Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta selviää, että vuonna 2022 Helsingin pinta-alasta (215,08 km²) oli viljelyalaa eli peltoja 992 ha eli 9,92 km². Vantaan vastaavat luvut ovat 240,35 km² ja 3496 ha eli 34,96 km². Helsingin pinta-alasta peltoja on siis 4,61 % ja Vantaalla 14,55 %.
Käytössä oleva maatalousmaa muuttujina Vuosi, Kunta, Muuttuja ja Laji. PxWeb (luke.fi)
Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan – Wikipedia
Radioasemat maittain löytyvät seuraavasta vuosittain ilmestyvästävä hakemistosta:
World Radio TV Handbook WRTH.2004: the directory of international broadcasting. Aineistotietokannassa,http://www.helmet.fi/, näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa se on.
Internetissä kaupallisia radioasemia löytyy osoitteesta:
http://www.ficora.fi/suomi/radio/PRAlista.htm.
Yleisradion sivuilta, http://www.yle.fi/radio/,
voi hakea YLE:n radiokanavien taajuuksia paikkakunnittain.
Seuraavista kirjaston kirjoista voi olla iloa: 1 Räty Ella, Kotipihan havukasvit, 140 ainavihantaa lajiketta. 2 Westerstål Ulla-Märta
Ikivihreät puutarhakasvit. 3 Räty Ella, Monivuotisten puutarhakasvien leikkausopas. 4 Alanko Pentti Havupuut ja -pensaat puutarhassa
5 Bloom Adrian, Gardening with conifers. Hakukoneen avulla löytyy kirjoittamalla kasvin nimen, esim. sivuilla http://pikkupuu.fi/index.php?page=mustakuusi, http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbiankuusi ja
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2099216
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta:
Niikko, Anneli: Portfolio oppimisen avartajana
Taube, Karin: Portfolio: oppimisen suunnittelu ja arviointi
Portfolio: Miten aloitin
Portfolion monet mahdollisuudet / Pirjo Pollari, Marja Kankaanranta, Pirjo Linnakylä
Lisäksi Hattulan kirjaston kokokelmasta löytyvät:
Härkönen, Pekka: Portfolio-käsikirja
Portfolioita verkossa = Portfolios on the web
Voit itse kokeilla hakua kirjaston kokoelmatietokannasta esim. hakusanoilla portfoliot, verkko-opetus, verkko-opiskelu.
Lisäksi voit tulla kirjaston asiakaspäätteille tekemään hakuja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta. Lindan kautta löytyy esim.
E-portfolios for lifelong learning and assessment /…
Tarkkaa päivämäärää on valitettavasti mahdotonta sanoa. Tällaiset paljon kysytyt uutuudet, jotka kirjastot tilaavat jo etukäteen ennakkotietojen perusteella, toimitetaan yleensä kirjakaupoista kirjastoihin heti ilmestyttyään. Myös kirjastojen luettelointiosastoilla ne pyritään käsittelemään lainauskuntoon ensi tilassa. On siis hyvinkin mahdollista, että Raksa tulisi lainattavaksi ja varattavaksi jo lähipäivinä. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Ikävä kyllä DOVE-lehteä ei ole tilattu yhteenkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Italian kulttuuri-instituutissakaan sitä ei näytä olevan.
http://www.iichelsinki.esteri.it/IIC_Helsinki/Menu/La_Biblioteca/Quotid…
Tietoja ei löytynyt ainakaan seuraavista Helmet-kirjastojen opettajamatrikkeleista:
- Luokanopettajat 1990
- Oppikoulujen opettajat 1967
- Oppikoulujen opettajat 1955
- Suomen opettajisto. I : Kouluhallitus, oppikoulut, seminaarit : elämäkerrallisia tietoja (1933)
Alajärven kaupunkiin kannattaisi olla yhteydessä: koulun arkistoista tai kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla hyötyä.
