Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
Hei,
Kirjastoista löytyy Suomesta 33 kpl tätä kirjaa. Kokosin listalle eri kirjastokimppojen kappalemäärät. Joissakin lainausluvut ilmenivät myös, mutta useiten vain kuinka monta kirjaa löytyy mistäkin kimpasta.
Liitän mukaan sinulle listan tähän vastaukseen niin saat itse tarkistaa lainausmäärät jos haluat, ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
Tain Helmet-haun suomenkielisistä kaunokirjoista, joihin liittyy sana metafiktio. Ainakin kaksi ensimmäistä - Totuus harry Quebertin tapauksesta ja Makeannälkä ovat hyviä esimerkkejä.
Ensimmäisessä kirjoittaminen on läsnä alusta asti - selvitetään arvoitusta ja kirjoitetaan selvitystyöstä kirjaa - jälkimmäisessä taas kirjoittamisen rooli paljastuu selvemmin vasta teoksen lopussa. Uskon, että lista on pätevä muiltakin osin.
Haun tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28metafiktio%29%20%28kauno…
Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Stepen Kingin viralliselta kotisivulta http://www.stephenking.com
löytyy tarina The Plant, jonka voi ladata omalle koneelleen tai printata.
King on kirjoittanut tosin vasta yhden luvun tarinasta, teknisellä puolella tuntuu olevan jotain ongelmia.
Tietojätti 2000--tietosanakirja A-Ö, on Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja. Moniosaisia uudempia tietosanakirjoja on seuraavasti: Studia (Weiling & Göös), WSOY iso tietosanakirja, Otavan tietosanakirja. Lisäksi on cd-rom-levyjen muodossa olevia tietosanakirjoja: CD-Facta, Pikkujättiläinen, Otavan tietosanakirja. Myös näitä voi lainata kirjastoista.
Nuotissa "Nuori kuoro. 1 : 20 laulua sopraano- ja alttoäänille" (Fazer, 1974, s. 19) on laulu, joka alkaa: "En tiedä, en tiedä, en kauniimpaa tiedä kuin sävelten maailman kauneus on". Laulun nimeksi on merkitty "Vanha urkukäsikirjoitus", säveltäjäksi "Tuntematon" ja suomenkielisten sanojen tekijäksi Erkki Pohjola. Nuotinnos on kolmiääninen. Nuotissa mainitaan myös, että Tapiolan yhteiskoulun kuoro esittää laulun levyllä "Tapiola laulaa" (SFLP8502). Muitakin levytyksiä on olemassa.
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäinen nimi olisi "Alter Spruch" ja alkuperäinen säveltäjä on anonyymi, mutta Paul Kickstat on jollakin tavalla myös osallistunut säveltämiseen, sillä hänet on merkitty toiseksi säveltäjäksi.…
Lapsi muistuttaa hieman molempia, sillä hän saa perimänsä molemmilta vanhemmilta. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/perinnollisyys/kuvamappi/kuvagalleria2/ssy
Lapsi saattaa muistuttaa enemmän jompaa kumpaa vanhempaansa, jos tällä on paljon dominoivasti periytyviä ominaisuuksia. Suuri silmäinen, pisamainen oikeakätinen saa suuremmalla todennäköisyydellä kaltaisensa lapsen kuin pienisilmäinen, ohuthuulinen vasenkätinen. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/1pis
Kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan ole vain yhden geenin varassa. Siksi kaksi tummasilmää voikin saada sinisilmäisen jälkeläisen. Kun taas kaksi vaaleatukkaista…
Täältä löytyy tavallisia ruotsalaisia sukunimiä aakkosjärjestyksessä: https://spraakbanken.gu.se/lb/statistik/lbenamnalf.phtml. Valitettavasti kirjaimet å, ä, ö ja é näkyvät kysymysmerkkeinä. Toinen lista, josta löytyy sukunimiä on täällä: https://data.kb.se/datasets/2015/02/sou/1937/1937_50%28librisid_1351798…. Siellä esiintyy jokainen sukunimi, jota Ruotsissa on käytetty vuonna 1937. L-kirjain löytyy pdf-sivulta 44, joka vastaa kirjassa sivua 41.
Tilaominaisuuksista löytyy jonkin verran hakutermillä "tilasuunnittelu", mutta rajattuna "työtilat" tai "tilat" tai "toimi-" vastauksia on vain muutama. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta löytyy mm. Telkkinen: Yrityksen rakennushankeopas (1993).
