Etsitty kirja voisi olla Guy N. Smithin Kannibaalit (Jalava, 1991):
"Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä. Heidän olemassaolostaan tietää vain lähellä sijaitsevan eristäytyneen pikkukylän väki. Kylään rakennetaan lomamökkejä ja turisteja saapuu lomanviettoon. Kyläläiset eivät pidä ulkopuolisista koska he pelkäävät synkän salaisuuden paljastumista. Vuoren väki laskeutuu öisin kylään hankkimaan ruokaa itselleen ja heidän herkkuaan on ihmisliha..."
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this…
Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle.
Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä…
Kuten kysyjä ounastelee, tekijänoikeus suojelee myös lastenloruja ja vastaavia pienimuotoisia kirjallisia teoksia. Toisaalta kaikissa kulttuureissa on paljon perinneaineistoa, jonka tekijää ei tiedetä tai jonka luomisesta joka tapauksessa on niin pitkä aika, ettei tekijänoikeus enää ole voimassa. Sen selvittäminen, kumpaan ryhmään jokin yksittäinen värssy kuuluu, on haastavaa.
Yleisesti ottaen ns. fraasihaku tyyliin "Mustikka ja puolukka, omena ja vadelma" Googlessa antaa osviittaa siitä, onko juuri tuo sanayhdistelmä tuttu muillekin ja mahdollisesti peräisin jostain tunnetusta lähteestä. Kumpikin kysyjän esimerkkiloruista näyttää olevan anonyymiä perinnettä.
Kun tällaisten asioiden varmistaminen on usein mahdotonta, voi julkaisun…
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvistä kirjoista vetovoiman lakia tai sitä sivuavia asioita käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Rhonda Byrne, How the secret changed my life : real people, real stories
Rhonda Byrne, Salaisuus
Rhonda Byrne, Salaisuus muutti elämäni : tositarinoita Salaisuuden voimasta
Rhonda Byrne, The secret
Rhonda Byrne, Voima
Esther Hicks, Vortex - energiapyörre : vetovoiman laki ja hyvät ihmissuhteet
Michael Losier, Vetovoiman salaisuus : kuinka vedät haluamiasi asioita puoleesi
Ruediger Schache, Positiivisen vetovoiman salaisuus : 99 tapaa löytää sydänmagneettisi voima
Ruediger Schache, Sydänmagneetin 10 uutta salaisuutta
Ruediger Schache, Sydänmagneetti : vetovoiman salaisuus
Florence…
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet
Suomen Kalakirjastosta Ari Savikko vastaa näin: Kohosiimakalastus on pintaan viritetystä pitkäsiimasta käytetty nimitys Pohjois-Karjalassa. Siima viritetään kohojen avulla pintaan, ja koukuissa käytetään kalasyöttiä. Pyydystä käytetään lähinnä lohikalojen pyynnissä. Tämä nimi tämänkaltaiselle pitkällesiimalle ei ole laajemmin levinnyt, vaan nimenomaan Pohjois-karjalassa käytössä. Siellä se on kirjoitettu myös kalastussääntöihin.
Suomen kalakirjasto sijaitsee Muoniossa, siellä on laajan kalakirjallisuuden ja sarjajulkaisujen lisäksi erittäin hyvää asiantuntemusta vastata kalakysymyksiin https://www.suomenkalakirjasto.fi/
Sabja on hindinkielinen nimi Basilikalle. Löysin myös sivuston, jolla kerrotaan että:"Sabja Seeds or Sweet Basil or Tukmaria Seeds or Falooda Seeds"
Sweet basil kääntyy latinaksi Ocimum basilicum. Latinalisella nimellä löytyy suomeksi tietoa mm. Puutarhanetistä. Sivuston mukaan:"Basilika on miedon makuinen ja monille tuttu yrtti. Sen suuret ja pehmeät lehdet ovat joko vihreät, violetit tai viininpunaiset. Basilikasta on olemassa myös eri makuisia lajikkeita, esimerkiksi sitruunan tai kanelin makuista basilikaa; kanelibasilika omenaruokiin, jälkiruokiin ja juomiin. Sitruunabasilikassa tuoksuu ja maistuu voimakas sitruunainen aromi. Maustebasilikalta löytyy kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita." …
Muumimaailmalla on nettisivut osoitteessa:
http://www.muumimaailma.fi
Nämä sivut ovat myös englanniksi.
Aukioloinfoa löysin sivuilta seuraavasti:
MUUMIMAAILMAN KESÄ 1999
Muumimaailma on avoinna joka päivä 12.6.-15.8.1999
Muumien Kotisaari 10-19
Yllätysten talo 10-20
Muumimyymälä 10-20
Seikkailusaari 12-19
Tiedonhaku Internetistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Francisco de Orellana > paina hae. Saat näyttöön eri hakuohjelmien löytämät tulokset. Ainakin Webcrawlerin löytämistä sivuista viimeinen, Discover Amazonia - Amazonia Rainforest - Brazil, Ecuador and… sisältää runsaasti sivuja, joilla on jotakin Francisco de Orellanasta, myös englanniksi.
Tiedonhaku kirjastojen kokoelmista Internetissä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä: http://www.lib.hel.fi > Kirjat ja muu aineisto (pääset tähän suoraankin, osoite http://www.libplussa.…
Voit tehdä haun kirjaston aineistohakusivuilla (riimiw.lappeenranta.fi) asiasanalla Jamaika. Ikävä kyllä lähes kaikki tulokseksi tulevat kirjat ovat englanninkielisiä ja ainoa suomenkielinen (Maailma tänään, osa 4) on lainassa, eräpäivä 6.4. Parhaat tiedot Jamaikan historiasta on kirjassa Jamaica. -Apa Publications, 1997. Suomeksi Jamaikan historiasta on lyhyesti kirjoissa Maailmantieto 4 ja Maailma jossa elämme 2. Onnea ryhmätyölle!
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja…
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Hyrynsalmen kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://www.havukka.net/ . Voit etsiä samalla useammasta alueen kirjastosta ja myös Kajaanin kirjaston kokoelmia pääsee selaamaan omasta linkistään. Näyttäsi siltä, että Baddeleyn teos löytyy Sotkamon kirjastosta.
Löysin netistä tällaisen yleisesityksen: http://www.kapsi.fi/~lichgate/html/alicia_porter_smith.html
Eri seutujen raanujen kuvia löytyy kirjallisuudesta, ei juurikaan verkkosivuilta, joilla on yleensä vain yksittäisiä kuvia. Katsoa voisi esimerkiksi seuraavista osoitteista: http://www.allfiberarts.com/library/aa00/aa083000d.htm , http://images.google.fi/images?q=raanu&hl=fi&btnG=Etsi+kuvia
Video näyttää olevan käsikirjastokappaleena Kallion kirjastossa. Kannattaisi varmaan tiedustella sieltä katselumahdollisuutta, puh. 09-31085053. Jos katselu ei onnistu Kalliossa, voisi kasetin luultavasti lähettää esim. Töölön kirjastoon, jossa on katselumahdollisuus. Varmuuden vuoksi kannattanee tiedustella myös Suomen elokuva-arkiston kirjastosta http://www.sea.fi/kirjasto/ , vaikkakin näyttäisi, että heidän kokoelmastaan ei videota löydy.
Ainakin näistä kahdesta kirjasta voisi olla apua:
Ikävalko, Elisa: "Käytännön tiedottaminen : yhteisöviestinnän käsikirja." (1999) Tämä kirja löytyy esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
"Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus", toimittanut Jari Koskinen. (2000)
Tämä kirja on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Töölön kirjastossa.
