Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä ja kuoli 27.6.2001 samoin Helsingissä. Hänen isänsä oli helsinkiläinen kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti tukholmalainen piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Myöhemmin Tovelle syntyi vielä kaksi veljeä, Per Olov ja Lars. Perhe asui Toven lapsuuden ja nuoruuden ajan Helsingin Katajanokalla. Tove vietti lapsena paljon aikaa myös Ruotsissa äidinpuoleisten sukulaistensa luona.
Lisää tietoa mm. seuraavista läheteistä:
- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
- Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala) 2004
- Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär, 2002
Kalle Holmbergin ohjaamassa, Paavo Haavikon Kalevala-aiheiseen romaaniin perustuvassa Rauta-aika -elokuvassa on kohtaus, jossa Lemminkäinen suojautuu hirven sisään.
Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-romaanisarjasta tehdyssä tv-elokuvassa on myös kohtaus, jossa isä pelastaa poikansa paleltumasta laittamalla lapsen ison eläimen avattuun vatsaan.
Pentti Haanpään kertomuksessa Makuusäkki päähenkilö (Rimppi) menee hirven kaadettuaan ja nyljettyään väsyneenä talvipakkasessa nukkumaan kaatamansa hirvennahan sisään. Kertomuksen mukaan lappalainen nukkuu tarvittaessa nahkapussissa, makuusäkissä. Aamulla päähenkilö onkin pulassa kovaksi jäätyneen hirvennahan sisällä. Kertomus löytyy ainakin Erno Paasilinnan toimittamasta, Haanpään kertomuksia…
Nimen merkitystä on kysytty kirjastonhoitajilta aiemminkin. Ruut, ruotsinkielisen almanakan Rut, on heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.)
Yleensä huoltoasemilla joiden yhteydessä on myymälä voidaan maksaa tankkaus sisällä, ja huoltoasemat joiden nimen perässä lukee "express" (esim. Neste Express) kelpaa vain korttimaksu. Voit ottaa suoraan yhteyttä Varsinais-Suomen alueella sijaitseviin huoltoasemayhtiöihin ja tiedustella asiaa tai tutkia heidän nettisivujaan. Tässä Suomen tunnetuimpien huoltoasemien yhteystietoja:
ABC
https://www.abcasemat.fi/fi
Neste:
https://www.neste.fi/ puh. 0200 11311
Shell:
https://www.shell.fi/ puh. 020 443 2070
ST1:
http://www.st1.fi puh. 010 557 11
Teboil:
https://www.teboil.fi/ puh. 020 470 0900
Seo:
https://www.seo.fi/ puh. +358 3 883 060
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Saimme selville, että talo on kyllä pystyssä, mutta se on yksityisomistuksessa. Väriltään talo on nyt punainen.
Leppävaaran tila sijaitsee Mouhijärvellä. Mouhijärvi on liittynyt osaksi Sastamalan kaupunkia vuonna 2009.
Facebookissa on ryhmä Metsolat, jossa käydään vilkasta keskustelua sarjaan liittyvistä asioista, joten sieltä
saisi varmaan lisää mielenkiintoista tietoa.
Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta.
Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista…
Kirjastossa ei tällaista listaa ole ja ohjelman 1000 vuotta - 100 kirjaa-kampanjan nettisivut ovat poistuneet verkosta. Yleisten kirjastojen kirjallisuuspalvelu, Kirjasampo, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta kuvausten perusteella julkaistaan vasta myöhemmin tänä vuonna tai vuonna 2011. Löysin muutamia listauksia, joista toinen oli Iltasanomien Suomen oloihin suomentama ja toinen oli kerätty lukijoiden vinkkien perusteella,
1. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1660386
2 . http://plaza.fi/ellit/muoti-ja-kauneus/anna/kulttuuri/lukupiiri-tassa-n…
Englanninkielisiä listoja tässä pari:
BBC http://www.bbc.co.uk/arts/bigread/top100.shtml
Oklahoman yliopisto http://www.bookspot.com/lists/oklahoma.htm
Mitään yhtenäistä tiedostoa ei näytä olevan olemassa, vaan pitää lähteä etsimään tietoja useasta eri lähteestä. Paikallisista historiikeista voi olla apua, samoin Suuresta maatilakirjasta 1-8 ja sen nettiversiosta, http://sukutilat.sarka.fi/ . Jos lunastus johti tilaksimuodostamiseen,löytyy tietoja entisten läänien pääkaupunkien
maanmittaustoimistojen arkistoista. Tietoja saa myös lähimmästä
maanmittaustoimistosta. Myös verokirjoista ja autioluetteloista voi olla apua. Pääsääntöisesti kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät säilyttävät omissa keskusarkistoissaan niiden toiminnasta kertyneet pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Samoin seurakunnat säilyttävät itse omat asiakirjansa.
