Liisa Ahosen Vasun käyttöoppaan (2017) mukaan vuorovaikutus on keskeistä Vasun oppimiskäsityksessä. Samoin oppimiskäsitykseen kuuluu näkemys lapsesta aktiivisena toimijana, ei vain hoivan kohteena. Lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä. Tärkeää on myös, että lapsi tulee paitsi kuulluksi myös ymmärretyksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaan lapsi itse oivaltaa ja aikuinen tukee lapsen luovaa lähestymistapaa ja tarpeen vaatiessa virittää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ahosen mukaan uusi oppimiskäsitys voidaan tiivistää ilon kautta oppimiseen.
Juha Juurikkalan teoksen Ilon pedagogiikka (2008) mukaan ilon pedagogiikka on suomalaisen peruskoulun pohjalta käytännön työssä kehitetty,…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kymmenen eri Red Hot Chili Peppersin CD-levyä. Lisäksi on muutamia kokoelma-CD -levyjä (mm. Woodstock 94 ja Woodstock 99), joissa on yhtyeen esityksiä.
Gillian Andersonin esittämä kappale Extremis on Girl Energy volume 1 CD:llä.
Levyjen saatavuuden voit tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokanta Plussasta, osoite http://www.libplussa.fi.
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä
Yleinen käytäntö on se, että jos lapsi tuo valmiiksi täytetyn ja huoltajan allekirjoittaman kirjastokorttihakemuksen kirjastoon, hän saa kirjastokortin. Tässä tapauksessa hakemuksen allekirjoittaneesta huoltajasta tulee vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö on vastuussa lainoista, kun alle 15-vuotias lainaa jotakin kirjastosta. Jos huoltajalla ei ole syystä tai toisesta lainausoikeutta (esimerkiksi hänellä on yli 28 vuorokautta myöhässä oleva laina, tai velkasaldo on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän) uuden kortin tekeminen ei onnistu ennen kuin huoltaja on saanut lainausoikeuden takaisin.
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole…
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Helmet -haku antaa muun muassa seuraavat sarjat:Yotsuba&!.Neiti Koume, tiikeriraitaVerenhimoiset vintiötPika-aikuinenKuroshitsuji - piru hovimestariksi.
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan sanan kamari alkuperästä. Se on lainattu suomen kieleen ruotsin sanasta kammare, joka juontaa juurensa latinan sanaan camera, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_6fdfdfa0b2b96bea08b9dd83dd521881&list_id=1&keyword=kamari&word=kamari .Svenska Akademiens ordbokissa mainitaan sanan kammare alkuperäksi latinan camara, camera, joka on merkinnyt holvia tai holvattua kaarikattoa, mutta myöhäislatinassa myös huonetta, kammare | SAOB.Sanan merkityksistä löytyy tietoa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kamari. Tuon "virastoista ja elimistä" käytettävän vanhahtavan merkityksen alkuperää ei avata enempää, mutta oletettavasti…
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke…
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet…
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin – nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita."
Yksittäistä kirjaa aivokalvotulehduksesta tai aivokalvontulehduksesta ei löydy, mutta esim. seuraavissa teoksissa kerrotaan tästa sairaudesta: Suomalainen lääkärikeskus : 3 (1996, s. 187-189), Terveysfacta : 1 : A-G (1996, s. 31), Kodin terveyskirjasto: tartuntataudit (1993, s. 92-93) ja Heikki Takala: Joka kodin suuri lääkärikirja (2000, s. 426-427).
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä erilaisia viitetietokantoja, joiden avulla voi hakea tietoa aiheestasi. Lehtiartikkeleiden viitetietokannasta Artosta löytyi joitakin lehtiartikkeleita, jotka voisivat olla sopivia. Kannattaa myös kokeilla Aleksia (toinen lehtiartikkelitietokanta) sekä Lindaa, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta ja sieltäkin löytyi joitakin sopivan tuntuisia viitteitä, mutta osa oli englanninkielisiä. UKK-Instituutin kirjastossa on myös ko. aiheesta artikkeleita, mutta ne näyttivät suurimmaksi osaksi olevan englanninkielisiä. Verkko-osoitteessa http://www.pellervo.fi/pellervo/2_y00/omal.htm on pieni artikkeli, jossa viitataan tiettyihin hormoneihin ja urheilusuoritukseen. Helsingissä on…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Tampereella on usein pystynyt vastaamaan tämän tyyppisiin kysymyksiin, joten kannattaisi ottaa yhteyttä sinne. Nettiosoite on: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/
Puitesopimuksista on hankala löytää kirjallisuutta. Jos lähtee siitä, että kyse on yritystoiminnan sopimuksista, voisi ehkä tarkistaa seuraavan artikkelin:
Jouko Lantto: Sopimus on tahdonilmaisu. Yrittäjä 2003:3
Kirjoja:
Ennakoiva sopiminen : liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta / toim. Soile Pohjonen ym. WSOY lakitieto 2002. (löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista)
Maija Lehtinen: Sopimusopas : pk-yritysten yhteishankkeisiin. TEKES 2001. (löytyy Vantaan Tikkurilan kirjastosta)
Kannattaa ottaa yhteyttä Kauppakorkeakoulun kirjastoon (http://helecon.hkkk.fi/kirjasto ; puhelinnumeronsa ei tunnu löytyvän Internet-sivulta, numero puhelinluettelosssa 43138425), jossa alan aineistoa on varmaankin parhaiten, esim. lehdet ovat…
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
Juhana III on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, Vaasojen suvun kuoriin. Ohessa linkki, josta löydät lisää tietoja Juhana III:sta
http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_III ja
http://sv.wikipedia.org/wiki/Vasakoret%2C_Uppsala_domkyrka
