Raision kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.raisio.fi/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/fi_FI/laina-ajat/ käy ilmi, että lainat voi uusia kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Poikkeuksena ovat jokerilainat, joita ei voi uusia kertaakaan.
Kirja on uusi, ja vasta tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit tehdä varauksen, kun kirjojen sijaintitiedot eli ne kirjastot, joihin kirja on hankittu, näkyvät Helmetin kautta.
kiitos hyvästä ehdotuksesta. Laitoin ehdotuksesi eteenpäin ja se luvattiin tutkia. Toivottavasti tällaisten boksien laina-aikaa pidennetään.
Mikko Airaksinen
Espoon kaupunginkirjasto
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Jos kysyjä haluaa tietää, milloin pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä HelMet on perustettu ja avattu, vastaus on vuonna 2002. Seudun kirjastojen atk-yhteistyö sinänsä on paljon vanhempaa perua, sillä yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1976 alkaen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mitä kirjoja Harry kullmanilta on ilmestynyt Ruotsissa ja mitkä niistä on suomennettu? Saisinko kaikista vielä ilmestymisvuodet.
Ruotsiksi:
Med hemlig order 1948
Den svarta fläcken 1949
Den tomma staden 1951
Den spanska värjan 1952
Buffalo Bill 1953
Ponnyexpressen 1955
Leve konungen 1956
Rymlingen 1957
På jakt efter vilda västern 1958
Spejarna 1958
Gårdarnas krig 1959
Beundraren 1961
Natthämtaren 1962
Mannen från mörkrummet 1963
Möte med äventyret 1965
Boskapstjuvarna 1965
De rödas uppror 1968
Mannen från Montana 1970
Hemlig resa 1971
Fångarna på Fattigmannagatan 1972
Den amerikanske fången 1975
Stridshästen 1977
Slagskämpen 1980
Skyddsvakten 1981
Suomennokset:
Ipaneman vanki 1977
Pihojen sota 1969
Punaiset sotapolulla 1969
Salainen matka…
Vastaus riippuu sitä, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että paikallinen teatteriyhdistys tai kansalaisopiston kurssilaiset ovat "tehneet" näytelmän.
Lain näkökulmasta kysymys on ensinnäkin siitä, kuka on kirjoittanut näytelmätekstin. Julkaisemattoman näytelmän julkiseen esittämiseen tarvitaan kirjoittajan tai kirjoittajien lupa, ei muuta. Jos näytelmä on julkaistu tai kirjoittaja on tehnyt esitysten valvomisesta sopimuksen, esityslupia myöntää Suomen Näytelmäkirjailijaliitto (http://www.sunklo.fi).
Kun tässä tapauksessa kyseessä ei ole näytelmän vaan näytelmästä tehdyn tulkinnan eli esityksen julkinen esittäminen, tarvitaan erikseen vielä lupa joko kaikilta esiintyjiltä tai jos he ovat luovuttaneet oikeutensa ko. yhdistykselle tai…
Helmet-kirjastoissa on tätä Jukka Pakkasen kirjaa jäljellä muutama kappale. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista lähinnä huonokuntoisuuden takia, tietoaineistosta tietojen vanhenemisen takia, tai jos kappaleita on liikaa kysyntään nähden. Vaikka kaunokirja ei olekaan enää jatkuvasti lainassa, on sitä hyvä olla kokoelmissa, koska uusia ei useinkaan saa enää hankituksi.
Joten valitettavasti emme poista kirjaa toiveista huolimatta. Se näyttää olleen myynnissä muutamassakin nettihuutokaupassa, mutta jo myyty. Kannattanee jättää ilmoitus jonkin verkkoantikvariaatin puutelistalle, vaikka näille:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
Uusi kirjastokortti maksaa 4 euroa.
Kuvaton kelakortti ei riitä henkilöllisyyden todistamiseksi. Kuvattoman kelakortin lisäksi sinun täytyy esittää jokin toinen kortti, jossa on kuvasi ja henkilötietosi. Tämän kortin ei tarvitse olla virallinen henkilökortti. Esimerkiksi opiskelijakortti käy.
