Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen.
Poika sanalla on useita etymologisia vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissä kuten karjalan ja vatjan "poika", lyydin ja vepsän "poig" sekä viron "poeg". Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu "pojka". Ruotsin pojke on ilmeisesti lainaa suomesta.
Tyttö sanan vastineita ovat puolestaan esim. inkeroisten "tüttöi", karjalan "tyttö" sekä vatjan "tüttö".
Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004.
Tarkkaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta vahva ehdokas Helsingin kantakaupungin suurimmaksi sisäpihaksi on Vallilassa Somerontie 14:ssa sijaitseva korttelipiha. Kortteli nro 555 rajoittuu Somerontiehen, Sammatintiehen, Anjalantiehen ja Kangasalantiehen. Kollegan kanssa muistelemme, että tämä piha olisi mainittu Helsingin suurimmaksi joissakin yhteyksissä. Lisäksi korttelissa toimivan firman nettisivuilla kutsutaan pihaa jopa Pohjois-Euroopan suurimmaksi http://www.astrobar.fi/info.html .
Lisätietoja tästä korttelista löytyy kirjoista "Umpikortteli kaupunkiasumisen ihanteena, Asunto-osakeyhtiö Sammatti 1927-1987, 60-vuotisjuhlakirja" (toim. Salli Hakala, 1988) ja "Oihonnankadulta Kumpulantielle, Helsingin vanhoja kortteleita 4" (Kaija…
Ainakin kirjastonhoitajat Kari Aronpuro ja Risto Rasa ovat runoilleet kirjastosta. Aronpurolla on kokoelmassa Kirjaimet tulevat(1986) esim. seuraava runo:
"Satutunnilla
lapset kyselivät Onko piimä punaista ja Miksi G
meinaa nielaista kielensä?
Sovimme piimän valkoiseksi ja minä väitin
että G vain imee
ujona oudossa seurassa
alahuultaan"
---
Risto Rasalla on kokoelmassa Rantatiellä runo "Olin hyvä koulussa", joka löytyy myös runokokoelmassa Suomalainen omakuva s.449
Lisää kirjastorunoja on cd-levyllä "Hyllyjen välissä hiljaa".
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Sinna-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Sina tai nimistä Sini ja Sinikka. Toisaalta Sinna voi pohjautua myös nimeen Sinne, joka on kansanomainen muoto nimestä Signe.
Casper pohjautuu persian sanaan kansbar, joka merkitsee "kalleuksien vartijaa".
Lähde:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Myöhästymismaksut eivät mene lainaajan iän mukaan vaan aineiston mukaan. Maksu on 0,20 e vuorokaudessa aikuisten aineistosta. Lasten aineistosta ei tule maksua. Toisin sanoen jos alle 18-vuotias lainaa aikuisten aineistoa eikä palauta eräpäivään mennessä, hänen on maksettava myöhästymismaksu.
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (hepr. kuningatar). Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi ja Ludmila puolestaan slaavilainen 'kansan rakastama'.
Elviira taas on alkuaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabialaiseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Saksassa tunnetaan myös rinnakkaisnimi Alvara (Alverat, kaikkea suojeleva, ylevä)
Etunimikirjoista (kirjaston luokka 88.29) löytyy tietoa etunimistä. Myös Googlen hakukoneella löytyy esimerkiksi Wikipedian Ti(i)a-sivusto.
Tia ja Tiia ovat yleistyneet 90-luvulla. Ennen 50-lukua tämän nimisiä on ollut vain kymmenkunta. Vuonna 1994 nimi oli jo 18. yleisin Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tiia oli annettu 8 969:lle ja Tia 1 372:lle henkilölle. Tioista yksi on mies.
Lähteiden mukaan Tiia-sana tulee sanasta Dorotea samoin kuin Tea ja Teeakin sekä Viron Tiiu. Myös muissa kielissä on muunnelmia Doroteasta (Dora, Doris, Dorothy, Dolly jne).
Itse Dorotea on historiallinen henkilö 300-luvulta. Dorotea kuoli neitsytmarttyyrinä v. 304 Rooman keisari Diocletianuksen vainossa Aasian Kappadokiassa.
Viimeisin legenda, joka…
Leonalla ei ole virallista nimipäivää. Joissakin lähteissä ehdtotetaan, että Leona voi viettää epävirallisesti nimipäiväänsä Leonoran nimipäivänä, joka on 11.7
Leona on miehennimen Leo sisarnimi. Leo tulee latinan leijonaa tarkoittavasta sanasta.
