoilun alkuaikoina ajokorttia ei ollut vielä käytössä. Opettelu autolla-ajoon oli alussa sitä, että oppi tuntemaan "koneen" ja huoltamaan sitä, jos siihen tuli vika kesken matkaa. Opettajana toimi usein auton myyjä, ja opetus tapahtui auton vierellä mukautettuna sisällöllisesti oppilaan aikaisempiin taitoihin ja tietoihin.
Ajokortit tulivat käyttöön vasta, kun autoilua ja liikennettä alettiin virallisesti säännellä 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomessa liikenteen sääntely alkoi Helsingissä vuonna 1907. Silloin voimaan tulleiden järjestyssääntöjen mukaan autonkuljettajiksi aikovilta edellytettiin, että he asiantuntevan henkilön antamalla todistuksella pystyivät osoittamaan täysin perehtyneensä automobiilin rakenteeseen,…
