Kysymänne asia on herättänyt laajemminkin keskustelua, ja siihen ei voi antaa suoraa vastausta. Tässä alla on linkki artikkeliin, missä asiaa pohdiskellaan. Argumentteja sille, että Teofilus/Teofilos olisi ollut oikea henkilö on, mutta myös Teofilus/Teofilos, Jumalan ystävä merkitykselle on perusteita. Lisää aiheesta tässä:
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/jeesus_ja…
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kannattaa kysäistä asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi tai esitteestä Kodin kutsumattomat vieraat
Voit myös kokeilla kirjoja. Helmet hakuun hakusanaksi tuhohyönteiset ja sitten rajaus kirjaan, kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Helmet hakutulos
Esim. Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta / Tuula Putus tai Rohmut ja riesat / toimittanut Outi Nummi
Olet aivan oikeassa, sanat ovat latinaa lex=laki ja ius=oikeus. Tuossa päädyn tekstissä on kirjoitusmuoto samanlainen kuin roomalaisissa piirtokirjoituksissa eli u on v:n näköinen.
A. Streng Latinanalais-suomalainen sanakirja löytyy useimmista kirjastoista.
Kuvia piirtokirjoitustekstistä esim., https://www.aarome.org/apply/academic-programs/roman-epigraphy
Kyseessä on animaatioelokuva Father Christmas and the missing reindeer (1998), jonka on ohjannut Jon Doyle. Tässä elokuvan linkki Internet movie database -elokuvatietokannassa: Father Christmas and the Missing Reindeer (TV Movie 1998) - IMDb
Elokuvaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista, mutta se on mahdollisesti saatavilla tilattuna ulkomailta.
Kyseessä on väärä tieto, joka on perustellusti kumottu esimerkiksi Reuters Fact Check -sivustolla:
Post states wrong ages at which several inventors died | Reuters
Oopiumi on nautintoaine, joka on tunnettu jo usean tuhannen vuoden ajan eikä sille ole kyetty osoittamaan "keksijää" – saatikka, että tämä olisi kuollut 116-vuotiaana tai maanjäristyksessä.
Oopiumi todennäköisesti keksittiin keski-Euroopassa, mistä se kulkeutui Välimeren alueelle noin 1600 vuotta ennen ajanlaskua. Sieltä se jatkoi leviämistään arabimaihin ja 700-luvulla arabikauppiaiden mukana Iraniin, Intiaan ja Kiinaan, joista sittemmin tuli tärkeitä keskuksia sekä oopiumin tuotannossa että kulutuksessa. (Lähde: David T. Courtwright, Forces of habit : drugs and…
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan…
Kysymyksessä vertailtujen Tuntemattoman sotilaan painosten erot ovat typografisia. 2017 julkaistu "itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos" on ladottu ensipainoksen mukaista 477-sivuista Tuntematonta suuremmalla kirjasintyypillä, joten sama teksti vaatii suuremman määrän sivuja. Jo ensimmäisellä sivulla erikoispainos jää yli 7 riviä jälkeen vuonna 1954 julkaistusta: se päättyy sanoihin "Paloaukea sai jalkaväkipataljoonan", kun taas "normaali" Tuntematon jatkaa sanoihin "Mitä ihmeellisiä sielullisia". Vuoden 1954 Tuntemattomassa kirjan toinen luku alkaa sivulta 41 – itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos on tässä vaiheessa edennyt jo sivuun 51. Erikoispainoksessa myös kaikki luvut alkavat aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta, joten siinä…
Tuotteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää kirjallisuutta kannattaa etsiä kansantaloustieteen alalta. Aineistoa voi katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html luokkahaulla 36- . Mm.Jukka Pekkarisen tai Mirjam Koskelan Kansantaloustieteen kirjat käsittelevät aihetta. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa http://www.makupalat.fi/talous.htm on aiheeseen liittyviä nettiosoitteita.
