Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961.
Lisää tietoa hänestä löydät Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan asennettavat turvaistuimet tai -kaukalot. Valtaosa onnettomuuksista on etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia. Lapsen kaularakenne ei ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia, sillä aikuisiin verrattuna heidän päänsä on painavampi suhteessa kehoon. Selkä ajosuuntaan olevassa turvaistuimessa lapsen kaula saa tarvitsemansa tuen.
Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen kiinnitysohjeista selviää, onko laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä ajosuuntaan.
Lisätietoja lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa saa osoitteesta: www.liikenneturva.fi
Pirjo Tuomisesta löytyy tietoa esim. sivuilta: http://www.pori.fi/kirjasto/kirjailijat/tuominen.htm ja
http://www.lounakirjailijat.net/kirjailija.php?kirjailijaID=36 . Lisää linkkejä saat Googlesta, osoite: http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon: "pirjo tuominen".
Pirjo Tuomisesta kerrotaan myös teoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 ja Kotimaisia naisviihteen taitajia. Nuo molemmat teokset ovat tällä hetkellä paikalla Vesilahden kirjaston aikuisten osastolla.
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:…
Kirjastoissa on luettavana Yliopistojen valintaopas 2008. Siinä esitellään yliopistojen ja korkeakoulujen hakumenettely, mutta tarkemmat hakuoppaat löytyvät yliopistojen sivuilta. Ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/index.html ja http://www.hse.fi/FI/education/admission/ .
HelMet-haku on jokin aika sitten uusittu ja joitakin ongelmia on ilmennyt. Toisinaan varatessa tulee Proxy error -ilmoitus. Tällöin on yleensä kyse siitä, että joitakin nimekkeitä ei voi varata Firefox-selaimella uudessa HelMet-haussa. Muilla selaimilla varaaminen toimii normaalisti ja Firefoxissakin ongelma esiintyy satunnaisesti.
Joidenkin asiakaspalautteiden mukaan varaaminen onnistuu, kun kirjautuu ensin sisään omiin tietoihin.
Varausongelman esiintyessä voi siis joko kirjautua ensin omiin tietoihin tai käyttää muuta selainohjelmaa.
Televisiosta UFC-kamppailulajikilpailuja voi seurata maksulliselta MTV 3 MAX -kanavalta. Netin kautta löytyy jonkin verran YouTube-videoita. Kirjastojen kokoelmissa näitä kilpailuja ei ole.
Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa. Koska Porin pääkirjasto on yleinen kirjasto, kaukolainaan ei tule muita maksuja. Tällä hetkellä kirja on Porin kaupunginkirjaston pääkirjastossa paikalla.
Teethän kaukolainapyyntösi Vaski-verkkokirjastomme kaukolainan verkkotilauslomakkeelle: polku on Asiakkaana kirjastossa, Kaukolainat, linkin takana on sivun alaosassa tilauslomake. On tärkeää että saan yhteystietosi ja kirjastokortin numerosi. Ohessa linkki kaukolainasivulle:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Hei
Kysyin asiaa japanin kieltä opiskelleelta kollegaalta ja hän kertoi näin: "Kysyjä on oikeassa siinä, että japanilaisessa kulttuurissa pakkauksilla ja erilaisilla esineen ympärille laitettavilla kääreillä on tärkeä asema erityisesti lahjojen yhteydessä. Japanissa lahjojen paketoimiseen liittyy pitkät traditiot ja siihen liittyy monia seremonioita. Lahjat paketoidaan aina ja paketoimatonta lahja ei käytännössä ole mahdollinen. Kysyjä puhuu kuitenkin yleensä paketeista ja paketoimisesta, ei siis varsinaisesti lahjoista. En löytänyt sanakirjoista mitään sanaa, joka merkitsisi sekä paketoimatonta että keskeneräistä. Mutta olen varma, että paketoimattomia lahjoja voidaan sanoa keskeneräisiksi Japanissa. Näinhän tehdään myös Suomessa…
Tieteellisten termien merkitykset tuntee parhaiten työsi ohjaaja. Kannattaa kysyä häneltä käsitteen täsmällistä merkitystä.
Rhetorical-sanalla on useita merkityksiä. Tässä yhteydessä se voisi tarkoittaa vaikuttamaan pyrkivää tai tarkoitushakuista. Function-sanan voisi kääntää esim. sanaksi tehtävä. Mutta sanayhdistelmälle voi olla olemassa myös oma vakiintunut käännöksensä.
Alan koulutusta on aikoinaan järjestetty Diakonissalaitoksella ja laitosta käsittelevissä kirjoissa löytyy jotakin tietoa. Eeva Hurskaisen kirjassa Sisar Linan tyttäret ( Kirjapaja, 1992) on esim. luku Sisaret kotisairaanhoitajina. Diakonissalaitoksen historiaa löytyy mm. kirjoissa Helsingin Diakonissalaitos ( 1937), Martti Mäkisalo: Ihanteista kasvaa arki; Helsingin Diakonissalaitos (1867-1992) ja Nainen paikallaan: diakonissoja kotona ja kentällä, toimittanut Pirkko Probst ( 2010). Kirjassa Kotiapulaiset; muistoja sadan vuoden ajalta, toimittanut Minna Kilkki ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) löytyy tarinoita kodinhoitajista. Nämä kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista. Yliopiston Melinda…
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/…
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Lähin kirjasto sinulle on Rikhardinkadun kirjasto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto
Siellä voit ottaa kopioita paperilehdistä (Rikhardinkadun kirjasto säilyttää Helsingin Sanomia 6 kuukautta) tai tulostaa artikkelit kirjaston asiakastietokoneilta Helmet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä olevan ePress-lehtitietokannan kautta (luettavissa kuluva ja kaksi edellistä kuukautta):
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Tekijänoikeuslaki sallii asetuksessa mainittujen kirjastojen (yleisten kirjastojen puolella mnaakuntakirjastojen) digitoida turvaperustein dokumentteja, joita ei ostamalla voi hankkia. Muilla kirjastoilla ei tällaista oikeutta ole, joten ainoa nopea tapa olisi lahjoittaa dokumentit omaan maakuntakirjastoon ja pyytää niiden turvadigitointia.
Jos kuitenkin puhutaan suojatun aineiston kopioinnista muuten, edellyttää se lähtökohtaisesti aina lupaa oikeudenhaltijoilta. Kun kysymyksessä ei edes vihjaista kasettien sisällöstä, on vaikea antaa edes vinkkejä jatkotoimista. Myös kotiseutukokoelman kohdalla on aina kysyttävä, kenellä on oikeuksia ääni- ja kuvatallenteilla olevaan sisältöön. Jos kyse on esimerkiksi paikallisen muusikon musiikista,…
Uusi Suomi -lehden vuosikerrat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta sekä Eduskunnan kirjastosta. Niitä voi lukea kirjastojen lukusaleissa. Sanomalehtien vuosikertoja ei lähetetä kaukolainaksi, mutta niitä on mahdollista tilata mikrofilminä. Jos haluat kaukolainan, otapa yhteys oman kuntasi kirjastoon. Kirjastossa on mikrofilmien lukulaite.
Hei!
En löytänyt Hämeenlinnan seudun kirjastoista kirjaa aiheesta. Internetin Google-haussa löytyy useita linkkejä fraktuuralla kirjoitetuista aakkosista, hakusanalla fraktuura. Wikipedian teksti, jossa on luettelo fraktuura-aakkosista on osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
