Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/…
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa…
Kirja voisi olla tämä: Laura Fitinghoff: Hallatunturin lapset. Siinä seitsemän sisarusta jää orvoiksi Ruotsissa 1860-luvun katovuosina. Heidän äitinsä pelkää kuolinvuoteellaan sitä, että lapset huutokaupataan. Näin ei kuitenkaan käy, koska lapset pakenevat ja lähtevät vaeltamaan ennen huutokauppaa. Vuohen he ottavat mukaansa.
On talvi ja kaikialla on ankeat ajat. Myös lapset näkevät nälkää. Yksi kerrallaan he kuitenkin löytävät uuden kodin.
Kirja ilmestyi alun perin ruotsiksi vuonna 1907. Se suomennettiin vuonna 1911, ja siitä on ilmestynyt useita eri painoksia, useilla erilaisilla kansikuvilla. Suomeksi se on ilmestynyt mm. Nuorten toivekirjasto -sarjassa WSOY:n kustantamana.
Tässä kirjan esittely Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/…
Asiasanoilla itsearviointi tai itsekasvatus löytyy useita viitteitä, joiden näkökulmat saattavat vaihdella paljon. Voit tehdä itsekin vastaavan haun osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Tässä muutama:
Furman: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
Anu Räisänen: Etsi laatu itsestäsi - itsearviointikäytäntöjä (1996)
Mari Aulanko "Johdan itseäni -- aikaa on, energiaa riittää" (1999)
Näiden teosten kirjallisuusluetteloista löytyy varmasti myös lisää sopivaa aineistoa.
Vapaan sivistystoiminnan liiton opintokeskuksen http://www.vasili.fi/ sivuilla on tietoja ja aineistoa aiheeseesta ryhmätoimintaa kehittävä itsearviointi, mm. määritellään se mitä itsearviointi on ja mitä sen edut ovat.
Opetushallituksen sivuilla http://www.edu.fi/…
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi…
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman…
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Hei,
Tarkoittanet Pesäpallolaulu-nimistä kappaletta. Kyseessä on Arvo Salon sanat ja Kaj Chydeniuksen sävellys. Tämä löytyy tekstinä Tehdään teatteria -julkaisun Kabareelauluja-osiossa (Tammi, 1967 ; toim.Eija-Elina ja Timo Bergholm).
Tämä lienee julkaistu aika tuoreeltaan. Äänitteenä ensimmäinen julkaisu Love recordsin singlen Selma B-puoli vuodelta 1966 Kalle Holmbergin ja Otto Donnerin orkesterin esittämänä.
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Muun muassa näistä kirjoista voisi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Sandhall: Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia (1993)
Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012)
Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa (2008)
Hyödyllisiä ohjeita ja linkkejä tuhohyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löydät myös Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyden verkkosivuilta osoitteesta Sisätilojen tuholaiset | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi
Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä…
Vuonna 1999 on ilmestynyt useita html-oppaita suomeksi. Niiden nimet ja saatavuuden eri kirjastoissa löydät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp Sivulta on pääsy Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Esimerkiksi Tampereen kokoelmaa tarkastellessasi saat kaipaamasi kirjat esille valitsemalla tarkan haun ja kirjoittamalla asiasana-kenttään html.
Tällaisia kirjoja ovat mm. Linjama, Tero: Kotisivun tekeminen (1999); Phillips, Lee Anne: HTML-ohjelmoijan käsikirja (1999); Ek, Jesper: Dynaaminen HTML käytännössä (1999); Pirouz, Raymond: HTML expert (1999).
Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Työajasta löytyy säännöksiä työaikalaista (Säädöskok. 605/1996). Sen 3 luvun 15 §:ssä säädetään lyhennetystä työajasta.
Työsopimuslain (Säädöskok. 55/2001) 4 luvun 4 ja 5 ssä säädetään osittaisesta hoitovapaasta.
Lakien soveltuvuutta tähän kysymykseen emme lähde tulkitsemaan.
Myös työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä lyhennetystä työajasta.
Voi myös kääntyä oman ammattiyhdistyksen puoleen.
Hyviä kirjavinkkejä löydät tämän palvelun arkistosta hakusanalla ristiretket: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Perusteoksia ovat ainakin seuraavat:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Alla muutamia Internet-sivuja.
Kirkkonummen Sepän koulun uskonnonopetuksen materiaalia: http://koulut.kirkkonummi.fi/~seppa/uskonto/uskonto3.htm .
Suomen uskonnonopettajain liiton RaamattuNET:
http://www.suol.fi/raamattunet/krissota.html .
Vapaa tietosanakirja Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretki
(HUOM! tietojen oikeellisuutta ei taata, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus .)
Catholic Encyclopedia hakusana Crusades:
http://www.newadvent.…
Ydinvoima on yksinkertaistetusti sanottuna energiantuotantotapa, jossa atomien ytimiä hajottamalla tai yhdistämällä saadaan energiaa. Fissio eli ytimien hajottaminen on tapa, jolla ydinvoimaloissa uraanista tai plutoniumista saadaan energiaa. Ydinvoimalan toiminnasta syntyy radioaktiivista ydinjätettä. Suomessa mielipiteet ydinvoimasta vaihtelevat: toiset kannattavat sitä energiamuodon halpuuden ja vähäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi, kun taas toiset vastustavat sitä ydinvoimaan liittyvien turvallisuusriskien ja hyvin pitkään radioaktiivisena pysyvän jätteen vuoksi
Ydinvoima on sen verran laaja aihe, ettei tässä ole oikein mahdollisuutta kertoa siitä kattavasti. Siksi annankin tässä alla sinulle linkkejä sivustoilla, joista voit lukea…
Varauksen tekeminen onnistuu kyllä jonkin ajan kuluttua, mutta ei vielä, sillä suomenkielinen Nana 17 -sarjakuva on niin uusi, että se on vasta tulossa kirjastoon.
