Runoa pikkuisesta oravanpojasta on kysytty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Hilja Haahden runo Oravasatu. Runo sisältyy mm. kokoelmiin Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1994), Rudolf Koivun runokirja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, useita painoksia) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-kukaan-runoa-oravanpojasta-olisikohan
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Etsimäsi teksti on todennäköisesti Elsa Beskowin kirjoittama (suomennos J.S). Se tunnetaan myös Lilli Thunebergin säveltämänä lauluna Kun pimenevät illat.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on tästä kyseisestä laulusta ainakin erilaisia nuotti- ja äänitejulkaisuja. Voit etsiä niitä Helmet-haun avulla hakusanalla "kun pimenevät illat".
Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Lukijapalautteen mukaan tämä on leppäkertun toukka.
Hyönteisten tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten…
Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa.
Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos.
Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat…
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Makupalat-palvelussa on linkkejä kirjablogeihin ja arvostelusivustoille. Esimerkiksi Kirjavinkit-sivustolla on yli 10 000 arvostelua. Muista sivustoista laajin on lienee GoodReads, josta löytyy arvosteluja useilla kielillä.
Myös haku kirjan nimellä ja kirjoittajalla antaa usein osumia kirjablogeihin tai lehtiarvosteluihin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lukemiseen liittyviä ryhmiä, Facebookissa mm. Helmet-lukuhaasteen ryhmä tai Kirjallisuuden ystävät. Instagrammissa vinkkejä voi hakea #kirjagram ja TikTokissa #booktok.
Jos kirjat ovat vanhempia, kannattaa kurkistaa aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistua vastausta Löysin ullakolta 1800-1900 luvun alkupuolelta kirjoja ja kysyisin mikä niiden arvo on tai mihin niitä tarjota? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Myös antikvariaateista voi kysellä kaikenlaisten kirjojen arvoja Antikvariaatit ja divarit, Helsinki | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Ja esimerkiksi Finlandia kirja -niminen nettiantikvariaatti kertoo ostavansa kirjoja ja heille voi lähettää kuvia kirjahyllyistä arviota varten Ostetaan kirjoja | Kirjojen kierrätys ja osto koko Suomesta (finlandiakirja.fi)
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
1920-luvulla sukunimen Valtio saaneesta löytölapsesta kerrotaan Apu-lehdessä 13/2015 ilmestyneessä Hannu Koskelan artikkelissa Ihmeellinen on elämä (verkkoversio nimellä Raiteille hylätty vauva).
Koskela kirjoittaa lapsen saamasta sukunimestä hieman tulkinnanvaraisesti: "Löytölapsi sai hätäkasteen ja lain määräämän sukunimen Valtio." Tätä ei tule tulkita niin, että laki olisi määrännyt antamaan nimeksi juuri "Valtio". Vuoden 1920 sukunimilaki määräsi, että jokaisella tuli olla sukunimi. Sille, jolla ei ollut sukunimeä, papin piti kirkonkirjaan merkitä sukunimeksi "sen talon, torpan tai muun asumuksen nimi, jota hän hallitsee, tahi se sukunimeä vastaava nimi, jolla hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan -- taikka, milloin näitä…
Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että ksylitolia käytettäisiin viisi grammaa tai enemmän päivässä. Herra Hakkaraisen täysksylitolipastilleja valmistavan Cloettan sivulla kerrotaan, että sen saa nauttimalla kymmenen pastillia päivässä.
Joissakin fluoritableteissa käytetään makeutusaineena ksylitolia. Jos olet imeskellyt aamulla ksylitolia sisältävän fluoritabletin, on varmasti ksylitolin saannin kannalta aivan turvallista syödä vielä ksylitolitablettikin.
Ruokaviraston mukaan ksylitolille ei ole määrättyjä enimmäiskäyttörajoituksia, mutta sen liika käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Lähteet: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/jenkki-herra-hakkaraisen-taysksylitolipastilli-mansikka-55g/, http://www.xylitol.net/…
Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta löytyy tietoa suosituimmista nimistä. Etunimitilasto on ladattavissa vuodelta 2023.
Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Miehet, vain ensimmäiset etunimet: Jouko sijalla 54.
Kiitos kysymästä. Minä olen yksi kymmenistä kirjastonhoitajista eri paikkakunnilla, jotka seuraamme etätietopalvelun kysymyksiä. Kuka tahansa meistä voi ottaa kysymyksen käsittelyyn, ja tarkoituksena on auttaa kysyjää tämän ongelmassa niin hyvin kuin omilla keinoillamme ja tietolähteidemme avulla voimme. En siis yritä olla kiva, vaan auttaa tiedonhaussa hyvin.
Pölynimureista löytyy vertailevia testejä viime vuosilta seuraavasti:
"Pölynimurit: keskiluokan koti-imurit",Tekniikan maailma 2000/15, s. 146-152;
"Ja mikä olikaan imutehto: villakoirajahdissa, Tekniikan maailma 1996/15, s. 46-48;
"Pölynimurit testissä: puhdistamiskyky vaihteli selvästi", Kuluttaja 1996/5, s. 4-9.
Muita artikkeleita imureista löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Kodin kuvalehti 2000/5; Kuluttaja 1999/8; Tekniikan maailma 1999/16; Kuluttaja 1999/4.
