On selvää, että Pulp Fictionin kuuluisasta tanssikohtauksestakin on olemassa paljon enemmän kuvattua materiaalia kuin itse varsinaisessa elokuvassa näemme. Emme kuitenkaan löytäneet välittömiä viitteitä juuri kyseisen kohtauksen poistettuihin tai leikattuihin otoksiin.
Itse elokuvasta julkaistut eri versiot löytyvät muun muassa IMDB-sivustolta.
Poistetuista kohtauksista on kirjoitettu esimerkiksi Screenrant-sivustolla, mutta tässä verkkoartikkelissa ei ole valitettavasti mainintaa juuri tanssikohtauksesta.
Tuoreehkossa IndieWiren uutisessa kerrotaan, että Tarantino olisi myymässä ennen näkemättömiä poisleikattuja kohtauksia, käsikirjoituksia sekä muuta elokuvaan liittyvää aineistoa.
Lisäksi eri verkkopalveluista on löydettävissä…
Hei,
Nämä ovat tietysti subjektiivisia asioita, mutta esimerkiksi vuonna 2006 Harper-kustantamo julkaisi uudelleen neljä heidän käsityksensä mukaan suosituinta Victoria Holt -kirjaa. Nämä on suomennettu nimillä Mellynin valtiatar, Pimeä enkeli, Aamu varjojen linnassa ja Täysikuun metsästäjä.
"Elefanttimarssi" perustuu ilmeisesti ranskalaiseen lastenlauluun "Un éléphant se balançait". Laulun alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on peräisin ainakin 1800-luvun puolivälistä. Elefantit ovat sittemmin lyöttäytyneet yhteen monella kielellä. Tästä voi lukea ja kuulla joitakin versioita: https://www.mamalisa.com/?t=e_family&c=111
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei ole enää faksipalveluja.
Kenties voisit kokeilla faksin lähettämistä puhelimellasi? esim. Google tarjoaa Fax.plus palvelua Android puhelimille. 10 ensimmäistä sivua ovat ilmaisia. https://play.google.com/store/apps/details?id=plus.fax.android&hl=fi&gl=US&pli=1
WebSetNet sivusto on listannut 9 parasta netti faksi palvelua. https://websetnet.net/fi/best-online-fax-services/
Faksipalvelut ovat yleensä maksullisia.
Yksiselitteistä vastausta kirjailijan palkkiosta – saatikka tarkkaa summaa – on mahdotonta antaa. "Kustannussopimukset voivat näyttää hyvinkin erilaisilta riippuen siitä, mikä kustantamo on kyseessä ja millaisiin ehtoihin kirjailija ja kustantaja ovat neuvottelussa päätyneet", niin kuin Kirjailijaliiton verkkosivulla todetaan."Kirjailijan tekijänpalkkion tulee olla asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus kirjailijan työstä. Tekijänpalkkio lasketaan prosenttiosuutena kirjan arvonlisäverottomasta myyntitulosta, jolla tarkoitetaan kirjakaupan tai muun vähittäismyyjän saamiensa alennusten jälkeen kustantajalle maksamaa arvonlisäverotonta hintaa. Myyntitulosta ei vähennetä kustantajan kuluja, kuten graafikon tai kustannustoimittajan…
Tietoa nykyajan oikeistoliikkeistä ja äärioikeistosta löytyy mm. seuraavista suomenkielisistä julkaisuista:
Andersson, Timo: Isänmaallisuudesta äärioikeistoon. 1995.
Kansakunnat murroksessa : globalisoitumisen ja äärioikeistolaistumisen haasteet. 1995.
Integration contra Nationalismus : käsikirja aikuiskouluttajille. 1997. (mm. äärioikeisto, uusi oikeisto)
Perho, Sini: Skineyden äärellä : tutkimus skinhead-alakulttuurista kiinnostuneista joensuulaisnuorista. 2000.
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä : rasismin aatehistoriaa. 2.p. 1999.
Sipola, Simo: Uusi oikeisto. Ydin 1993, nro 5, s. 22-25 (lehtiartikkeli Suomen uusoikeistopuolueista)
Jokisalo, Jouko: Uhkaako uusfasismi : Länsi-Euroopan äärioikeisto uusliberalismin ja sosiaalisen…
Valtion työmarkkinalaitos tuottaa julkaisua "Tietoja valtion henkilöstöstä", joka sisältää runsaasti tilastotietoa. Uusin versio on julkaistu lokakuussa 2003 ja se kattaa vuoden 2002. Julkaisu on osoitteessa http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/43613.pdf .
