Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Kirsi Kunnas on kirjoittanut kaksi ja suomentanut yhden Kysymyksiä ja vastauksia -nimisiä runoja:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Vanhin on kirjassa Aarteiden kirja. 2: kerro äiti, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1956. Runo alkaa näin: "Mitä tekee mehiläinen, mitä suuri aurinko". Runon tekjöistä kerrotaan näin: Chr. Richardtin mukaan K. K. [=Kirsi Kunnas]
Toinen on kirjassa Aikamme lukukirja 2, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972. Runo alkaa näin: "Miten ylhäällä on taivas?" Tekijästä kerrotaan näin: K. K. (=Kirsi Kunnas), kansasadun mukaan
Kolmas on kirjassa Kirsi Kunnaksen kirjassa Tiitiäisen runolelu vuodelta 2002.…
Hei,
Tässä muutamia nettiosoitteita, joiden tiedot tuntuvat luotettavilta opinnäytettä varten:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/bo.html
http://www.a4media.fi/ml/valkovenaja.htm
http://www.britannica.com/eb/article?eu=117993
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5.HTM
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisää osoitteita löydät MCL:n (monikulttuurisen kirjaston) sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Finpron (entisen Ulkomaankauppaliiton) maakansio Valko-Venäjältä on osoitteessa
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Sieltä löytyy maaprofiili sekä tietoja Finpron julkaisuista.
Ja kirjatietoa Valko-Venäjältä:
Maailma tänään [14]--IVY ja…
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Napoleonista elämäkertoja: Aubry, Octave: Napoleon ihmisenä, 1948 ; Maurois, Andre: Napoleon : kuvitettu elämäkerta, 1964; Emerson, Ralph Waldo: Suuria miehiä, 1964. Syventävää tietoa löytyy kirjoista: Forshufvud, Sten: Kuka murhasi Napoleonin? 1964; Caulaincourt, Louis de: Napoleonin mukana Venäjällä, 1998 sekä lehtiartikkeleista:
Danielsen, Hanne-Luise: Napoleonin murheellinen meritaistelu
Tieteen kuvalehti 2000 ; 2 ; 65-71
Husain, Mahmu: 1789 aate joka muutti maailman : Kotka ja sfinksi
Unesco-Kuriiri 1989 ; 7 ; 24-29
Internetistä löytyy sivustoja Napoleonista mm. osoitteesta: http://www.napoleonbonaparte.nl/
Hildegard Bingeniläinen, joka oli 1100-luvulla elänyt saksalainen benediktiinisisar ja mystikko, aakkostetaan Hildegardin mukaan h-kirjaimen kohdalle. Suomen kansallisbibliogafia Fennican mukaan Bingeniläinen tulee Hildegardin perään: Hildegard, Bingeniläinen.
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Wikipedian mukaan aluekoodi 1 tarkoittaa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomi ja muu Eurooppa kuuluu alueeseen 2. Aluekoodeja voi joissakin laitteissa muuttaa, mutta usein muuntokertoja on rajoitettu. Saat lisätietoa aluekoodeista Wikipediasta osoitteesta www.wikipedia.org syöttämällä hakukoneeseen termin "aluekoodit".
Kustannusosakeyhtiö Otavan netti-sivulla on jonkin verran tietoa hänestä osoitteessa www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset
Joitakin lehtihaastatteluja löytyy myös:
Meidän perhe 2006 nro 8 s. 12-16
Anna 2006 nro 38 s.54-57
Anna 2005 nro 33-34 s.10-13
Kysymänne kirja on varmaankin Sirkku Talja-Larrivoiren vuonna 1976 julkaistu Älä unohda minua. Kirjaa on vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Hei!
Ensimmäinen säepari on Anna-Mari Kaskisen runosta, jonka löysin netistä,osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/tue-tyotamme/verkkokauppa/postikortit/ Runo on siis postikortissa ja sen nimi näyttää olevan Tunnetko salaisuuden?
En tiedä kenenkään naisrunoilijan kirjoittaneen jääporteista, mutta mieleeni tuli Edith Södergran ja Internetistä löytyikin hänen portti-aiheinen runonsa osoitteesta: http://fi.wikisource.org/wiki/Kaikkiin_nelj%C3%A4%C3%A4n_tuuleen
Myöskin Aale Tynni on kirjoittanut runon Porteilla, se löytyy kokoelmasta Lehtimaja ja myös kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Laitan kysymyksenne vielä kirjastoje väliselle tieto-listalle ja odotan, josko joku toinen tietäisi paremmin.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Gary Valentine Lachmanin teos Tajunnan alkemistit: kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli
vuodelta 2009.
Enemmän satanismia käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D84338096E3EE5…
Kirjastokortin tietojen linkitys tarkoittaa sitä, että olet poikasi kirjastokortin takaaja. Takaaja ei pääse katsomaan lapsen kortin tietoja. Halutessasi pojan kortille voidaan lisätä tunnusluku, jolloin hänen lainojaan pääsee uusimaan netissä hänen omilla tunnuksillaan. Poikasi saa tunnusluvun käymällä kirjastossa, mukaan tarvitaan kirjastokortti sekä kelakortti tai muu henkilöllisyystodistus.
Quod-sana on latinan kielessä niin monimerkityksellinen, että tuota sanayhdistelmää on aika vaikea ellei suorastaan mahdotonta ymmärtää, kuinka olisi sen sijaan
quoad aedificationem 'rakentamiseen/rakennukseen liittyen'
Varmaan kannattaisi kuitenkin ottaa käteensä joku latinan sanakirja tai sanasto ja etsiä sieltä.
Jos taidat muitakin kieliä kuin latinaa, niin tällaisia sanakirjoja löytyy netistäkin runsaasti, esim.
http://www.mediaevum.de/wb6.htm
http://www.lexilogos.com/latin_langue_dictionnaires.htm
Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle.
Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm
http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung…
Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Romain Rolland’n vuosina 1903 – 1912 ilmestyneen Jean-Christophe-sarjan ensimmäinen osa (alaotsikolla Nuoruus tai Sarastus) on lainattavissa HelMet-kirjastojen varastosta Pasilasta kahtenakin eri laitoksena. Myös sarjan muiden yhdeksän osan suomennokset löytyvät Pasilan kirjavarastosta, josta voit tilata ne omaan lähikirjatoosi. Sarjan suomensivat Joel Lehtonen ja Huugo Jalkanen vuosina 1917 - 1919.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
http://association-romainrolland.org/bibliographie.htm
Lahden kaupunginmuseolla on kuva-arkisto Päijät-Hämeen seudun kuva-aineistoista. Kuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse: 044 416 2676 tai sähköpostilla: kuva-arkisto(at)lahti.fi
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/kuva-arkisto/
3D-tulostimet tulevat asiakkaiden käyttöön helmikuun 2018 puolella. Laite on Prenta Duo XL SE. Tulostusmateriaali on PLA-muovi. Viipalointiohjelma eli ohjelma, joka "kääntää" 3D-mallin tulostimen "ymmärrettäväksi", on Simplyfy3D-tulostusohjelma. Ainakin tiedostomuodot obj ja stl käyvät.
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-…