Fennica-tietokannan mukaan Peter Handken teoksia on suomennettu seuraavasti: Kivun kiinalainen (1985), Poissa satu (1991), Puhtaan kokemisen hetki (1979), Toiston pysyvyys (1989 )ja Vasenkätinen nainen (1981). Saksankielinen Kaspar-teos löytyy muun muassa Helsingin kaupunginkirjastosta pääkirjaston ja Töölön kirjaston kokoelmista.
Koska käyttäjiä on paljon, on oikeudenmukaista, että saa varata vain yhden ajan kerrallaan. Näin useampi halukas pääsee koneelle, kun tarvitsee sitä. Osoiteesta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1567 lisää tietoa
asiasta.
Kaikki maakuntakirjastot ja Yleisten kirjastojen keskuskirjasto, ( Helsingin kaupungin kirjasto), lähettävät kaukolainoja muille kirjastoille. Käsikirjastoaineistoa ei lähetetä kaukolainaksi. Esimerkkisi "Nuija ja tosinuija" on saatavissa Maunulasta, mutta se on videokasetti eikä DVD.
Eli kun teet Frank-haun ja valitset maakuntakirjastojen aineistot haun kohteeksi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi. Helmet sisältyy myös Frank-hakuun. Helsingin kaupunginkirjasto siis lähettää kaukolainaksi myös siihen kuuluvien lähikirjastojen aineistoa.
Seuraavissa teoksissa on tietoa Raija Orasesta (Luokkatieto - esim. 86.2 - on teoksen sijoituspaikkatieto hyllyssä ja kolme kirjainta sen perässä kertovat aakkostuksenTampereen kaupunginkirjastossa)
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003. –
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
86.1203 KOT
Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
86 LEH Lehtileikkeet : Oranen, Raija. - [Tampere] : Tampereen kaupunginkirjasto
kirjastossamme on leikattu lehdistä artikkeleita, jotka koskevat Raija Orasta, ja laitettu…
Kirjaa on tulossa useita kappaleita HelMet-kirjastoihin mutta siitä voi tehdä varauksen vasta kun niteitä on lainattavassa tilassa. Siitä kuinka kauan siihen menee emme tiedä. Kannatta seurata tilannetta HelMet-osoitteesta: www.helmet.fi. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva HelMet-kortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi.
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Olisiko kysymyksessä Hankasalmen kirja vuodelta 1966. Siinä on 617 sivua ja se sisältää tekstin lisäksi kuvia ja karttoja. Hankasalmen historiaa käsittelee kirja Hankasalmen historia, osa 1 : Esihistoriasta vuoteen 1918 (2004). Kumpaakaan kirjaa ei löydy Kymenlaakson alueelta Kyyti-kirjastoista, mutta ne on mahdollista tilata kaukolainaksi. Kaukolainamaksu on 3 euroa / kirja.
Ilmoitatteko suoraan kirjaston sähköpostiin (kirjasto@kotka.fi) jos haluatte tilata ko. kirjoja kaukolainaksi ja samalla myös kirjastokorttinne numeron sekä puhelinnumeronne tai sähköpostisoitteenne.
Valitettavasti tiedustelemaanne kirjaa Salman Akhtar: Three faces of mourning: melancholia, manic defense and moving ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Kirja ei ole myöskään saatavissa muista Suomen yleisistä kirjastoista eikä yliopistokirjastoista.
Helmet-kirjastoille voi tehdä hankintaehdotuksen: Sähköinen lomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi / Info /Hankintaehdotus.
Kirjaa haettiin seuraavista tietokanoista http://helmet.fi , http://www.helka.fi , http://monihaku.kirjastot.fi sekä yliopistokirjastojen yhteistietokannasta (Linda).
monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-sivuston ongelmista voit antaa palautettu Palaute-linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Tällä hetkellä sinulla näyttää olevan yksi laina, joka on uusittu kolmesti, ja viimeksi eilen (14.5.). Eli ilmeisesti uusiminen on nyt onnistunut, ja häiriö on ollut tilapäinen. Pahoittelumme.
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
