Vaskin verkkokirjaston merkinnät kertovat esimerkiksi kokoelmaan kuuluvien teosten saatavuustiedot. Kun valitset verkkokirjastosta jonkin teoksen, näet sivun alaosassa sen saatavuustiedot (esimerkiksi F. M. Dostojevskin teos Rikos ja rangaistus).
Saatavuustietojen vasemmassa sarakkeessa näkyvät ne Vaski-kirjastot, joissa on kyseistä teosta. Klikkaamalla kunnan nimeä saat näkyviin tarkemmat tiedot. Esimerkiksi Turun kohdalla Dostojevskin Rikos ja rangaistus -teosta on tällä hetkellä Turun pääkirjastossa, Kirjallisuus-osastolla.
Saatavuustietojen keskimmäinen sarake kertoo, onko teosta saatavissa kyseisestä Vaski-kirjastosta. Mikäli teosta ei ole saatavissa, näet myös lähimmän eräpäivän.
Saatavuustietojen oikeassa sarakkeessa näkyy…
Kyseinen Eino Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Runo on järjestyksessä 81. runo ja kokonaisuudessaan se kuuluu näin:
Kun yksi rehkii ja yksi raataa
ja kaikki repii ja kaikki kaataa,
kun yksi kantaa ja kaikki sortaa,
kun yksi muuraa ja kaikki murtaa
ja yks se anteheks antaa vaan –
niin minne yksi se joutuukaan?
https://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649.html
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen…
Aiheesta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Suomen kauppalaivasto (vuodesta 1921 lähtien), julk. Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto
Jorma Pohjanpalo: Suomen kauppamerenkulku
Lars Grönstrand: Tolv åländska seglare
Purjeiden aika (toim. Markku Haapio)
Björn O. Svensson: Pommern, Mariehamn
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi…
Lähetin sinulle sähköpostitse muutaman englanninkielisen artikkelin Ebsco artikkelitietokannasta (löytyy ainakin suurimmista yleisistä kirjastoista). Voit arvioida onko niissä etsimääsi aineistoa. Aiheesi on kaikenkaikkiaan sellainen että on vaikea näin neuvottelematta kanssasi tehdä relevantteja hakuja. Oletko tehnyt hakuja jollain Internetin hakukoneella?
Kokeilin sanoilla java and "internet security" (fraasina) ja käytin Northern Lightia http://www.northernlight.com/ . Sain näin maallikon silmin arvioituna ihan hyviä sivuja. Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen julkaisemana löytyy Antti Viljamaan lyhyehkö tutkimus nimellä Java and Internet security (1998)
Lahden kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Pakana lehteä. Turun ja Salon kaupunginkirjastoissa on vuoden 1989 numero. Jos haluatte kaukolainata tämän lehden, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston tietopalveluun.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmassa on Pakana lehden numeroita. Helsingin yliopiston kirjasto ei lähetä näitä lehtiä kaukolainaksi, joten Teidän pitäisi mennä yliopiston kirjastoon niitä lukemaan. Helsingin yliopiston kirjastosta ilmoitettiin, että ennenkuin menette yliopiston kirjastoon, olisi hyvä soittaa etukäteen lainaustoimistoon (puh. 09-19123196) ja varata lehdet lukusalikäyttöön.
J.K. Ihalainen on julkaissut kirjan Paimentolaisten ja alkuperäiskansojen asumukset.…
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Mikrokontrollereista löytyy aineistoa sanalla "digitaalitekniikka". Tästä linkistä haku löytyy toteutettuna http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=digitaalitekniikka&m=&l=&Da=&D…
HelMet aineistohaun aiheen mukaisessa haussa käytetään asiasanoja, jotka ovat määrämuotoisia hakutermejä. Asiasanoilla kuvaillaan teoksen sisältöä. Suomenkielisistä asiasanoista on luettelo YSA http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Googlella http://www.google.fi/ voit toteuttaa suoraan haun sanalla Mikrokontrolleri.
Laatukokoelma digitaalitekniikkaan liittyvästä aineistosta löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta
http://lib.hut.fi/Neuvonta/yhteystiedot.html
Kysymäsi tieto löytyy seuraavasta julkaisusta: Väestörakenne 2002. Väestö 2003:5. Tilastokeskus 2003. Ko. julkaisussa on Taulu 20. Väestö kansalaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2002.
Hyllyssä olevan kirjan kuljetus kestää Espoossa 1-2 päivää, Helsingistä ja Vantaalta 3 päivää, Kauniaisista pari päivää.
Voitte seurata itse varaustilannetta asiakastiedoistanne. Kirjautukaa HelMetin etusivulta kohtaan Omat tiedot. Varaamanne kirjan kohdalla lukee ensin matkalla; kun kirja on saapunut Kirjasto Omenaan lukee varaamanne kirjan kohdalla Odottaa noutoa.
Saatte ilmoituksen, kun kirja on noudettavissa. Jos asiakastiedoissanne on sähköpostiosoite, saatte varausilmoituksen heti sähköpostiinne kirjan saavuttua.
Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Kirjaa ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin, mutta se löytyy Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan kirjastosta. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/
Juice Leskistä käsittelevää dvd-videota on kirjastoissa kaksi. Toinen on Minä-sunnuntailapsi ja toinen Klassikoiden ilta.
Edellinen on saatavana vain Kouvolan maakuntakirjastosta.
Klassikoiden ilta on sen sijaan useimmissa maakuntakirjastoissa kuten Turun, Tampereen, Kouvolan, Lahden, Mikkelin, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Joensuun ja Porvoon maakuntakirjastoissa.
Aalto-kirjastoista Jämsänkosken, Suolahden ja Äänekosken sekä Jyväskylän maalaiskunnan Palokan kirjastossa on Klassikoiden ilta, mutta ei Minä-sunnuntailasta.
Kääntymällä lähimmän kirjaston puoleen näitä videoita on mahdollisuus saada kaukolainaksi maakuntakirjastoista.
Valta:vallankäytön 48 lakia, tekijänä Robert Greene (2009), löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjaan on muutamassa kirjastossa hyllyssä, sen voi tilata HelMet-järjestelmän kautta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X tai soittamalla johonkin kirjastoon.
Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma.
Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta sekä lainakappaleena että kotiseutukokoelmasta:
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/teos.asp?teosid=D87C647B%2D21B5%2D00…
Polttava cd/dvd -asema löytyy neljältä koneelta Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikan -toimipisteestä Lasipalatsilta.
Koneita voit varata sivulla https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Laitoin viestin Helmet-sivujen ylläpitäjille, jotta linkki lisättäisiin.
Eipä ollenkaan hassumpi kysymys, päinvastoin!
Vaikka ihan tutkimustietoa asiasta ei ehkä löydykään, niin kirjastoissa ollaan kyllä hyvinkin tietoisia tästä ongelmasta. On ihan tunnettua, että niin alimmilla kuin ylimmilläkin hyllyillä oleva aineisto näyttää lähtevän lainaan huonommin kuin keskihyllyille sijoitettu.
Riippuu sitten aika pitkälle kirjaston kalusteista, miten näitä epäedullisemmissa paikoissa olevia aineistoja nostetaan esiin. Jos kaikki hyllyt ovat perinteistä vaakasuoraa mallia, ei paljon muita mahdollisuuksia ole kuin nostaa alahyllyn kirjoja kannet eteenpäin käännettyinä ylempien hyllyjen vapaille paikoille näkyville tai sitten kääntää niitä alahyllyllä lappelleen kannet ylöspäin. Näin toimitaan esimerkiksi täällä Pasilan…