http://kirjasto.alajarvi.fi/
Alajärven kaupunki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston toimialueeseen. Sieltäkin saattaisi löytyä apua:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
Asiasanoitus ja luokitus ovat juuri ne apukeinot, joita etsit. Suomen sisällissodasta, jota on kutsuttu myös vapaussodaksi, käytetään virallisesti asiasanaa 'kansalaissota'. Käyttämällä pelkästään tätä asiasanaa hakuterminä saat HelMetistä 709 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansalaissota&searchscope…
Jos kuitenkin haluat rajata haun nimenomaan muistelmatyyppiseen kirjallisuuteen, kirjoita hakuun kaksi asiasanaa: 'kansalaissota muistelmat'. Tuloksena on 114 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kansala…
Koska kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole asiasanoitettu, ainakaan täydellisesti, voit lisäksi tehdä haun kirjastoluokituksen mukaan. Verkko-HKLJ:stä http://hklj.kirjastot.…
Helmet-kirjastoissa on vain yksi Tarjei Vesaasin kokoomateos, jossa novellien lisäksi on muutama ruotsinkielinen runo. Kirja, Huset och fågeln, on Pasilan kirjavarastossa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu… Muut Vesaasin ruotsin- ja norjankieliset kirjat ovat proosaa.
Tarjei Vesaasilta on julkaistu kuusi runokokoelmaa äidinkielellään norjaksi: Kjeldene, Leiken og lynet, Lykka for ferdesmenn, Løynde eldars land, Ver ny, vår draum, Liv ved straumen. (Lähde: http://www.gyldendal.no/Forfattere/Vesaas-Tarjei) Kaikki kirjat ovat lainattavissa Kansalliskirjastosta, joko varastosta tai Kaisa-talosta: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjastossa on Vesaasin runoutta myös ruotsin kielellä.
Kyseessä on Hannu Lemisen ohjaama elokuva Valkoiset ruusut vuodelta 1943. Sen pääosia näyttelevät Helena Kara ja Tauno Palo.
Lisätietoa elokuvasta on esim. kansallisfilmografia Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120963. Sisältöseloste-kohdasta löytyy tarkka juonikuvaus.
Olisiko mahdollista, että muistatte tunnuslukunne väärin? Tunnusluvun voi vaihtaa seuraavalla kirjastokäynnillä. Samalla voidaan testata jos kyseessä on joku muu tekninen häiriö. Kirjastokorttinne tiedot näyttävät olevan kunnossa.
Kirja on ilmeisesti
Christine Nöstlinger : Onko koira kotona?. WSOY,1988
Kirjaston lastenosaston tiimi selvitti arvoituksen.
Kirjassa koira lähtee maailmalle, koska vanhemmat olivat kuolleet ja lapset kasvaneet isoiksi.
Kirjasta löytyy sika, joka halusi teatteriin töihin, näyttelijäksi.
Löytyy myös suuri joukko orpoja kissanpentuja, jotka koira adoptoi.
Sekä poliisi, joka erehdyksessä jahtaa ystävyksiä.
Hauska kirja, kommentoi lukija Kajaanin lastenosastolta. Lainattavissa täältä.
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla…
Jokaisen HelMet-alueen kaupungin kirjastojen rahaliikenne menee oman kaupungin talousjärjestelmän kautta eli yhteistä tietoa esimerkiksi myöhästymismaksukertymästä ei ole, ellei sellaista ruveta erikseen keräämään talousluvuista. Yleinen käytäntö Suomen kunnissa on, että myöhästymismaksun kaltainen tulokertymä arvioidaan taloussuunnitelmassa etukäteen ja se sitten ylitetään tai alitetaan sen mukaan, miten lähelle toteutunutta on osuttu.
