Kääpälän kirjastoon tulee kyllä kirjakuljetus mutta jostain syystä netin kautta varattaessa Kääpälää ei voikaan valita noutopisteeksi.
Olen viestittänyt tästä eteenpäin asian korjaamiseksi. Ilmoitan sinulle heti kun tiedän lisää.
Tällä hetkellä voit saada varauksen Kääpälään siten että soitat johonkin Kymenlaakson kirjastoon ja pyydät virkailijaa tekemään varauksen. Kääpälä on kyllä edelleen virkailijoiden käyttämän ohjelmaversion noutopaikkana.
Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan kirjastoon. Haapajärven kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.haapajarvi.fi/kirjasto
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät Henry-nimisistä seuraavat tilastotiedot. Mukana ovat siis myös ne, joiden toinen tai kolmas nimi on Henry. Mielenkiintoista tilastoissa on se, että joukosta löytyy myös naispuolisia henkilöitä:
Syntymävuosi
-1899 miehiä: 33 naisia: 0 yht: 33
1900-19 m: 311 n: 0 yht: 311
1920-39 m: 1252 n: 0 yht: 1252
1940-59 m: 2360 n: 0 yht: 2360
1960-79 m: 1967 n: alle 5 yht: alle 1972
1980-99 m: 2317 n: alle 5 yht: alle 2322
2000-09 m: 601 n: 0 yht: 601
2010 m: 51 yht: 0 yht: 51
2011 m: 26 n: 0 yht:26
Yhteensä m: 8918 n: alle 10 yht: alle 8928
Nimipalvelun tilastoissa ovat mukana myös kuolleet, joten sieltä ei valitettavasti löydy erikseen tietoja siitä, kuinka monta Henry-…
Ainakin allaolevan, Suomen curlingliiton sivuille vievän linkin mukaan kyseessä on curlingharrastajien oma golfkisa, ei uusi urheilulaji: http://www.curling.fi/fi/uutiset/2011/7449.
Kokeilin Illusia-tietokannan linkkejä eri puolilla internetiä, eikä mikään niistä toiminut. Kirjastot.fin mukaan tietokantaa ei päivitetä. http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Linkki.aspx?linkID=d1ca0112-db99…
Illusia - tietokanta suomalaisista lastenelokuvista on valmistunut Tampereen yliopiston tietokantaprojektissa informaatiotieteiden yksikössä. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan tiedekuntaan, onko kyse vain toimimattomasta linkistä, vai onko tietokanta poistettu kokonaan käytöstä. http://www.uta.fi/laitokset/infim/tutkimuskeskus/projektitoita.html
Leena Krohn on kyllä ihan omanlaisensa kirjailija suomalaisessa kirjallisuuskentässä, ketään ihan vastaavaa ei äkkiä löydy.
Mutta jotain samaa saattaisi olla esim. Maarit Verrosen tuotannossa, myös hän pohtii monenlaisia filosofisiakin ongelmia ja ottaa mukaan scifin keinoja, kuten Krohnkin. Tyyli on silti aika erilainen, ei ihan perinteistä scifiä Verrosellakaan, ja ympäristöt ovat aika paljon arkipäiväisempiä kuin Krohnilla. Toinen varteenotettava suomalainen scifisti on Johanna Sinisalo, jota Krohniin yhdistää ehkä eniten voimakas ympäristötietoisuus.
Erikoisia asioita tavallisille ihmisille tapahtuu myös Miina Supisen novelleissa, mutta nekin poikkeavat tyylillisesti Krohnin teksteistä melkoisesti. Supinen on nimittäin ehta koomikko.…
Sari Soldenilta on ilmestynyt kirja naisten ADHD:stä nimeltään Women with attention deficit disorder: embrace your differences and transform your life. Kirjaa ei ole suomennettu.
Kirja on Helsingin yliopiston kirjaston oppimiskeskus Minervan kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto_old/keskusta/palvelut/minerva.htm
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sitä ei ole. Kirjan uusin painos on ilmestynyt vuonna 2005, joten mahdollisesti sitä ei ole myytävänä, mutta lähetän kirjasta kuitenkin hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Valitettavasti A3-kokoista skanneria ei ole Helsingin kaupunginkirjastoissa. Skannerin sijaan osalla Helsingin kaupunginkirjaston kopiokoneista pystyy skannaamaan muistitikulle niin A4- kuin A3-kokoon. Tällaisia kopiokoneita on ainakin Kirjasto 10:ssä ja Pasilan kirjastossa.
Lasten matkassa -blogissa on kommentoitu ja kuvattu lastenhoito- ja leikkipisteitä erilaisissa julkisissa tiloissa, kuten Musiikkitalossa ja Helsingin leikkiluolassa, ks.http://www.vauva.fi/artikkeli/blogit/lasten_matkassa/luolaleikkeja_haka…
Ulkoleikkipaikkojen nykyisestä sisustuksesta ja turvallisuusvaatimuksista Helsingissä antaa käsityksen rakennusviraston Toimintavälineiden puitesopimus,http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/Esitteet+ja+julkaisut/Ohjeita+suunnittelij…
Kymenlaakson ammattikorkeakouluun on tehty opinnäytetyö Bron kirjaston lastenosaston suunnittelemisesta, ja työhön sisältyy kuvia myös monista muista uusista kirjastojen lastenosastoista, ks.http://www.theseus.fi/handle/10024/57531
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vuonna 1874, jolloin Karjalatar alkoi ilmestyä, Suomessa oli 12 ruotsin- ja 11 suomenkielistä sanomalehteä.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 1, Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila, 1988
Voisitko täsmentää, mitä tarkoitat lastenkirjallisuudella? Toivotko tilastoa esim. kuvakirjojen (kirjastoluokka 85.22) vai lastenkertomusten (84.2)lainausluvuista? Kun olet vastannut, toimitan tiedot "tilastonikkarillemme".
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Yleisesti ottaen kirjasto ottaa mielellään lahjoituksena vastaan myös omakustanteita tai muita pienkustanteita, kunhan ne sopivat kokoelmaan. Isot kirjastot ottavat ne todennäköisimmin, sillä pienissä kirjastoissa tilaa on rajoitetummin. Luultavasti Helsingissä Pasilan kirjasto ottaa pääkirjastona isoista kirjoista varmimmin vastaan omakustanteita. Etenkin jos kirjoja ei ole yleisesti ostettavana, niitä ei ehkä saada kirjastoon lainkaan.
Jos lahjoitettuja teoksia lainataan, niistä on mahdollista saada lainausmääriin perustuvaa lainauskorvausta. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/.
Olisikohan pohjalla karjalanmurteen sana nakris eli suomeksi nauris?
https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomessa-sataa-laariin
Nakriainen siitä hellittelymuoto?
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/
Kyseinen Eino Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Runo on järjestyksessä 81. runo ja kokonaisuudessaan se kuuluu näin:
Kun yksi rehkii ja yksi raataa
ja kaikki repii ja kaikki kaataa,
kun yksi kantaa ja kaikki sortaa,
kun yksi muuraa ja kaikki murtaa
ja yks se anteheks antaa vaan –
niin minne yksi se joutuukaan?
https://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649.html
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
