1950-luvulla Salpausselän kisojen miesten 50 km hiihto radioitiin tavallisesti yhtenä tai kahtena yhteensä reilun tunnin mittaisena koosteena. Kaksiosaisissa lähetyksissä seurattiin erikseen kilpailun alku- ja loppuvaiheita. Pitkät suorat lähetykset kuultiin vuosina 1954 ja 1958. Vuoden 1954 kilpailu 28. helmikuuta oli kuultavissa ULA-lähetyksenä 8.40-11.15, selostajina Lauri Nurmi ja Pentti Pirhonen, Yleisohjelmassa kilpailua selostettiin kahdessa erillisessä lähetyksessä 9.35-9.55 ja 11.15-12.30. Vuoden 1958 lähes nelituntinen suora selostus 8. maaliskuuta lähetettiin Yleisohjelmassa 9.00-12.50, äänessä olivat Pekka Tiilikainen, Paavo Noponen ja Jorma Lundén. Vuotta myöhemmin Salpausselän miesten 50 km hiihtoa nähtiin…
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole…
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin…
Esim. kirjassa "Nyt on juhlan aika : Juhlanjärjestäjän käsikirja", Valitut Palat, 1998, määritellään samppanjalasit joko kapeiksi ja korkeiksi tai laakeiksi, maljamaisiksi laseiksi, joissa on korkea jalka. Saman kirjan mukaan tärkeätä on se, että laseissa on jalka, josta pidetään kiinni lasia kohotettaessa ja juotaessa. Edelleen siinä sanotaan, että hyvin korkeajalkaiset kuohuviini- / samppanjalasit ovat juhlavan näköisiä, mutta epäkäytännöllisiä. Niitä ei voi pestä astianpesukoneessa ja käsinpesukin on tehtävä erityisen varovasti. Toisin sanoen sinun ei todellakaan tarvitse hankkia yltiökorkeajalkaisia laseja, vaan matalampikin jalka riittää, kunhan siitä voi pitää kunnolla kiinni.
Esimerkiksi seuraavat esteratsastuksesta kertovat kirjat löydät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta:
Andersson, Ingrid: Ratsastajan alkutaival (2001),
Werner, Heidrun: Nouse ratsaille! (1998),
Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja (1992), Holderness-Roddam, Jane: Kilparatsastus : Koulu- ja esteratsastuksen sekä kenttäkilpailun opas (1990), Saarinen, Anne: Esteratsastus (1988).
Hevosista ja ratsastuksesta kertovia kirjoja löytyy paljon muitakin. Löydät niitä verkkokirjastostamme: http://webkirjasto.htk.fi/ Hae tarkennetussa haussa asiasanoilla ratsastus tai esteratsastus. Verkkokirjastosta näet myös ovatko ne hyllyssä ja voit tehdä varauksia.
Francois Rabelais julkasi viisi kirjaa, joista viimeisin tosin ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Vain osia näistä teoksista on suomennettu. Ne ovat mainitsemasi Pantagruel ja Gargantua. Muuta ei suomennettuna löydy.
Sivun http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastojarjestelmat.aspx
haku pitää paikkaansa Kirjasto3000-järjestelmää käyttävien kirjastojen osalta. Atp:n mukaan "Web-Origo voidaan liittää sekä ATP Origo- että Kirjasto3000 -järjestelmiin (http://www.atp.fi/).
Suomen kieli supistaa hakua ja löytöjä huomattavasti. Asiasanalla "Vietnamin sota" löytyy näin 13 viitettä, joista 7 on romaania (luokka 84.2), sekä esimerkiksi Noam Chomskyn "Ideologi aj valta. 2. Yhdysvallat ja muu maailma" (2002).
Kaakkois-Aasian historian luokalla 98.14 hakien saa 20 viitettä, mutta siihen sisältyy myös muita alueen maita. Ns. vanhalla luokalla 98.147 saa esiin 7 aikalaisteosta (1960-70-luvulla julkaistuja), esim. Paavo Rintalan "Vietnamin kurjet"(1970, Sven Östen "Vietnam, sota vailla toivoa?" (1966) sekä Mark Lanen "Song My ei ole ainoa" (1970).
Vietnamin sota oli 1900-luvulla niin merkittävä tapahtuma, että siitä löytyy kyllä vuosisataa käsittelevistä teoksista, esim. Jonathan Gloverin "Ihmisyys" (2003; "Otavan…
Flaamin kieli on oikeastaan hollannin kielen murre. Flaaminkielistä sanakirjaa ei ole löytynyt.
