Romppua voisi vielä etsiä kirjastosta, tässä tapauksessa Sellon kirjaston lastenosastolta. Jos romppu on palautettu, sen pitäisi löytyä sieltä. Jos se ei löydy kirjastosta eikä kodista, on romppu ikävä kyllä korvattava. Kannattaa aina ottaa palautuksista kuitit ja säilyttää niitä jonkin aikaa, jotta voi todistaa palautuksen.
Pieni kuutti seikkailee ainakin kuvakirjassa "Suippo ja Pyörö tutustuvat toisiinsa". Tarinan on kirjoittanut Kari Vaijärvi japanilaisen Shomei Yohin kuvituksen pohjalta. Kirja on ilmestynyt vuonna 1991. Kuvitus on melko yksinkertainen ja siinä on enimmäkseen vain sinistä ja keltaista väriä. Suippo on koira ja Pyörö on hylkeenpoikanen.
Nimi Jasmin on saatu hyväntuoksuisen valkokukkaisen koristepensaan jasmiinin nimestä. Sen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Kukkasymboliikassa jasmiini on rakkauden ja kauneuden symboli.
Erika, Eerika, Erica, Eriika ja Eriikka ovat kaikki muinaisskandinaavista alkuperää olevan Erikin sisarnimiä eli ne on muodostettu 'yksin hallitsevaa' merkitsevän Erikin pohjalta. Saksankielisissä maissa nimi on yhdistetty myös kanervan tieteelliseen nimeen Erica.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Novellia ”Mitt första mord” ei ole ilmeisestikään suomennettu. Huldénilta on muutenkin suomennettu melko vähän novelleja. On pieni mahdollisuus, että novelli olisi ilmestynyt jossakin kokoelmassa, jota ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Novellin ”Kun kuningatar Silvia itki” alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on ”Jag såg drottning Silvia gråta”, ja kyseinen novelli löytyy kokoelmasta ”Berättelser ur mitt förflutna liv” (Schildt, 1990).
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
Mielestäni ne ovat lähes aina suomennettuja, kuten jälkimmäisessä Shekespeare-esimerkissäsi, suomentajan nimi mainiten.
Mikäli sitaattia ei ole aiemmin käännetty suomeksi, kääntää koko teoksen suomentaja myös sitaatin ja mainitsee itsensä sen kääntäjäksi.
Mikäli teos on alunperin kirjoittettu suomeksi, on kirjoittajalla yleensä tapana laitta sitaatti teoksensa alkuun suomeksi, kääntäjän nimi ilmaisten kuten edellä. Aika usein sitaatti on sekä alkukielisenä että käännettynä.
Näkemykseni perustuu käytännön havaintoihin. Kääntämättä jätetty sitaatti merkitsee oletusta lukijan kielitaidosta, eikä se ole kovin kohteliasta.
Valitettavasti John Greenleaf Whittierin suomennettuja runoja ei löydy mistään kirjaston käytössä olevista tietokannoista yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Teoksessa: Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933), löytyy runo Virteni (My Psalm) sivuilta 948-949.
Kiinan kulttuurihistoriasta on Suomessa julkaistu paljon kirjoja. Alla muutamia uusimpia. Nimet ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
- Lohikäärmeen päivät : puoli vuotta Shanghaissa / Tero Tähtinen (2014)
- Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet / toimittanut Carol Michaelson (2013)
- Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla : kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti / Jarmo Saarti (2013)
- 100% silk : kiinalaisen silkin tarina = kinesiska sidenets historia = the story of Chinese silk / [luettelon toimitus = katalogredaktion = catalogue edited by Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa] (2010)
- Terrakotta-armeija : Kiinan ensimmäinen keisari ja kansakunnan synty / John Man ; suomentanut Veli-…
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820…
Suomen eduskunta on tekijänoikeuslain hyväksyessään ottanut tietoisesti mukaan 12§:n, joka sallii muutaman kopion tekemisen julkistetusta teoksesta yksityiseen käyttöön. Tätä oikeutta on rajoitettu tietokoneohjelmien osalta, mutta niidenkään kopioiminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa. 2000-luvulla lakia on tiukennettu siten, että yksityiseen käyttöön tulevan kopioinnin lähteen tulee olla laillinen ja jos sisällön suojaksi on rakennettu tehokas tekninen este, sen kiertäminen on kiellettyä.