Vaihtoehtoisesti huoltajasi voi todistaa henkilöllisyytesi uuden kirjastokortin hankinnan yhteydessä.
Voit tarjota runoja ja kuvia kustantajalle kustannettavaksi. Kirjastot.fi-sivulta löytyy suomalaisten kustantajien luettelo linkkeineen:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Voit myös kustantaa kirjan itse. Alla pari linkkiä, joissa neuvotaan, kuinka toimia:
https://paltta.wordpress.com/category/kuinka-julkaista-omakustanne/
http://blog.typeandtell.com/fi/omakustanne-vaihtoehtona/#.WNiwZk00O70
Omakustannetta tai pienkustantajan kirjaa voi mainostaa kirjastot.fi-sivulla:
http://www.kirjastot.fi/forum/404
Suomuorin maitoa, kahvia ja karpalomehua lypsävä lehmä tavataan Saara Heinon Pienen väen satukirjan (Valistus, 1951) sadussa Taikalehmä. Aakkosista kerrotaan sadussa Pikku Leenan ihmeellinen aapinen. Tonttusadun nimi on Saunatontun syntymäpäivät. Kirjan mustavalkoinen piirroskuvitus on Helga Sjöstedtin.
Mitä itse kukin pitää "härskinä" huumorina, on tietysti kovin suhteellista. Opiskelijakulttuureissa valmius rikkoa perinteisiä esteettisiä ja eettisiä normeja liittyy toisaalta vakiintumattomaan elämäntilanteeseen, toisaalta joukossa toimimisen estoja alentavaan vaikutukseen. Vaikka en usko, että teekkarihuumori sinänsä olisi "härskimpää" kuin opiskelijahuumori yleensä, voi viitata teekkareiden vahvaan miesten keskeiseen kulttuuriin (nyttemmin tilanne on muuttunut ja teekkareissa on miehiä ja naisia). Miesporukat ovat kautta aikojen ja ammateista riippumatta taipuvaisia huumoriin, jota moni pitää "härskinä". Tämä yhdistyneenä teekkareiden muutenkin vahvasti ulospäin suuntautuneeseen hauskanpitokulttuuriin on ehkä synnyttänyt tilanteen,…
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos…
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin…
Kyselin asiaa verkkoapteekista ja isosta ruokakaupasta. Apteekista vastattiin, että alaikäisille myydään pieniä määriä, esimerkiksi 1 pullo. Ruokakaupasta kerrottiin, että käsidesien myynnissä ei ole ikärajaa, mutta tilanne arvioidaan aina nuoren ostajan kohdalla.
Valviran sivujen mukaan kuluttajakäyttöön myytävän käsidesin etanolipitoisuus ei saa olla yli 80 til-%. https://www.valvira.fi/alkoholi/denaturoitu-alkoholi-ja-alkoholivalmist…
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille.…
Luonnontuotteita ovat suoraan luonnosta kerättävissä olevat asiat. "Luonnontuotteita ovat marjat, sienet, yrtit ja mahla sekä esimerkiksi koristekasvit ja hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteiden raaka-aineet. " Linkki Maa- ja metsätalousministeriön sivulle
Voi on maataloustuote, vielä tarkemmin meijerituote.
Pyöreä tunnusmerkki on Ashoka Chakra. Suoraan maailmanliput.fi:stä:Ashoka Chakra, 24-piikkinen pyörä, edustaa dharmalakia (oikeudenmukaisuutta). Saatuna Ashokan leijonapääoman Maurya-dynastian tunnuksesta, se symboloi ikuista lain pyörää ja oikeudenmukaisuuden tärkeyttä elämässä.https://maailmanliput.fi/intian-lippu/
Kotimaisten kielten keskuksen etymologisen sanakirjan Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan putsi-sanalla on kaksi merkitystä. Putsi voi tarkoittaa tynnyriä, puista astiaa. Se voi tarkoittaa myös mm. siistiä, puhdasta, puhdistettua, jopa ryöstön kohteeksi joutunutta.
Kyseessä on varmaankin Raymond QUENEAUN teos "Tyyliharjoituksia".
Se on helposti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista,
saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