Myöhästymismaksuja kertyy - kiitos meille ihmisille niin tavallisen huonon muistin ja muun unohtelun takia - niin runsaasti, että summilla on talousarvioissakin merkitystä. Sanoisin omasta noin 30 vuoden palvelutiskikokemuksesta, että keskikokoisen kirjaston kassalippaaseen tulee päivittäin kymppejä, mutta…
Asiaan perehtyneemmät kollegat vinkkasivat seuraavia kirjoja, joista voisit mahdollisesti löytää vastauksia:
Williams, Lisa: Sielun ikuinen elämä
Browne, Sylvia: Keskusteluja toisen puolen kanssa
Eadie, Betty J.: Valon syleilyssä
Van Praagh, James: Puhetta taivaasta
Newton, Michael: Sielujen matka: elämää elämien välillä
Alexander, Eben: Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus
Moorjani, Anita: Kuolema antoi minulle elämän : kuinka löysin itseni ja terveyteni rajakokemuksen kautta
Tiibetiläinen kuolleidenkirja : Guru Rinpochen 'Suuri Kuulemisen Tuoma Vapautuminen Bardossa' Karma Lingpan mukaan
Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: http…
Suomenkarjasta on ilmestynyt vuonna 1991 Lauri Myllylän teos Suomenkarja maan alkuperäinen karjarotu. Kirja on mm. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmassa.
Seuraavassa asiasta lisäksi muutama lehtiartikkeli:
Romppanen, Helena: Maatiaislehmien arvostus nousee (Suomen luonto 1999 ; 8, s. 24-27),
Romppanen, Helena: Suomenkarja on kelpo vaihtoehto (Maatilan Pellervo 1999 ; 12, s. 72-75),
Kantanen, Juha: Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy (Omavarainen maatalous 1995 ; 6, s. 18-20),
Koskela, Vesa: Kyyttöjen puolesta (Eläinmaailma 1993 ; 9, s. 24-31),
Kantanen, Juha: Maatiaislehmät kukin omaa rotuaan (Pellervo 1991 ; 8 ; liite),
Särö, Erkki: Katoaako suomenkarja? (Eläinmaailma 1991 ; 9, s. 48-49),
Pesonen, Merja:…
Ilmiö on todellinen ja se koskee muitakin kansainvälisesti toimivia amerikkalaisia pikaruokaketjuja. Niiden annoskoot ovat usein Yhdysvalloissa suurempia kuin ketjujen vastaavat annokset muissa maissa (esim. Suomessa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Japanissa). Alan kilpailu Yhdysvalloissa on ankaraa ja suuri annnoskoko on yksi keino menestyä. Vuosien mittaan amerikkalaiset kuluttajat ovat tottuneet yhä suurempiin annoksiin. "Amerikassa kaikki on suurta" näyttää pitävän paikkansa tässäkin. Kehitystä ovat vauhdittaneet elintarviketeollisuuden keksinnöt, jotka ovat mahdollistaneet annosten suurentamisen ilman että tuotantokustannukset olisivat juurikaan nousseet. Sen sijaan kansanterveyden kannalta kehitys ei välttämättä ole ollut suotuisaa.
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä…
Taustalla käytetty melodia on rytmisesti muunneltu, mutta muistuttaa kovasti Johann Sebastian Bachin nimiin laitettua menuettia, tai oikeammin sen neljää ensimmäistä tahtia. Teoksen säveltäjäksi on sittemmin todettu Christian Pezold (nimen kirjoitusasu vaihtelee, joskus myös Petzold). Kyseinen g-molli menuetti on osa nuottikokoelmaa, jonka Bach omisti toiselle vaimolleen (Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach).
Sävellyksen teosnumero on "BWV Anh 115". BWV tulee sanoista Bach Werke Verzeichnis ja viittaa 1950 julkaistuun luetteloon Bachin teoksista. Anh taas on lyhenne Anhang-sanasta, joka tarkoittaa liitettä. Teosluetteloa tehdessä siis jo arveltiin, että Bach ei välttämättä ole itse säveltänyt tätä menuettia, ja siksi teos…