"Piratismi" on tekijänoikeudellisissa ympyröissä termi, jolla ei ole yksiselitteistä sisältöä. Lakiteksti ei sitä tunne. Oikeudenhaltijajärjestöjen puheissa sillä viitataan useimmiten mihin tahansa laittomaan toimintaan. Neutraalimmissa…
Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
Tauno Rautapalolta on julkaistu nämä kirjat:
- Kullankaivajat : kertomuksia Lemmenjoen kultamailta (1957)
- Karhunnahka : merkillinen tarina pohjoisesta (1958)
- Pena kertoo stoorin : nuorisonromaani (1963)
- Kujanjuoksu. (1967)
- Sami ja tonnin keikka (1975)
T. Rautapalo-Rapp nimellä häneltä on julkaistu nämä:
- Tapaus NB : salapoliisiromaani (1939)
- "Ohoi, nosta isopurje" : erään lokikirjan sivuja (1944)
- Aarteenetsijät : seikkailuja Atlantin valtamerellä (1945)
- Ihmisiä : episodeja inhimillisestä elämästä kolmena puolipäivänä (1945)
- Intiaaniopas : seikkailuja Etelä-Amerikan sydämessä (1945)
- Finn Jousimies : kertomus viikinkiajalta (1946)
- Kehäkuningas (1946)
- Meren ritarit : kolmen toveruksen seikkailuja (1946)
- Villissä…
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aiheesta asiasanoilla puurakennukset ja puurakenteet. Ruotsinkielistä aineistoa löytyy jonkinverran asiasanalla träbyggnader.
Internetistä aiheesta löytyy mm. Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen sivuilta http://www.prkk.fi/ ja Puuinfo Oy:n sivuilta http://www.puuinfo.fi/etusivu.htm . Jälkimmäiseltä sivustolta löytyy kohta Linkkilista ja sieltä linkki Träinformation Sverige AB, joka voisi olla tarpeisiisi sopiva. Teoksen Suomalainen Puukerrostalo verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.edu.fi/oppimateriaalit/puukerrostalo .
Puuinfo-sivuilta löytyvä Puu-lehti tulee painettuna Helsingin pääkirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta.…
Lapsen syömishäiriö on tunnistettuna ongelmana ilmeisesti niin uusi, ettei siitä löydy juurikaan kirjallisuutta. Aiheeseen liittyvä kirjallisuus on nimenomaan nuorten syömishäiriöitä koskevaa. Kun lapsella on syömishäiriö -vihkonen on Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistyksen julkaisema ja se löytyy kokonaisuudessaan myös verkosta osoitteesta http://www.syomishairioistentuki.fi/opas.html . Lisäksi osoitteesta http://move.to/anorexia/ (Anorexia, ja matka takaisin elämään) löytyy linkkejä koti- ja ulkomaisille syömishäiriöitä käsitteleville sivuille.
Artikkelitietokannoista löytyi muutama viite: Suomen lääkärilehti 7/1998 sisältää Susanna Saarnilehdon artikkelin "Syömisongelmat ja -häiriöt: sukupolvien välinen yhteys";…
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI) vastattiin, että Lobby Cardin suomenkielinen nimi on painokuva.
Elokuvateatterit ovat käyttäneet mainonnassaan trailereita, julisteita ja painokuvia sekä banderolleja ja/tai pahvisia ständejä. Lobby Cardin suomenkielinen nimi elokuvateattereissa on ollut painokuva, mutta myös termiä valokuva on käytetty,vaikka lobby card/painokuva ei olekaan aito valokuva, vaan rasteripohjainen painettu kuva. Ennen painokuvien tuloa elokuvateatterit käyttivät julisteiden lisäksi oikeita valokuvia, mutta niistä luovuttiin pikkuhiljaa vuosikymmeniä sitten painokuvien ollessa halvempia ja helpompia tehdä.
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