Hollanninkielisiä sanakirjoja löytyy kirjastoista. Hae aineistoluettelosta
http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hollanti sanakirjat.
"Kysy kirjastonhoitajalta" on kirjastojen tarjoama palvelu, jossa voi todellakin periaatteessa kysyä ihan mitä vain. Vastaamme parhaan kykymme mukaan. Pyrimme myös ohjaamaan kysyjää niille tiedon lähteille, joista vastauksia löytyy.
Suomen psykologiliiton nettisivuilla sanotaan, että "työikäisiä laillistettuja psykologeja on Suomessa kaikkiaan noin 5 400. Heistä parhaillaan psykologina tai psykoterapeutteina toimivia on noin
4 500. Joka vuosi valmistuu noin 200 uutta nuorta psykologia kuudesta eri yliopistosta."
Tarkempia kysymyksiä Suomen mielenterveyspalvelujen tarjonnasta kannattanee kysyä psykologiliitosta. Liiton internet-sivujen osoite on www.psyli.fi.
Muut yhteystiedot:
Suomen Psykologiliitto ry
Bulevardi 30 B 3, 00120 Helsinki…
Flavia Bujorin vuonna 2004 suomennetussa fantasiakirjassa Ennuskivien mahti (La prophétie des pierres, 2002) kerrotaan kolmesta tytöstä, Jadesta, Opalesta ja Ambresta, joilla on jo muinaisissa kirjoituksissa osoitettu suuri tehtävä. Jokaisella tytöllä on myös nimensä mukainen jalokivi.
Kirjaa on Lohjan kaupunginkirjaston jokaisessa kirjastossa lasten ja nuorten osaston fantasiahyllyssä. Pääkirjaston nide on tällä hetkellä lainassa, mutta voimme tilata sen sinulle lähikirjastosta. Käyhän kirjastossa!
Kyllä, on mahdollista lainata yhdellä käynnillä kirjavaraston lainattavaa aineistoa ilman ennakkotoimenpiteitä. Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa saa aineistoa aina Pasilan kirjaston aukioloaikoina asioimalla Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa. Muihin kirjastoihin kirjavaraston aineistoa saa varauksen tekemällä. Kirjavarastossa järjestetään myös avoimia ovia keskiviikkoisin klo 13-18. Seuraavat avoimet ovet pidetään 16.1.2013.
Ennen joulua Pasilan kirjasto on auki normaalisti 21.12. perjantaina klo 9.00 - 18.00 ja 22.12. lauantaina klo 10.00 - 16.00. Jouluaaton aattona kirjasto on suljettu.
HelMet-kirjavarasto HelMet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Veikkaajasta (Veikkaus Lotto) löytyi pieni 'raportti' matsista - "Brighton oli vähällä voittaa Old Traffordilla". Lehden numero 12/1983, s. 9 (päiväys 21.3.).
Tony Clarkinin säveltämä Sacred Hour julkaistiin alun perin Magnumin ensilevyllä Chase the Dragon (1982). Magnumilta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuotteja, vaikka yhtyeellä on ollut pitkä ja varsin menestyksekäs ura. Edes netin sekalaisilta sanat-soinnut-tabulatuurit -sivustoilta tätä kappaletta ei löydy, vain toivomuksia, että joku sen sinne lisäisi.
Youtubesta löytyy tuntemattoman soittajan esittämänä kappaleen pianointro, kun hakee sanoilla Magnum Sacred Hour piano intro.
Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977.
Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977.
Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der…
Kirjastokortin hankkiminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä, koska kortti on luonteeltaan henkilökohtainen luottokortti. Kortin myöntämisen yhteydessä asiakas myös syöttää järjestelmään nelinumeroisen PIN-koodin, jota kirjasto ei tiedä eikä saa tietää. Näiden syiden takia kortin hankkimubeb suoraan netin kautta ei ole mahdollista.
Ennen mitään muuta kannattaa joka tapauksessa ottaa puhelimitse yhteyttä siihen kirjastoon, jonka palveluita todennäköisesti käyttäisi. Kirjastossa voidaan tarkistaa, onko kirjastokorttinne edelleen voimassa, vaikka se on kadonnut. Jos kortti on vain kadonnut, uuden saa kirjastosta helposti yhteystiedot tarkistamalla.
Jos omat tiedot eivät ole järjestelmässä enää tallessa, kortin saamista voi nopeuttaa…
