Paperinvalmistuksesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Katso esim.
Saddington, Marianne, Making your own paper. London : New Holland, 1991.
Watson, David, Creative handmade paper : how to make paper from recycled and natural materials Tunbridge Wells : Search Press, 1991.
Jackson, Paul, Paperiaskartelun käsikirja. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1989 (6. p. 2003)
Viimeksimainittu on suomenkielinen ja sivuilla 16 - 30 on selkeä selvitys paperin valmistuksesta.
Internetistä löytyi myöskin hyvät teko-ohjeet sivulta:
http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/uusiopaperi/ohjeet.htm
Stailauksesta, asuntojenkin, löytyy tietoa helposti. Tieteellisen tiedon löytyminen onkin jo vaikeampaa. Tässä muutama:
- Tuulenmäki: From styling to business consulting (julkaisussa Form function Finland, 2004: 2, s. 6-9)
- Paasonen, Tavikset tapetilla: elämäntyyli-muutosohjelmat ja omannäköisyyden paradoksi (julkaisussa Lähikuva 2007: 2, s. 46-67)
Muita stailaukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita ovat vaikkapa nämä:
- Villefrance ja De Lange: Stailaa oma kotisi (2007)
- Nyström. Stailaus lyhentää myyntiaikaa (Julkaisussa Arvopaperi 2007:2, s.34-36 ja 38)
Paperista listaa äänikirjoista ei ole, mutta Helmet-verkkokirjaston kautta saa monenlaisia listoja. Kirjoita Helmetin aloitussivun tyhjään ruutuun äänikirjat ja klikkaa halutessasi auki Tarkenna hakua –linkki, josta voit valita aineistoksi cd-levyt tai kasetit. Voit myös valita kirjastoksi Pasilan ja kieleksi esim. suomen kielen.
Helmet-kirjastoissa on äänikirjoja yli 5000 kpl, joista suuri osa on lasten aineistoa. Pasilan kirjaston aikuisten cd-muotoisia äänikirjoja on lähes 300, ja niistä suomenkielisiä vajaa 200. Kasetille luettuja aikuisten äänikirjoja Pasilan kirjastossa on reilu 600, ja niistä suomenkielisiä on 461.
Voit tehdä hakuja Helmet-verkkokorjastoon tai pyytää henkilökuntaa tekemään haun. Luetteloita voi myös tulostaa,…
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän nimistä teosta. Paloheimo on kirjoittanut paljon sielunhoidosta ja mielenterveydestä. Samantyyppisiä nimekkeitä ovat Joutsenen sulka ja Perhosen siipi. Teosluetteloon voit itse tutustua osoitteessa https://finna.fi
Kirjoista, joissa Ralph "Sonny" Barger on tekijänä, on HelMet-kirjastoissa kaksi lainattavissa:
- Hell´s Angel: Sonny Bargerin elämä ja Hell´s Angels Motorcucle Club. 2008
- Ridin´high, livin´ free: hell-raising motorcycle stories. 2003
Näiden lisäksi häneltä on julkaistu ainakin
- Dead in 5 heartbeats. 2004
- 6 chambers, 1 bullet. 2006
Toivon mukaan tarkoitit jotain näistä kirjoista.
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on…
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Kyllä, toki näin voi tehdä. Kirjoja ei tässä tapauksessa kannata palauttaa palautusautomaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Pyydä henkilökuntaa lainaamaan ne takaisin sinulle palautuksen jälkeen. Lainaus onnistuu, mikäli kirjoissa ei ole varauksia.
Nimi Jasmin on saatu hyväntuoksuisen valkokukkaisen koristepensaan jasmiinin nimestä. Sen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Kukkasymboliikassa jasmiini on rakkauden ja kauneuden symboli.
Erika, Eerika, Erica, Eriika ja Eriikka ovat kaikki muinaisskandinaavista alkuperää olevan Erikin sisarnimiä eli ne on muodostettu 'yksin hallitsevaa' merkitsevän Erikin pohjalta. Saksankielisissä maissa nimi on yhdistetty myös kanervan tieteelliseen nimeen Erica.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Nimikirjojen mukaan Onni on vanhempien tunteita poikalapsen syntymän johdosta kuvastava nimi. Lisäksi nimi voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta hänen koko elämänsä ajan, tai lyhentymäksi sanasta "onnellinen".
Valtteri on saksalaisen Walther-nimen suomalainen muunnelma. Sen merkitys on kutakuinkin "valtias", "kansan hallitsija", "kansanjoukon johtaja".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että Erik Enby olisi kirjoittanut sähköyliherkkyyttä käsittelevää teosta tai artikkelia aihetta käsittelevään teokseen. Myöskään Erik Enbyn omilla kotisivuilla ei ole tietoa asiasta.
http://www.enby.se/svenska/forskning.htm
http://libris.kb.se/
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
Ilmeisesti esitys on tallessa YLEn arkistoissa, sillä alle linkittämälläni Elävän Arkiston sivulla sanotaan: "Itse runoesitystä ei voida Elävässä arkistossa julkaista tekijänoikeussyistä."
Kurt Nuotion ja Henrik Otto Donnerin esittelyn voi käydä kuuntelemassa Elävässa arkistossa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ginsberg_ja_bukowski_puntarissa_1…
Lisätietoja tallenteesta voi kysyä suoraan YLEltä.
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Näitä elokuvia ei ole HelMet-kirjastoissa saatavina, mutta voit tehdä hankintaehdotuksen menemällä HelMet-etusivulle (www.helmet.fi) ja valitsemalla sieltä hankintaehdotuksen Info-otsikon alta.
Runo onkin Antero Kajannon, ja se on hänen kokoelmastaan Paarma: eläintarinoita. Runon nimi on Turilaan ristiäiset (s. 46). Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164654__Spaarma__Orightre…
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et.…
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Näyttäisi kovasti siltä, ettei Kaari Utrion kirjoista ole tehty elokuvia. Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi mainitsee Kaari Utrion ainoastaan lyhytdokumentin ”Historian helminauha” (1993) esiintyjänä. Jos Utrion kirjojen perusteella olisi tehty elokuvia, ne luultavasti löytyisivät Elonetistä.
Voit lainata Hollolan kirjoja, jos sinulla on kirjastokortti Lastu-kirjastoon, Lastuun kuuluvat kirjastot luetellaan täällä http://www.lastukirjastot.fi/hollola. Jos sinulla ei ole korttia, voit pyytää sellaisen kirjastossa käydessäsi. Mukana on oltava henkilötodistus, http://www.lastukirjastot.fi/kirjastokortti .