Anniina (ja Annina) on venäläinen muunnos Annasta. Anna-nimi taas tulee heprean sanasta "hannah" eli "armo". Anna on kristityissä maissa erittäin käytetty nimi, ja siitä on syntynyt paljon eri muunnoksia, joista meilläkin esiintyvät esim. Annika, Annukka ja Anne. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Venäjällä nimi on siis varmasti hyvinkin tuttu, kun taas muissa kysymissäsi maissa tunnetaan paremmin Anna-nimen muut muunnokset, kuten Espanjassa Ana ja englanninkielisissä maissa Ann ja Anne. Lisää tietoa Anna-nimen eri muodoista löydät esim. Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://www.behindthename.com/name/anna.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Anniina-nimi on annettu Suomessa yhteensä 14683 naiselle.…
Vuoden 1875 25 pennin hinta-arvio vaihtelee 2 - 250 euron välillä. Vuoden 1866 1 markka on arvoltaan 50 - 700 euroa, ja vuoden 1872 25- penninen 10 - 500 euroa (Lähde: Suomen rahat arviohintoineen, 2008). Rahat jaetaan niiden kunnon mukaan eri luokkiin, ja hinta-arvioon vaikuttaa suuresti rahan kunto. Kuntoluokitus löytyy vaikkapa kolikot.com-sivustolta
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen…
Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Katolisessa kirkossa Susanna on myös viiden pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa vuonna 1706 Susanna oli kuten jo Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 19.2. sekä vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 11.8. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Susannan rinnakkaismuoto on Susanne ja lyhentymiä ovat Sanni ja Sanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri…
Poika sanalla on useita etymologisia vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissä kuten karjalan ja vatjan "poika", lyydin ja vepsän "poig" sekä viron "poeg". Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu "pojka". Ruotsin pojke on ilmeisesti lainaa suomesta.
Tyttö sanan vastineita ovat puolestaan esim. inkeroisten "tüttöi", karjalan "tyttö" sekä vatjan "tüttö".
Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004.
Mika Waltarin Kristus-pää –runo löytyy kahdesta runokokoelmasta: Runon rippi: Valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (toimittanut Haavio) ja Kimalteleva tomu: valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (koonnut Mirjami Lähteenkorva).
Teokset sijaitsevat Hämeenlinnan pääkirjaston aikuisten osaston varastossa. Varaston teokset ovat lainattavia. Kirjastossamme varastohaut ovat aina tasatunnein alkaen klo 11. Voitte soittaa esimerkiksi etukäteen, tulla käymään tai lähettää sähköpostia. Puhelinnumero on 03 – 6212598 ja sähköpostiosoite tietopalvelu@hameenlinna.fi.
Stakesin epämuodostumarekisteriin on kerätty vuodesta 1963 lähtien tietoja syntyneillä lapsilla todetuista epämuodostumista (ml. Downin oireyhtymä), http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lisaantyminen/epamuodostuma…
Tilastokeskus kerää tilastotietoa kuolemansyistä. Tilastosta löytyy mm. synnynnäiseen epämuodostumaan kuolleet vuosittain. Mikäli nämä luvut kiinnostavat, ks. http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/index.html. Varsinaiset lukumäärät löytyvät näytön vasemman reunan palkista kohdasta taulukot.
Kirjallisuutta:
Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja lasten epämuodostumista
Julkaisutiedot Helsinki : Stakes, 1996
Sarja Terveys, ISSN 0784-8412 ; 1996:2
Suomen virallinen tilasto
ISBN…
Mitä ilmeisimmin kyseessä on vanhan patronyymikäytännön elvyttäminen. Patronyymi on henkilön ristimänimen jälkeen lisätty nimi, jossa on alkuosana isän (ja matronyymissä äidin) ristimänimi genetiivimuodossa ja loppuosana poika tai tytär (ruotsinkielisessä ympäristössä -son tai -dotter). Patronyymin tarkoituksena on yksilöidä henkilö tarkemmin kuin pelkän ristimänimen avulla tai ristimänimen ja sukunimen avulla. Nimistöä tutkinut Sirkka Paikkala esittää, että patronyymi ei ole ollut kansanomaisessa käytössä vaan sitä ovat käyttäneet viranomaiset. Henkilönnimiä koskevaa tietoutta on koottu runsaasti Suomen Sukututkimusseuran sivustolle osoitteeseen http://www.genealogia.fi/ . Sivun vasemmassa reunassa olevasta hekemistosta on valittava…
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Alkuperäinen teksti on Benedict Zilliacuksen, suomennos Jukka Virtasen ja englannin kieliset sanat Martha Gaber-Abrahamsenin. Se löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