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. Martela: Toimitilasuunnittelun lähtökohtia...(1993). Esim. Internetin Evreka- hakupalvelun avulla löytyi sivu "Hyvää palvelua kaikille -mistä tuntee hyvän toimitilan" http://www.vn.fi/ktm/palveluopas/HPK92.html.
Hamstereista saat tietoa esimerkiksi kirjoista Alderton: Pikkujyrsijöiden hoito ja Fritzsche: Hamsterit. Ne kertovat asiasta seuraavaa: Hamsterit on parasta pitää yksin, niin ne elävät luonnonvaraisestikin. Vain jos haluat jälkikasvua, kannattaa hankkia uros ja naaras. (Alderton, s. 61 ja Fritzsche, s. 11). Lisää tietoa saat kyseisistä kirjoista.
Nettisivuja Slovakiasta
http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/slovakia/index_fi.htm
http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/slovakia/
http://www.jyu.fi/intl/opiskelijavaihto/raportit/comenius.html
Slovakian matkailusivustoja löytyy lisäksi seuraavista osoitteista, mutta ne eivät ole suomeksi,
http://www.slovakia.com/
http://www.slovakia.travel/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kysymäänne teosta vain Helsingissä (pääkirjaston varastossa) ja Espoossa (Tapiolan kirjaston varasto). Kirjat ovat aivan normaalisti lainattavissa, mutta eivät myytävissä.
Kaupunginkirjaston pääasiallisia tehtäviä on ylläpitää monipuolista kirjastokokoelmaa. Sen tehtävänä on myös säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön vanhaa, usein loppuunmyytyä aineistoa.
Antikvariaateistakaan ette ole kysymäänne teosta löytänyt. Oletteko jo kokeillut ostoilmoituksen jättämistä johonkin antikvariaattiin?
Voitte jättää ostoilmoituksen myös Internetin kautta esimerkiksi: http://www.antikvariaatti.net/ostomyynti.php (sivun mukaan ilmoituksen jättö on maksutonta)
tai http://www.antikka.net/puutelista.asp
Sinikka Nopolasta löytyy tietoa sekä kirjoista että internetin kirjailijasivustoilta.
Kirjoihin pääset käsiksi tekemällä asiasanahaun esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Introssa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 Kirjoita asiasanakenttään nopola, sinikka. Saat tulokseksi kirjat, joissa on tietoa hänestä. Esimerkiksi: Kotimaisia nykykertojia 4 (BTJ Kirjastopalvelu 2005) ja Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu 2004).
Internetistä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=424&lang=FI
Voittavan projektin oli suunnitellut hyvin tunnettu Henning Larsen Architects A/S, ja he löytyvät:
http://www.henninglarsen.com/
Alustavaa tietoa löytyy Viborgin kunnan kotisivuilta.
Katso lisää
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/Alle/2B6454FCAF354EC4C12572A40031DA…
Tarkkaa tietoa tanskaksi löytyy pdf:nä:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/pdf/raadhus1/$File/raadhus1.pdf
Lisätietoa varten kannattaa ottaa yhteyttä kuntaan ja tiedustella lisää:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/47c688a00d32a1004125688e0032ebfb/f3…
Pienyrittäjyydestä voit etsiä tietoa mm. kirjoista: Kallio, Jukka: Pienyrityksen kehittymisen tiet. – Helsinki : Tetosanoma, 2002 ja Lundén, Björn: Marknadsföring för småföretag. Näsviken : Björn Lundén information, 2006. Nämä kirjat löytyvät Pietarsaaren kaupunginkirjastosta.
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löysin aiheeseen liittyvän Suvi Karsikkoniemen Pro gradu –työn: Alueellisesti verkottuneiden käsityöyritysten kansainvälistyminen. Suosittelisin tekemään lisähakuja LINDAssa (tietokantaan pääset kirjaston koneilta) käyttäen hakusanoja: markkinointi, kansainvälinen kauppa, kansainvälistyminen, vienti ja pienyritykset. Kannattaa myös tutkia mm. Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaa ARSCA https://finna.fi
sekä…
Levy ei ole vielä ilmestynyt virallisesti. Levyä tilataan kyllä kirjaston kokoelmiin kunhan se ilmestyy. Levystä voi käydä kuuntelemassa ennakkomaistiaisia osoitteessa:
http://www.villeleinonen.com/
