Pääkaupunkiseudulla ainakin työväenopistojen lausuntaryhmät kuten Kanneltalon lausujat, Stoan lausujat ja Espoossa Tapiolan lausujat järjestävät runomatineoita. Kannattaa seurata esimerkiksi Helsingin suomenkielisen työväenopiston menovinkkejä: http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Luennot+ja+tapahtumat
Espoon kaupungin työväenopisto:
http://www.espoo.fi/tyovaenopisto
Helsinki Poetry Connectionin lavarunoustapahtumat:
http://hkipoetryconnection.blogspot.com/
Voit kysyä kursseja ja tapahtumia myös Suomen Lausujain liitosta: http://www.suomenlausujainliitto.fi/
Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:
http://www.suurhelsinginkalevalaisetnaiset.fi/index.html
Kannattaa seurata myös kirjastojen tapahtumailmoittelua:
http://www.lib.hel.fi/
Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä kirjastoautossa ja Entressen, Kirjasto Omenan, Laaksolahden, Nöykkiön, Sellon ja Soukan kirjastoissa. Tilanne voi tietysti muuttua, joten kannattaa varmistaa tilanne ennen kirjastoon lähtöä Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28siddhartha%29%20a%3A…
Voit myös varata kirjan Helmet-kirjastoista ja saada sen lähetetyksi haluamaasi kirjastoon Helmet-alueella.
Kainuun sanomien mikrofilmejä voi lukea Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Niistä voi ottaa oheisella tulostimella kopioita. Kopioiden laatu vaihtelee ja voi vanhemmissa lehdissä olla melko huono. Kopioiden hinta on 30 senttiä/kappale.
Voisitko täsmentää, mitä tarkoitat lastenkirjallisuudella? Toivotko tilastoa esim. kuvakirjojen (kirjastoluokka 85.22) vai lastenkertomusten (84.2)lainausluvuista? Kun olet vastannut, toimitan tiedot "tilastonikkarillemme".
Sosiologia / Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen on ollut pääsykoekirjana. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 2004.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1698299?lang=fin
Kaksi muuta ehdotusta:
Suomalainen yhteiskunta / Kimmo Jokinen, Kimmo Saaristo, julk. 2002
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1321866?lang=fin
Viestinnän vallassa : johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin / Risto Kunelius, julk. 2003
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1624930?lang=fin
Alla on suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoja ravinnosta. Niistä löytyy tietoa myös ravintolisistä.
- Terveyttä ruoasta : suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 / julkaisija: Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta]
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
- Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia
- Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al.
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Tanssijat lienevät tanssivia dervissejä. He ovat islaminuskoisen mevlevien veljeskunnan jäseniä. Tanssilla tavoitellaan mystistä uskonkokemusta, persoonallista yhteyttä jumaluuden kanssa.
Kaikki islaminuskoiset eivät tätä uskonnonharjoituksen muotoa pidä oikeaoppisena.
Nykymaailman uskonnot : alkuperä, historia, usko, maailmankuva / Franjo Terhart, Janina Schulze. - Parragon, 2007
Islamin mystiikoista
Jumalasta juopuneet : islamin mystiikan käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila. - Basam books, 2002
Asiasta löytyy runsaasti tietoa googlaamalla.
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Meillä on tulossa kirjastojen tietojärjestelmän vaihto huhtikuussa ja kaikki Kymenlaakson yleiset kirjastot ovat kiinni 4.4.- 17.4 välisen ajan.Joten olemme antaneet kirjoille poikkeuksellisen pitkän laina-ajan. Voimme kuitenkin yrittää kaukolainata teoksen teille.
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1937. Sen jälkeen siitä on otettu kolme uusintapainosta, viimeinen vuonna 1978. Kirjakaupoista teosta ei siis enää saa.
Sinun kannattaa etsiä Katinpoika Manun seikkailuja antikvariaateista ja helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa. Antikvariaattien nettikauppojen osoitteita löytyy helposti googlettamalla. Monissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää etsimänsä teos puutelistalle.
https://finna.fi
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -lista osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings kertoo, että joulukuussa 2016 myydyimpiä suomalaisia lastenkirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen ”Tatu ja Patu etsivinä” ja ”Tatun ja Patun ihmeellinen joulu”, Sinikka Nopola ja Tiina Nopolan ”Risto Räppääjä ja pullistelija”, Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkarainen harhateillä”, Timo Parvelan ”Ella ja kaverit rakentavat ihmekoneen”, sekä Mauri Kunnaksen ja Tarja Kunnaksen ”Joulutarinat”. Pari niistä on toisiaan joulukirjoja ja ollut luultavasti erityisen suosittuja joulukuussa.
Muilta kuukausilta löytyy myös seuraavia lastenkirjoja: Tiina Nopolan ”Siiri ja Heppa Huoleton”, Mauri Kunnaksen ”Kesä Koiramäessä” (kesäkuukausien suosikki), Timo…
Kysyin vinkkejä henkilöiltä, jotka itse lukevat ja vinkkaavat paljon kaikenikäisille. He suosittelivat aloittamaan novelleihin tutustumisen seuraavista teoksista:
Salla Simukka: Sytytä valot, sammuta valot
Magdalena Hai: Haiseva käsi
Tusina
Etsijät
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Karaokea varten varustettuja tiloja löytyy ainakin Lippulaivan, Myllypuron, Oodin ja Tikkurilan kirjastoista. Tiloja voi etsiä ja varata alla olevien linkkien kautta.
Espoon varaamo
Helsingin varaamo
Tikkurilan kirjaston soittohuone
Vuosina 1686-1869 voimassa ollut kirkkolaki mahdollisti ankaran kirkkokurin. Kirkkokurin avulla seurakuntalaisia rangaistiin esimerkiksi yksilöön, yhteiskuntaan tai valtioon kohdistuneesta teosta tai uskonnon harjoittamiseen liittyvästä laiminlyönnistä.
Pekka Halmesmaa kertoo kirjassaan "Kirkkokuri murroksen kynnyksellä" näistä erilaisista rangaistusmuodoista mitä esimerkiksi ”haluttomuus perehtyä kristinoppiin” tai ”jumalanpalvelukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönti” aiheutti.
Kyseisen kirkkolain mukaan kärsimyksen tuottaminen sääntöjä rikkoneelle kuului rangaistuksen olemukseen. Rangaistuksia olivat esimerkiksi varoitukset joko papilta ja/tai kirkkoneuvostolta, sakko tai vaihtoehtoisesti kirkolle työn tekeminen sekä…