Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista tietokannoista (esim. yliopistojen Linnea-tietokannat) ei löytynyt viitteitä kirjoista eikä artikkeleista, jotka kertoisivat asiakastoimikunnasta. Suomen lainsäädänto ks. http://www.finlex.fi ei myöskän tunne käsitettä.
Www-sivuilta sanahaku "asiakastoimikunta" Googlella http://www.google.com antaa muutaman viitteen, jotka näyttävät liittyvän henkilöstöravintola- tai oppilastoimintaan. Sivuilla ei tosin asiakastoimikunnan perustamista tai sääntöjä selvitetä.
Ehkä asiassa voisi soveltaa yhdistyslainsäädäntöä. Yhdistyslaki on löydettävissä Finlexistä ja aiheesta löytyy kirjallisuutta pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanayhdistelmällä järjestöt,…
Kirjastojärjestelmistä löytyy tietoa yleisten kirjastojen Kirjastot.fi-portaalista, kohdasta Kirjastoala.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat/
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu…
Valtioneuvosto asetti vuonna 1998 Totuuskomissioksi luonnehditun sotasurmaprojektin, joka jatkaa työtään vuoteen 2003. Sen tuloksia löytyy osoitteesta http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Täydellinen tämä luettelo ei ole ja puutteiden syistä löytyy myös tietoa edellämainitusta osoitteesta.
Mervi Kosken kirjasta ”Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan” löytyy artikkeli myös Måns Gahrtonista. Voit lainata kirjan kirjastostasi tai käydä lukemassa sitä siellä; tietopalvelussa on yleensä ei-lainattava kappale aina paikalla.
Internetissä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi osoitteesta http://www.evaochadam.com/mans_johan.htm
Löydät varmasti tärkeimpiin kysymyksiisi vastaukset näistä lähteistä.
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivun vasemmassa reunassa on ylimpänä linkki Piki-verkkokirjastoon, jonka osoite on: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla takat ja rajaamalla materiaaliksi kirjat ja kirjastoksi Tampereen kirjastot saa 32 viitettä. Teosten saatavuutta voi tarkastella kunkin kohdalta.
Esim. Kari Mäkelän kirjassa Kodin tulisijat. 3.uud.p. 1994 on ainakin selkeät kuvat takan eri kerroksista.
Valitse Helmetissä sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi ruokaohjeet or matrecept. Näin saat uutuusjärjestyksessä keittokirjat kaikilla kielillä. Viitteitä löytyy 4291 kappaletta, mukana on myös muissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevia teoksia. Halutessasi voit rajata kielen ja kirjaston mukaan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ruokaohjeet+or+matrecept&m=&l=…
Katso vielä hakuohjeita sivulta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakuohjeita
Vaikuttaa siltä, että kysymäsi laulu löytynee: Soitinmenot DVD:ltä tai Viljo/ Heppu hei-kasetilta
Tieto ei varma, koska kyseisen laulun sanoja ei löydy suoraan Heikki Kinnusen tuotannosta.
Vihreän liiton puoluetoimistosta kerrottiin, että puolueohjelmien kirjoittamisesta vastaa pääsääntöisesti työryhmä. Tekstin kieliasusta voi vastata yksi ryhmän vastuuhenkilö, mutta sisällöllä ei siis ole yhtä kirjoittajaa.
Ohjelmat hyväksyy joko puoluekokous tai puoluekokousten välillä puoluevaltuuskunta. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista.
E-kirjojen lainaus noin viikon ikäisessä uudistetussa HelMet -sivustossa ei toimi viel, valitettavasti. Toivomme saavamme e-kirjojen lainauksen toimimaan mahdollisimman pian. Kun palvelu toimii taas tältäkin osin, kannattaa HelMet-kirjaston e-kirjat ladata iPadin Bluefire -reader -nimiseen ohjelmaan. Ohjelman saa ilmaiseksi iPadin sovelluskaupasta (kuvakse App store).
Helsingin kaupunginkirjaston Hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi sekä tilaa sen sopimustoimittajilta.
Monikielisen aineiston hankinnasta, luetteloinnista ja tiedotuksesta vastaa informaatikko Riitta Hämäläinen hankintatoimistossa.
riitta.hamalainen@hel.fi
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
Kyseessä lienee mukaelma Kaarlo Kramsun runoon Ilkka (kokoelmassa Runoelmia, WSOY 1887) sisältyvästä seitsemännestä säkeestä
"Ken vaivojansa vaikertaa, On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki.”
Leevi Madetoja on säveltänyt tämän runon, mutta se ei ole yleisesti tunnettu lauluna. Myös Lauri Ikonen on säveltänyt tämän runon yksinlauluksi (opus 26, nro 1), mutta sekään ei ole erityisen tunnettu.
Lause "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki" lienee aika yleisesti käytetty sanonta musiikin ulkopuolellakin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
"Suggestive selling" käännetään "suosittelevaksi myynniksi". Esim. ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta Theseuksesta (http://theseus.fi/) näillä hakusanoilla löytyy suomalaisia tutkimuksia aiheesta luettavaksi.
HelMet-haussa suositteleva myynti ei anna hakutuloksia, koska fraasia ei kuitenkaan käytetä virallisena asiasanana. Hakuja voi tehdä yhdistämällä sanoja myynti, myyntityö, asiakaspalvelu ja asiakaslähtöisyys, mutta yleisistä kirjastoista ei tieteellisiä artikkeleita juurikaan löydy.
Kysymäänne Journal of Organizational Behavior Management -lehteä on luettavissa vuodesta 1995 lähtien Aalto-yliopiston käyttämässä SFX by Ex Libris -tietokannassa, mutta noita kysymiänne artikkeleita vuosilta 1990 ja 1986 ei siis sitäkään kautta…
Mitään tarkkaa ohjeistusta ei ole. Sellaisten laatiminen yhtäpitävästi olisikin vaikeaa.
Korvaustilanteissa toimitaan tapauskohtaisesti. Kauttaaltaan esim. kastunut kirja on luonnollisesti korvatta-va. Yksittäinen tahra ei välttämättä aina haittaa luettavuutta, mutta toisinaan se voi olla niin häiritsevä, että kirja joudutaan poistamaan kierrosta. Etenkin jo kyseessä on uudehko teos, saattaa tahrakin joskus olla varsin silmiinpistävä.
Helsingin kaupunginkirjastossa turmeltuneen niteen voi korvata myös vastaavalla uudella kirjalla. Sellaisen voi joskus löytää kirjaston korvaushintaa edullisemmin.
Kyseiseen tapaukseen emme juuri voi ottaa kantaa näkemättä kirjaa. Yleisesti ottaen linja on aika ollut aika tiukka.
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
Etsitty laulu saattaisi olla Jumala puolellamme, Rauli Nordbergin suomennos Bob Dylanin kappaleesta With God on our side. Sanat siihen löytyvät Merja Hurrin toimittamasta laulukirjasta Rauhanlauluja II (Rauhankirjat, 1984).
Laulun toinen säkeistö kuuluu näin:
Katsele taapäin
historiaan
kun intiaaneilta
maat petkutetaan.
Sinitakkien pyssyin
heidät lannistetaan,
mutta myös Custerilla
Luoja on puolellaan.