Valitettavasti suomalaisista kirjastoista ei löydy 1982 valmistunutta Rainer Werner Fassbinderin ohjaamaa elokuvaa Querelle. Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa vain sellaisia elokuvia, joille myyjä on hankkinut tekijänoikeuslain määräämän, maksullisen lainausoikeuden.
Töölön kirjaston kokoelmiin kuuluvat kirjat, jotka ovat sulkemishetkellä 27.7. lainassa, jäävät kiertoon ja ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja lainattavissa. Sulkemispäivänä hyllyssä olevat kirjat pakataan laatikoihin ja ne lähtevät kaupungin varastoon. Varastoon ei henkilökunnalla ole mahdollisuutta mennä ja kirjalaatikoita on monta päällekkäin, eli kirjoja olisi hankala löytääkin. Varastoon ei lähetetä kaupunginkirjaston viimeistä kappaletta, vaan se on aina löydettävissä ainakin Pasilassa sijaitsevasta kaupunginkirjaston yhteisestä kirjavarastosta. Töölön kirjaston laatikoissa oleviin kirjoihin ei myöskään kohdistu varauksia. Töölön kokoelman kirjoihin saa juhannuksen jälkeen 23.6 alkaen pitkän laina-ajan, eräpäiväksi tulee 27.…
HelMet-kirjastojen aineistoa voi palauttaa postitse. Postikulut maksaa lähettäjä itse, ja hänen vastuullansa on aineiston saapuminen kirjastoon. Siksi kirjasto ei käytä vastauslähetystä.
Palautuksen voi lähettää mihin tahansa HelMet-kirjastoon postitse, esimerkiksi Pasilan kirjastoon osoitteella
Pasilan kirjasto / palautus
PL 4101
00099 Helsingin kaupunki.
Valitettavasti en ole löytänyt netistä Perry Gahalowoodista kertovia sivuja, jotka eivät liittyisi Dickerin kirjaan vaan kertoisivat samannimisestä oikeasta rikospoliisista. Myöskään Facebook ei tuottanut tulosta.
Katkelmassa ovat alkusäkeet Kaarlo Sarkian runosta Vastaus. Runo kuuluu sikermään Sielun kukat, joka sisältyy Sarkian runojen kokoelmaan Kohtalon vaaka vuodelta 1943.
Sarkian runo Vastaus on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Suomen kirjallisuuden antologia 7 (toim. Kai Laitinen et al., Otava, 1975), Suomen runotar. 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) sekä Jarkko Laineen toimittamasta runoantologiasta Runoja rakkaudesta (Otava, 1979).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Löysimme joitakin Eric Bergqvistin suomennettuja lauluja: Hengellisessä laulukirjassa (1976) on kaksi laulua sijoitettu osastoon Evankelioiminen: Jos työsi pellolla vaikeaa (nro 193) ja Oi, armon ihmettä (nro 197). Lisäksi samassa kirjassa on osastossa Rukous Bergqvistin laulu Kuule, Herra, rukoilemme (nro 485). Siionin kanteleessa on yksi Bergqvistin laulu, Ei paina mun murheeni täällä (nro 309), mutta se ei varsinaisesti ole lähetysaiheinen.
Jim Cymbalan kirja Fresh Power on suomennettu nimellä Voimalataus. Se on saatavana Seinäjoen kirjastosta.
Carl-Gustav Severinin kirjasta Russia stole our hearts ei löytynyt suomennosta. Ruotsiksi se on ilmestynyt vuonna 1998 nimellä Ryssland stal våra hjärtan.
Vuosina 2011-2013 julkaistuista poplauluista kuvaukseen sopisivat ainakin nämä: Elbow: "With love"; Bruno Mars "Natalie" ja Pet Shop Boys: "Inside a dream".
Hieman vanhempi "taputuskappale" on Mikan Lollipop (2007).
Kaikki löytyvät Youtubesta.
Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
"Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä."
Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat…
Kyllä löytyy, esim. "Vanha hyvä aikani" (kirj. Agatha itse) sekä teos "Agathan vuosisata".
Voit itse tarkistaa, mitä omassa kirjastossasi on (paikalla) kirjoittamalla kirjastosi web-kokoelmatietokannassa asiasanaksi "christie, agatha" ja valitsemalla kieleksi suomi.
Kirjoissa O'Brien, "Ireland: a Concise History" ja Killeen, "A short
history of Ireland" kerrotaan, että pääsiäiskapinan osanottajat valtasivat Dublinin pääpostin (the General Post Office). Postirakennuksesta tuli sitten
heidän päämajansa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kato tarkoittaa joko sadon tuhoutumista epäedullisten (sää)olojen takia tai nopeaa vähenemistä, katoamista tai tuhoutumista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Varsinaisia vastakohtia sanan merkityksille ei suomen kielessä liene. Sadon tuhoutumisen vastakohta voisi olla runsassatoisuus, ja vähenemisen, katoamisen ja tuhoutumisen vastakohtina vaikka runsaus tai ilmestyminen.
Englanninkielisessä maailmassa käytössä oleva Dean-nimellä ei ole vastinetta suomalaisessa nimistössä.
Englannin kielen sana dean merkitytsee dekaania (yliopiston tai sen tiedekunnan osaston puheenjohtaja) tai tuomiorovastia. Sana tulee kreikan sanasta dekanos, latinan decanus (kymmenen päämies, kymmenen munkin esimies).
Dean-nimi voi olla peräisin myös muinaisenglannin laaksoa merkitsevästä sanasta tai heprean lakia tai oikeutta tarkoittavasta substantiivista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dean_(given_name)
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