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat.html
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
Sorja 30.9 (1950-) on ylätyyliin kuuluva asu sanaperheestä sorea "kaunis", sorjalla tarkoitetaan erityisesti solakkaa, sirorakenteista ja viehättävän kaunista, joten se sopii hyvin naisen nimeksi. Lounais-Suomessa sana on vieläkin käytössä merkityksessä "sievä". Sorjan tyyppiset nimet pyrkivät jo varhain almanakkaan, sillä Pietarin lehdessä ehdotettiin 1879 nimeä Sorea. Vuonna 1909 oli Inkerinmaassa ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa peräkkäin Siro ja Sorea. Sorja on saanut Pohjanmaalla rinnalleen kutsumanimet Sorija ja Sorjukka.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet 1976
Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Katolisessa kirkossa Susanna on myös viiden pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa vuonna 1706 Susanna oli kuten jo Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 19.2. sekä vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 11.8. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Susannan rinnakkaismuoto on Susanne ja lyhentymiä ovat Sanni ja Sanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri…
Mitä ilmeisimmin kyseessä on vanhan patronyymikäytännön elvyttäminen. Patronyymi on henkilön ristimänimen jälkeen lisätty nimi, jossa on alkuosana isän (ja matronyymissä äidin) ristimänimi genetiivimuodossa ja loppuosana poika tai tytär (ruotsinkielisessä ympäristössä -son tai -dotter). Patronyymin tarkoituksena on yksilöidä henkilö tarkemmin kuin pelkän ristimänimen avulla tai ristimänimen ja sukunimen avulla. Nimistöä tutkinut Sirkka Paikkala esittää, että patronyymi ei ole ollut kansanomaisessa käytössä vaan sitä ovat käyttäneet viranomaiset. Henkilönnimiä koskevaa tietoutta on koottu runsaasti Suomen Sukututkimusseuran sivustolle osoitteeseen http://www.genealogia.fi/ . Sivun vasemmassa reunassa olevasta hekemistosta on valittava…
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai…
Episkooppi eli pintakuvaheitin on laite, jolla voidaan heijastaa läpinäkymättömiä objekteja (yleensä postikortteja, kirjan sivuja jne.).
1700-luvun jälkipuoliskolla kehitetyn laitteen toiminta perustuu aiempiin keksintöihin, lähinnä laterna magicaan eli taikalyhtyyn, sekä camera obscura- eli "pimeä huone" -ilmiöön. Tiettyä keksijää episkoopille on vaikea osoittaa, sillä kyseessä on enemmänkin laitetyyppi, jonka erilaisista teknisistä sovelluksista on haettu useita patentteja pitkälle 1900-luvulle asti.
Yhden varhaisimmista episkoopin toimintaperiaatteen esityksistä on kirjoittanut kuulu sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler vuonna 1756. Näin toimivia laitteita kutsuttiin 1700-luvun lopulla megaskoopeiksi. Yksi niiden tärkeimmistä…
Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta.
Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista…
Suomen pankki lunastaa vain markkoja (ja niitäkin vain 29.2.2012 asti). Suomen pankin kirjastosta arveltiin, että asiaa voisi kysyä FOREXilta: http://www.forex.fi/
Formula ykkösten teknisiä määräyksiä voit käydä katsomassa netissä osoitteessa http://autoracing.about.com/library/usgp/bl_usgp_car.htm , jolla sanotaan formula ykkösten polttoaineesta: ”Formula 1 –polttoaineet ovat lyijyttömiä ja niissä saa olla normaalisti saatavia ainesosia. Ennen kilpailua kilpailijan on annettava näyte käytettävästä polttoaineesta analyysia ja FIA:n hyväksyntää varten. Kilpailujen aikana otettujen polttoainenäytteiden on täsmättävä ennen kilpailua annettujen näytteiden kanssa.”
Formula database –saitilla http://www.f1db.com/formula1/database/general/action/display_faq_item/f… sanotaan, ettei formuloissa käytetä mitään omaa, erityistä polttoainetta. Formula-polttoaine on lyijytöntä ja sen rikkipitoisuus on alhainen. Se…
Sanelma on ilmeisesti Anelma-nimestä syntynyt suomalainen nimi. Anelma on muodostettu anoa-verbistä, ja se on annettu ensimmäisen kerran vuonna 1906. Anelma otettiin almanakkaan v. 1929, Sanelma v. 1973.
Vanhoja ja uusia nimiä löytyy nimikirjoista, esim. yllä lähteenä käytetty Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) tai Kustaa Vilkunan Etunimet (Otava, uusin painos 2005).
Vanhoja etunimiä Internetissä:
Almanakasta poistetut etunimet Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisesta_nimip%C3%A4iv%C3%A4…
Vanhoja nimiä Historismi.net -sivuilla: http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/nimetsivu.html
Suomalaisia muinaisnimiä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet#Tytt.C3.A4rien_nimi.C3…
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää.…
