Video näyttää olevan käsikirjastokappaleena Kallion kirjastossa. Kannattaisi varmaan tiedustella sieltä katselumahdollisuutta, puh. 09-31085053. Jos katselu ei onnistu Kalliossa, voisi kasetin luultavasti lähettää esim. Töölön kirjastoon, jossa on katselumahdollisuus. Varmuuden vuoksi kannattanee tiedustella myös Suomen elokuva-arkiston kirjastosta http://www.sea.fi/kirjasto/ , vaikkakin näyttäisi, että heidän kokoelmastaan ei videota löydy.
Ainakin näistä kahdesta kirjasta voisi olla apua:
Ikävalko, Elisa: "Käytännön tiedottaminen : yhteisöviestinnän käsikirja." (1999) Tämä kirja löytyy esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
"Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus", toimittanut Jari Koskinen. (2000)
Tämä kirja on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Töölön kirjastossa.
Nurmijärven kirjastossa on paljonkin valokuvakirjoja. Tässä joitakin uusimmasta päästä:
Uusi digifotokoulu / Pekka Punkari
Nokikkain : Hannu Hautalan elämä / Markku Turunen
Valokuvaamisen taito / Michael Freeman
Valotuksen hallinta : vaativa valokuvaus / Bryan Peterson
http://ratamo.kirjas.to:8005/Intro?formid=find2oi
Saat luettelon kirjaston valokuvausta käsittelevistä kirjoista kirjoittamalla tietokannan asiasanaruutuun "valokuvaus" ja valitsemalla Nurmijärven kirjastot
Netin kaunokirjallisuussivuihin voi tutustua esim. Makupalat-aihehakemiston kautta osoitteessa www.makupalat.fi. Hakemistokohdasta Taiteet-Kirjallisuus löytyy linkkejä sekä Suomen kirjallisuuteen että Maailman kirjallisuuteen ja sen kautta eri maiden kirjallisuuteen. Linkkihakemisto sisältää runsaasti linkkejä erilaisiin kirjallisuushakemistoihin.
Osoitteessa www.kirjastot.fi on Kirjallisuus-otsikon alla linkkejä kotimaisiin kirjallisuussivustoihin, kirjastojen ja kustantajien kirjailjahakemistoihin ja kirjallisuuden keskustelufoorumeihin.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Omat tiedot ovat tällä hetkellä tilapäisesti poissa käytöstä Helmetissä. Kun avaat Helmetin, löydät oikealta linkin Helmet-kirjaston uutisia. Klikkaa sitä. Tieto löytyy sieltä. Tieto löytyy myös linkin alapuolelta.
Lahjoitettu kirja laitetaan kirjaston järjestelmiin ihan samalla tavoin kuin ostettu eikä se järjestelmässä eroa millään tavoin ostetusta kirjasta. Näin ollen lahjana saaduista kirjoista todennäköisesti maksetaan lainauskorvauksia. Korvaukset joka tapauksessa maksetaan nimenomaan lainaamisesta eikä sen mukaan, miten kirjat on hankittu. Oletettavasti myös koulujen kirjastot ilmoittavat kirjojen lainat opetusministeriöön, jolloin korvaukset maksetaan. Kirjastot eivät hallinnoi korvausten maksua vaan opetusministeriö, joten tarkempaa tietoa saa ministeriöstä. Ohessa linkki, josta saa opetusministeriössä kirjastoasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Pääkaupunkiseudulla ainakin työväenopistojen lausuntaryhmät kuten Kanneltalon lausujat, Stoan lausujat ja Espoossa Tapiolan lausujat järjestävät runomatineoita. Kannattaa seurata esimerkiksi Helsingin suomenkielisen työväenopiston menovinkkejä: http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Luennot+ja+tapahtumat
Espoon kaupungin työväenopisto:
http://www.espoo.fi/tyovaenopisto
Helsinki Poetry Connectionin lavarunoustapahtumat:
http://hkipoetryconnection.blogspot.com/
Voit kysyä kursseja ja tapahtumia myös Suomen Lausujain liitosta: http://www.suomenlausujainliitto.fi/
Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:
http://www.suurhelsinginkalevalaisetnaiset.fi/index.html
Kannattaa seurata myös kirjastojen tapahtumailmoittelua:
http://www.lib.hel.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi sekä tilaa sen sopimustoimittajilta.
Monikielisen aineiston hankinnasta, luetteloinnista ja tiedotuksesta vastaa informaatikko Riitta Hämäläinen hankintatoimistossa.
riitta.hamalainen@hel.fi
Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
Aili Siniluodon kirjassa Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä (1948) seikkailee Jänö Pupula. Kun Jänö aivasti -sadussa Jänö sairastaa nuhaa, mutta muuta yhteistä muistamaasi satuun ei ollut. Eli ikävä kyllä tämä ei taida olla etsimäsi kirja.
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
