Jos nuortenkirja on rekisterissä merkitty aikuisten aineistoksi tunnuksella aik, siitä peritään varausmaksu 0,50 e riippumatta siitä, tehdäänkö varaus itsepalveluna HelMet-järjestelmässä tai kirjaston asiakaspalvelussa. Jos taas rekisterin mukaan kyseessä on lasten- tai nuorten aineisto, jonka tunnus on las, varaus on maksuton varaajan iästä riippumatta.
Suositan hankintapyynnön jättämistä kirjastoon teoksesta Fade (Dream Catcher 2) / Lisa McMann. Sen hankkimiseksi on hyvänä perusteena että osat 1 ja 3 jo on hankittu. Hankintapyyntölomake
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
Kirja löytyy hyllystä ainakin useista Pirkanmaan kirjastoista sekä Kuopion kaupunginkirjastosta ja monista ylopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
http://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=e6caece5-aac3-47fe-91d0-bb131967c…
http://finna.fi
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
Unkarilaisen Endre Adyn (1877 – 1919) runojen suomennoksia on luettavissa Adyn runojen kokoelmissa Eliaan vaunuissa (1977), Endre Ady 1877–1919 (1977), Lensi riikinkukko (1978) ja Endre Ady : 26 suomennosta (1978) sekä unkarilaisen runouden antologioissa Unkarin lyyra (1970) ja Taivas irtosi maasta : unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta (1986). Lisäksi joitakin Adyn runoja on suomennettu runoantologiaan Tuhat laulujen vuotta (1957).
Etsimäsi runon "Hunn, új legenda" (1913) suomennosta ei valitettavasti kuitenkaan ole edellä mainituissa teoksissa. Artikkelitietokannoista ei myöskään löydy viitteitä siitä, että runo olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/vers0901.htm#07…
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Suomen kansallismuseo vastaa kysymykseen näin:
Keskeinen kysymys kulttuuriesineiden kohdalla on aina niiden aitous, sillä myös taitavia jäljitelmiä liikkuu paljon.
Tämän lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mistä esine on peräisin. Valitettavan usein myynnissä on esimerkiksi varastettuja tai jostain muutoin luvatta irrotettuja esineitä. Kulttuuriomaisuutta hajotetaan myös usein osiin, jotta osien yhteenlaskettu rahallinen arvo olisi suurempi kuin kokonaisen esineen. Jokainen tällainen osiin hajottaminen tuhoaa peruuttamattomalla tavalla alkuperämaan kulttuuriperintöä.
Lähes kaikissa maissa on voimassa kulttuuriperinnön suojelemiseksi laadittu vientilainsäädäntö. Mikäli suunnitteilla on kulttuuriesineiden ostaminen toisesta…
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Kirjasampo.fi :ssä löytyy tietoa kirjailija Soila Ojasesta, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3b356d91-9af0-405c-85f3-c6a50440134a. Ojanen on ammatiltaan toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut nuorten dekkareita, Petos paketissa (2009) ja Pokerinaamat (2012) ovat hänen teoksiaan.
Petos paketissa,http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue6265044-6c2b-438d-960a-098fa352ffa0
Pokerinaamat, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513166373
Tässä uutisessa on tietoa Soila Ojasesta vuodelta 2014, kun hänet nimitettiin Yle Satakunnan uutispäälliköksi https://yle.fi/uutiset/3-7152277 . Soila Ojanen on kirjoittanut myös näkökulmia, jotka…
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla.
Wikipediaan on listattu Pirjo Rissasen tuotanto siinä järjestyksessä, jossa se on julkaistu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirjo_Rissanen
Lisäksi verkkokirjastossa voi muokata hakua niin, että se näyttää kirjailijan teokset vanhimmasta uusimpaan. Hakutulosten järjestyksen muuttaminen onnistuu, kun hakee ensin kirjailijan nimellä ja valitsee sitten tulosten yläpuolelta, kohdasta "järjestä", vaihtoehdoksi "vuosi (vanhin ensin)".
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon…
Hei
Tukholmaa ympäröi vettä, joka tulee Mälarenista. Tämä vesivirta jakautuu moneen eri osaan, joilla on eri nimet. Tukholman eduskuntatalon kohdalla oleva virta on nimeltään Lilla Värtan. Voit itse tutkia asiaa tarkemmin esimerkiksi Google Mapsin avulla.
Kyseessä on alkujaan saksalainen iskelmä Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern, joka tuli tunnetuksi vuonna 1939 julkaistusta elokuvasta Paradies der Junggesellen (Poikamiesten paratiisi). Kyseinen elokuvakohtaus löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=mvGWy206c1U.
Suomalaiset, alkutekstille varsin uskolliset sanat on tehnyt Palle eli Reino Palmroth nimellä Pelko pois, Rosmarie.
Lähteet:
Internet Movie Database IMDB: https://m.imdb.com/title/tt0031783/?ref_=m_ttsnd_snd_tt
Ritzel, Fred: Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern! Über ein Lied aus der Zeit des Kriegsanfangs, seine mediale Präsentation und seine Nachwirkungen (http://www.staff.uni-oldenburg.de/ritzel/material/Seemann%20ohne%20Cove…)
Sota-ajan…
Lämpimän pintaveden tiheys on silloin hieman pienempi kuin pohjalla olevan kylmän veden. Siksi puolimatkassa kelluva uppotukki saattaa nousta pintaan. https://fi.wikibooks.org/wiki/Lukion_taulukot/Veden_tiheys_eri_l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 ja https://peda.net/siilinjarvi/ahmo/opiskelu/fysiikka/anna/8k/efysiikka-8/1all
Asiaa kannattaa kuitenkin kysellä tarkemmin asiantuntijoilta esim. Järvisuomen uittoyhdistys tai ELY-keskusten vesistöasiantuntijoilta
Veteraaniliittojen sivuston mukaan sotaveteraaneja oli elossa 2985 vuonna 2022. Sivulta näkyy myös ennuste tästä vuodesta eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisen artikkelin Veteraanityö siirtymässä perinneyhdistyksille (19.9.2022) mukaan sotaveteraaneja oli Etelä-Pohjanmaalla elossa runsas 100.
Kauppalehden artikkelissa Lotta Svärd pisti strategiansa uusiksi ja suuntaa nyt miljoonaomaisuutensa tuotot kolmeen kanavaan (30.3.2022) kerrotaan, että Lottia oli viime vuonna elossa n. 1200. Olin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Lottien määrästä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:hyn, mutta heillä ei ollut tällaista tilastotietoa. He vinkkasivat, että Lotta Svärd Säätiöllä voisi olla tietoa. Halutessasi voit olla yhteydessä sinne info…
En saanut mistään nettilähteestä tietoa sanonnan alkuperästä.
Sitä kannattaa varmaan kysyä Kotimaisten kielten keskukselta. Linkki kielineuvonnan lomakkeisiin
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
