Valitettavasti elokuvaa ei enää löydy kirjastojen valikoimista.
Pikaisella haulla löysin otteita elokuvasta Youtubesta.
Elokuva on myynnissä DVD:nä Amazon.com verkkokaupasta.
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan tiedä, mutta jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä siihen vastausta.
Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää.
Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan.
Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään:
http://blogit.image.fi/…
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat…
Cable Book Library on suomeksi Kirjakaapeli, Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste, joka sijaitsee Lasipalatsin Mediakeskuksessa, os. Mannerheimintie 22-24, 00100 Hki. Lisää tietoa Kirjakaapelista saat kirjaston Internet-sivuilta: http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Ilmiö on todellinen ja se koskee muitakin kansainvälisesti toimivia amerikkalaisia pikaruokaketjuja. Niiden annoskoot ovat usein Yhdysvalloissa suurempia kuin ketjujen vastaavat annokset muissa maissa (esim. Suomessa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Japanissa). Alan kilpailu Yhdysvalloissa on ankaraa ja suuri annnoskoko on yksi keino menestyä. Vuosien mittaan amerikkalaiset kuluttajat ovat tottuneet yhä suurempiin annoksiin. "Amerikassa kaikki on suurta" näyttää pitävän paikkansa tässäkin. Kehitystä ovat vauhdittaneet elintarviketeollisuuden keksinnöt, jotka ovat mahdollistaneet annosten suurentamisen ilman että tuotantokustannukset olisivat juurikaan nousseet. Sen sijaan kansanterveyden kannalta kehitys ei välttämättä ole ollut suotuisaa.
Tätä kirjaa Matka joulun taloon ja sen CD-liitettä ei näytä olevan tällä hetkellä kaupallisesti saatavana, joten ainoa mahdollisuus on lyöytää sellainen jostain aktikvaarisesti kaupasta.
Heikki Poroila
Tieteen termipankki määrittelee totalitarismin näin: yhteiskuntajärjestelmä, jossa yksi valtaryhmittymä tiukasti säätelee yhteisön poliittista ja kulttuurillista toimintaa ja jossa yksityisten ihmisten vapautta on jyrkästi kavennettu:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:totalitarismi
Perusteellinen selvitys totalitarismista löytyy Hannah Arendtin kirjasta Totalitarismin synty. Kirjasta on artikkeli Tiede & Edistys -lehdessä (Totalitarismin syntyä jäljittämässä Ari-Elmeri Hyvönen, 4/2013, s. 329-332), joka on luettavissa myös verkossa:
https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/39173044/Hyvonen_-_Totalitarismin_syntya_jaljittamassa.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1554710292&Signature=…
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä…
Emme voi tietopalvelussa antaa varsinaisia lainopillisia neuvoja, mutta asiaa voi käsitellä yleisellä tasolla. Yleisenä periaatteena on, ettei tietämättömyys laista vapauta tekijää seuraamuksista. Asiaan voi kuitenkin olla joitakin poikkeuksia, mm. tilanne, jossa viranomainen antaa väärän neuvon tai laki on erityisen epäselvä. Ks. rikoslain 3. ja 4. luku https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L3
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin.
Hei,
Tekijänoikeuslaki toteaa asiasta seuraavasti:
Tämän lain mukaan suojatun teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen tekijä tai joku muu tekijän luvalla teosta yleisön saataviin saattaessaan on teoksen suojaksi asettanut, ei saa kiertää.
Tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan.
Eli e-kirjan suojauksen poistaminen kappaleen valmistusta varten ei ole sallittua. E-kirjan julkaisija voi kuitenkin joskus mahdollistaa sen, että kirjasta voi esim. kopioida joitakin osia…
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Löysitkin jo ehkä itse parhaimman viitteen Internetistä, mutta tässä vielä muutamia vihjeitä:
1)Hale-teleskoopista kerrotaan esim. seuraavissa kirjoissa:
Preston, Richard: First light--the search for the edge of the universe
Florence, Ronald: The perfect machine: Building the Palomar Telescope
Ensimmäinen kirja löytyy yleisistä kirjastoista. Tarkista saatavuus esim. kirjastojen kotisivujen aineistotietokannoista. Jälkimmäisen kirjan löydät Ursan kirjastosta, jossa on myös muuta kaukoputkikirjallisuutta. Ursan osoite on:
http://www.ursa.fi/ursa/yhteys.html
2)Ebsco-tietokannasta, jota pääset käyttämään esim. kaupunginkirjaston työasemalta,löytyy joitakin artikkeleita Mount Palomarin observatoriosta.
3)Internetisssä on vielä
http://astrosun.…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy ainakin seuraavat teokset, joista voisi olla apua velhojuhlien järjestäjälle.
Velhokoulu : loitsuja, temppuja, taruja ja uskomuksia sekä 50 taikuutta tihkuvaa askarteluohjetta, joilla syntyvät kaikki velhoiluun tarvittavat välineet, Hämeenlinna : Karisto, 2002
Perry, Sara: Birthday treats : recipes and crafts for the whole family, San Francisco : Chronicle Books, 2001
Boase, Petra: How to throw the best kid's party ever, London : Lorenz, 1999
Askartelulehti. 2002, 1 : Talvi, Vantaa : Sinooperi-julkaisut, [2002]
Aineiston saatavuutta voit tarkastella osoitteessa:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:…
