Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Fennica-tietokanta eli Suomen kansallisbibliografia sisältää tiedot Suomessa julkaistuista teoksista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
https://finna.fi
Arto-artikkeliviitetietokanta sisältää vastaavasti Suomessa julkaistuja artikkeleita.
https://finna.fi
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko toimii valtakunnallisesti lääketieteellisenä keskuskirjastona Suomessa.
http://www.terkko.helsinki.fi/
Ko. teosta ei ole Hämeenlinnan kirjastoissa, mutta joissakin muissa yleisissä kirjastoissa sitä on saatavilla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kaukolainatilauslomakkeella, joka löytyy kirjaston etusivun alalaidasta otsikon Palaute ja lomakkeet alta. Kaukolainatilauslomakkeen täyttämällä ja lähettämällä tilaus menee suoraan kaukopalvelua hoitavalle kirjastonhoitajalle. Kaukopalvelun hinta on 6 €.
Valkealan kirjastossa on myös diaskanneri. Lähempiä tietoja saa ottamalla yhteyttä Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
Saatavuus kirjastoista näyttää todella huonolta, ainakaan Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/)tai yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi ei löytynyt yhtään viitettä kysymäsi kirjailijan teoksiin.
Suomalaisten kirjakauppojen tietokannoissakaan ei löydy hänen kirjojaan englanniksi tai saksaksi, mutta Amazonilta sentään näyttää löytyvän mainitsemasi saksankielinen käännös.
Voit silti tiedustella kirjaa omasta kirjastostasi. Kaukolaina ulkomailta saattaisi olla mahdollinen, tai sitten voit tehdä kirjasta hankintapyynnön. Mikäli olet Turun kaupunginkirjaston tai jonkin muun Vaski-kirjaston asiakas, linkit sekä kaukolaina- että hankintapyyntöön löytyvät myös verkosta osoitteista https://www.…
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Valitettavasti en ole löytänyt netistä Perry Gahalowoodista kertovia sivuja, jotka eivät liittyisi Dickerin kirjaan vaan kertoisivat samannimisestä oikeasta rikospoliisista. Myöskään Facebook ei tuottanut tulosta.
Kasvisruokavalion voi koostaa monella eri tavalla, joten kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se, onko jonkin tietyn ruoka-aineen poisjättämisestä terveydelle haittaa, riippuu siitä, mitä kaikkea muuta henkilö syö.
Kasvisruokavalion koostamisesta on tietoa esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Gould, Merkka: Kasvissyöjäksi - miksi ja miten
Virtanen, Kaarina: Monipuolinen kasvisravinto
Allergisille suosittelen lisäksi ravintoasiantuntijan puoleen kääntymistä, jotta ruokavalio varmasti tulee tasapainoiseksi.
Runo onkin Antero Kajannon, ja se on hänen kokoelmastaan Paarma: eläintarinoita. Runon nimi on Turilaan ristiäiset (s. 46). Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164654__Spaarma__Orightre…
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Yleensä A3-kokoinen skannaaminen onnistuu kopiointikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla. Helsingissä olevat A3-skannerit ovat juuri sellaisia. Espoossakin sellaisia on esimerkiksi Sellon kirjastossa, ja niillä voi skannata A3-kokoiset kuvat muistitikulle. Pasilan kirjaston alakerrassa sijaitsevalla monitoimilaitteella kuvia pystyy skannaamaan muistitikun lisäksi suoraan sähköpostiin.
Konevalikoima on kirjastokohtaista. Jos haluaisit jostakin tietystä kirjastosta tiedon, onnistuuko A3-skannaaminen, kannattaa katsoa asiaa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, valita palveluvalikosta ”Skanneri” ja katsoa vielä kirjaston sivuilta kohdasta ”Palvelut”, millainen skanneri siellä on. Aivan täyden varmuuden saa asiasta…
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science…
Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää.
Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan.
Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään:
http://blogit.image.fi/…
Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta…
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin.