Hei!
Meillä Auran kirjastossa on kolme viittomakieltä ja viittomia käsittelevää kirjaa:
Raija Nokkalan : "Satuja viittomakielellä",
Camilla Mickwitzin: "Hei" sekä
teos nimeltä "Viittomakielen kuvasanakirja".
Naapurikunnissa Yläneellä, Pöytyällä ja Karinaisissa on muitakin.
Jos haluat katsoa tarkemmin tietokannastamme, mene internet-osoitteeseen:
http://webkirjasto.atp.fi/auranmaa ja kirjoita kohtaan "asiasana" sana "viittomakieli"
Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön…
En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (…
Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on vielä käteismaksumahdollisuus. Helsingissä nämä kirjastot ovat Itäkeskus, Kallio, Oodi, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaja ja Töölö. Muissa Helsingin yleisissä kirjastoissa voi maksaa vain pankkikortilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Mainoksen musiikillisesta toteutuksesta vastanneen Hot Spot -firman Pera Pirkola kaiveli arkistojaan ja kertoi, että kappaleen tulkitsevat Kaija Kärkinen, Ona Kamu ja Pirkola itse.
Valion piimä | Fono.fi
MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista..
https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…
Topeliuksen satu Lasse Liten ja siihen sisältyvä runo Lasse, Lasse liten! ovat tosiaan alkujaan ruotsinkielisiä kirjassa Läsning för barn 5 vuonna 1880. Linkki Zacharias Topelius skrifter
Runosta on monta suomennosta.
Ensimmäisessä suomennoksen koko teoksesta on julkaissut Porvoolainen kustantamo Werner Söderström 1883. Doria kuvailee teosta: "Nimiösivulla myös: Tekijän luvalla suomennettu. - Kuvilla varustettu painos.
Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg." Linkki Lukemisia lapsille 5des osa
Tosin D Palanderin kirjapaino Porvoossa on julkaisut saduista Pikku-Matti ja Wähä-Lassi C. A. Grönebergin suomennoksen jo 1871. Linkki Doria.fi
Runo on julkaistu myös Immi Hellen…
Seikkaperäinen analyysi Nummisuutareista sisältyy Aarne Kinnusen kirjaan Aleksis Kiven näytelmät : analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Ehkäpä tähän tutustuminen voisi tuoda selkoa näytelmän tapahtumiin.
Martan tapauksessa kyse näyttäisi Kinnusen mukaan olevan rahan sokaisevassa voimassa: "Muuan korpraali oli testamentannut melkoisen rahasumman, 500 riksiä, annettavaksi joko Eskolle tai Jaanalle riippuen siitä, kumpi ensin avioituu. Ilmeisesti korpraali oli toivonut Eskon ja Jaanan avioliittoa, mutta Jaana ei huoli Eskoa, vaan rakastaa seppä Kristoa. Alkaa kilpailu rahasta. Topias ja Martta yrittävät naittaa Eskon naapurikylän Kreetalle, Karrin kasvatille." (s. 113)
Sepeteuksesta puhuttaessa vaikuttaa siltä, että…
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen…
Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit -teoksesta löytyy käännös runosta, mutta en löytänyt merkintää, kuka on kääntäjä, ehkä jompi kumpi tai herrat yhdessä. Tämä käännös löytyy verkosta Wikipedian Hadrianus-artikkelista ainakin tällä hetkellä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadrianus.
Löydän toisenkin käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti…
Lääketieteen lisensiaatit voivat halutessaan vannoa niin sanotun lääkärinvalan valmistumistilaisuudessaan. Se perustuu Hippokrateen valaan ja Geneven julistukseen, jonka Maailman lääkäriliitto hyväksyi vuonna 1949.
https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/etiikka/laakarinvala/
https://www.duodecimlehti.fi/duo70313
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu…
Helmet-palvelusivustolla kohdassa palvelut on lista sekä niistä kirjastoista, joihin ei saa tuoda koiraa että niitä, joihin saa tuoda koiran.
Tällä hetkellä Helsingissä "koiravapaita" yleisiä kirjastoja ovat Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Pitäjämäen ja Viikin kirjastot sekä keskustakirjasto Oodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sanakirjat tarjoavat hulmi-sanalle mm. sellaisia merkityksiä kuin 'malttamaton', 'ahnas', 'hölmö', 'hutilus' ja 'sottapytty'. Hulmi on katsottu johdetun sanasta hulmuta, jonka yksi merkitys on 'tulvia' (tähän liittyy myös sana hulasvesi, 'tulvavesi; lumesta sulanut tai jään päälle noussut vesi'). Loimaan Hulmi sijaitsee Loimijoen tuntumassa, Laihian Hulmi taas Laihianjoen, joten sen perusteella voisi arvella, että paikannimistömme hulmilla on jotakin tekemistä tulvien ja tulvavesien kanssa.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi)
Suomen etymologinen sanakirja | hulmi - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirja | hulmi - Koko…
Tämä kaunis Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
KAJ-yhtyeen Axel Åhman on kertonut Ylen haastattelussa 28.11.2024, että osallistuminen Melodifestivalen-kilpailuun lähti liikkeelle kutsusta: "Karin Gunnarsson, kilpailun tuottaja, oli löytänyt meidät ja pyysi meitä hakemaan mukaan. Kirjoitimme biisin ja lähetimme sen, ja se valittiin kilpailuun." Ruotsalainen Expressen-lehti kysyi yhtyeeltä 22.2.2025 miksi he osallistuvat juuri Ruotsin Melodifestivaleniin. Yhtye vastasi, että he ovat aina kirjoittaneet kappaleensa ruotsiksi. Melodifestivalen on Pohjoismaiden suurin viihdeohjelma, joten kun sieltä soitetaan, kutsu otetaan vastaan. Suomen Uuden musiikin kilpailun (UMK) 2025 biisihakuun lähetettiin yhteensä 485 kappaletta, joista seitsemän kappaletta valittiin UMK:n finaaliin. Yle…
Petteri Järvinen on tutkinut Internetin käyttöä Suomessa. Tutkimustulokset
löytyvät hänen sivuiltaan http://www.pjoy.fi/ . Myös Tampereen yliopistossa
informaatiotutkimuksen laitoksella on aiheesta tehty eritasoisia
tutkimuksia. Tasokkainta antia on Reijo Savolaisen suorittama tutkimustyö, mistä
julkaisuna on 1998 ilmestynyt "Tietoverkot kansalaisten käytössä. - Internet ja suomalaisen
yhteiskunnan arki." Kyseinen teos on piakkoin saatavana useista
pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso myös Savolaisen "kotisivu"
Tampereen yliopistossa http://www.uta.fi/~liresa/suom.kotisivu.html ,
sieltä löytyy lisätietoja. Tänä vuonna on ilmestynyt myös raportti
"Internet suomalaisten arjessa -- kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimushanke".
Ei…