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Sonata Arctican musiikkia en löytänyt nuottijulkaisuna.
Sonata Arctican kotisivulla, joka tosin
on englanninkielinen http://www.sonataarctica.info/site07/
on kuitenkin kitaratabulatuureja, myös kysymääsi The Misery-kappaleeseen. Valitse MISC - tabulatures ja saat eri albumien tiedot.
Sivulla on keskustelupalsta FORUM, jolla keskustellaan myös bändin musiikista ja nuoteista. Valitse FORUM - Sonata Arctica discussions - Questions about playing Sonata songs. Keskustelupalstan suomenkielisellä osalla en huomannut mainintoja nuoteista.
On varmistunut, että CANAL+ alkaa esittää suorana Espanjan La Ligan pelejä. Tietoa kanavan tilaamisesta löytyy täältä:
http://www.canalplus.fi/tilaa
http://www.canalplus.fi/jalkapallopyhatto
http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Selostaja+Virkkunen+rakastaa+La+Liga…
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Tällaisia satokausitilastoja ei valitettavasti löytynyt. Satokaudet vaihtelevat huomattavasti myös maiden sisällä, suurikokoisessa Suomessakin satokausi on eripituinen maan etelä- kuin pohjoisosassa. Satokauden pituus myös vaihtelee vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorista kohdasta Ympäristö- ja luonnonvarat löytyy joitakin satoon liittyviä tilastoja, mutta ei kysymiäsi.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisee erilaisia satotilastoja, mutta satokausien pituudesta niissäkään ei ole tietoa:
http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilas…
Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä Viikin tiedekirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja lapsuudesta löydät tietoa mm. teoksesta Tulusto Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Lisää lähteitä ja tietoa Härkösestä on esimerkiksi Kirjasammossa,
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena/
Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936).
Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta.
On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä.…
Kirja löytyy hyllystä ainakin useista Pirkanmaan kirjastoista sekä Kuopion kaupunginkirjastosta ja monista ylopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
http://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=e6caece5-aac3-47fe-91d0-bb131967c…
http://finna.fi
Mainitsemasi kyllä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Koska kirjat ovat jo vähän vanhempia, kirjoja ei ole joka kirjastossa. Kirjat kuluvat. Helmet-tietokantaa on päivitetty viime päivinä ja siinä on ollut siksi pieni toimintakatkoja. Nämä toimintakatkot ovat ehkä syynä siihen, että kirjat eivät ole löytyneet.
Missä lintuset laulaa -kirjaa näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä ainakin Pasilan kirjavarastossa sekä Kallion, Munkkiniemen, Itäkeskuksen, Puistolan, Käpylän, Soukan ja Tikkurilan kirjastoissa. Osa kirjoista on yhteisniteitä, joissa on toisena osana on Johannes vain -kirja.
Neito kulkee vetten päällä -kirjaa näyttää olevan hyllyssä Pasilan varastossa sekä Hakunilan, Kannelmäen, Etelä-Haagan, Käpylän, Pukinmäen, Töölön,…
Lähinnä tulee tietenkin mieleen kirjallisuuden klassikkoteokset, joita kysytään yhä edelleen. Tällaisia teoksia on sekä maailmankirjallisuudessa että kotimaisessa kirjallisuudessamme. Se, kuinka suosittuja kirjailijat olivat aikanaan, vaihtelee varmaankin jonkin verran, mutta heidän teoksensa ovat syystä tai toisesta jääneet elämään.
Joitain tällaisia klassikkokirjailijoita ovat mm. William Shakespeare (1564-1616), Molière (1622-73), Voltaire (1694-1778), Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), Carl Mikael Bellman (1740-95), Hans Christian Andersen (1805-1875), John Keats (1795-1821), Jane Austen (1775-1817), Charlotte ja Emily Brontë, Edgar Allan Poe, Victor Hugo, Alexandre Dumas vanhempi (1802-70), Nikolai Gogol(1809-52), Gustave…
