Bismillah (بِسْمِ ٱللَّٰهِ) tarkoittaa Jumalan (Allahin) nimessä, Jumalan nimeen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halal
Afrikkaviikko Antell Catering Oy:ssä. Tiina Bask, opinnäytetyö.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kielitoimiston sanakirja - uudissanoja määrittää häröilyn:
"Omaa johdostyyppiään edustaa slangisanaksi luokiteltu adjektiivi härö ’outo, omituinen’. Se on todennäköisesti ns. takaperoisjohdos verbistä häröillä, joka kuvaa muun muassa sekapäistä, järjetöntä käyttäytymistä."
Lähde: Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/?s=4565
Häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.).
Lähde: Kielikello 3/2008 Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja
Härö: Vähäkyrössä on talo nimeltään Härö, Merijärvellä Härölä. Näistä on lähtöisin Härön sukua, laajemmallakin Häröjä elää. Nimen alkuperä on selvittämättä. Mahdollista on yhdistää nimi johonkin skandinaaviseen…
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (…
Unicefin Käkimassaa on cover-kappale Screwdriverin kappaleesta "You're so Dumb". Käki on englanniksi cuckoo. Cuckoo voi viitata myös mm. hulluun, seonneeseen, hölmöön.
On siis mahdollista päätellä, että käkimassa on käännös Screwdriverin kappaleesta ja viittaa esim. "sekopäiseen joukkoon".
Stewart Homen kirjan suomentaja kertoo teoksen lopussa julkaistussa selitysosiossa, että käännöksen nimi Käkimassaa on peräisin Unicefin kappaleesta.
Lisätietoa Unicefin Käkimassaa-kappaleesta: http://piparnakkeli.lammaszine.fi/2009/12/04/unicef-kkimassaa-orkku-251/
Erilaisten huvimajojen rakennusohjeita ja rakennuspiirustuksia löydät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla, sanana huvimajat. Näin löytyy mm.
Johanna Reija & Johannes Jani: "Tee itsellesi tai lahjaksi huvimaja" (mittakaavaan piirrettyjä mittapiirroksia ja värikuvia)
Johanna Reija: "Tee itse rakenteet" (mm. huvimaja, tuulimylly, suihkulähde ym.)
David Stiles: "Tree houses you can actually build"
Espoossa aihetta käsittelevät kirjat on sijoitettu luokkaan 66.35
Jos ei näin hakien löydy sopivaa, kannattaa hakea laajemmalla käsitteellä piharakentaminen.
Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani".
Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004).
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Tietoa Helsingin kaupungin kesätöistä, avoimista työpaikoista ylipäätään ja kelpoisuusvaatimuksista löytyy nettiosoitteesta http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/kes_ty_t
Kesätyöpaikkojen määrä ja niiden hakeminen vaihtelevat vuosittain, joten kannattaa seurata tuota sivua ja olla aktiivinen ja kysyä kirjastoista tilanteesta.
Mitä ilmeisimmin kyseessä on todellakin urbaani legenda. Aleksis Kivi-säätiötä eikä Aleksis Kivi-seuraa ei ole olemassakaan. Aleksis Kiven Seurasta kerrottiin, että kyseinen tarina on kiertänyt ympäri valtakuntaa jo usean vuosikymmenen ajan. Minkäänlaista taustaa tarinalle ei ole löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta.
Tyhjentävää selitystä tähän lienee mahdotonta antaa, mutta aihetta on paljon tutkittu psykologian kentällä. En pysty antamaan kattavaa vastausta, mutta joitain perusasioita uskon voivani tässä esittää.
Tuhoamisen motiivi on usein peräisin aggressiosta, vihan tunteesta, jota ihminen ei pysty käsittelemään vaan jonka hän purkaa tuhoavana toimintana. Se, mihin tai kehen tuhoava toiminta kohdistuu, riippuu ainakin osittain syntipukkiajattelusta: kenet tekijä syyllistää, itsensä vai toisen/toiset. Sekä muita että itseään vahingoittavalla ihmisellä voi olla huono tai vääristynyt itsetunto. Opitut käyttäytymismallit, kulttuuri, ihmisten jako "meihin" ja "heihin" ynnä muut kognitiiviset (tiedolliset tai ajatustoimintaan liittyvät) tekijät myös…
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää.…
Kyllä Safari-klubi niminen ravintola on oikeasti ollut Helsingissä. Se sijaitsi Eerikinkadulla, lähellä Fredrikinkadunkulmausta. Toimi vielä 80-luvullakin.
Oli aikanaan suosittu "menomesta"; discopaikka.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi Nanna selitetään seuraavasti: "Alkuaan muinaisskandinaavien uskalias, rohkea. Ortodoksisessa kalenterissa nimeä vastaa pyhä Nonna (puhdas, pyhä). Lastenkielessä sana merkitsee makeisia."
Pentti Lempiäinen taas sanoo kirjassaan Nimipäivättömien nimikirja, että Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 9.7. nimipäiviään juhlivat Nanna ja Nanny ovat Annan johdannaisia. Anna on puolestaan alkuaan sama nimi kuin Hanna ja merkitsee armoa.
Uskoisin, että merkitys uskalias, rohkea, on alkuperäisempi.
Maailmantapahtumia:
Vuosisatamme kronikka. Tässä teoksessa tapahtumat alkavat 1900-luvun alusta ja ovat vuoden mukaan eli siinä on erikseen 1934.
Muutosten vuosisata, osa 4, 1930-1945.
Suomea koskevaa 1930-lukuun liittyvää kirjallisuutta:
Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg, Allan Tiitta
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936, ajankuvia vuosilta 1936-1956
Kotimaamme kuva, Suomi 1937-1957
Manninen, Antero: Suomen kansan ajantieto
Mikäli haluat tietoa nimenomaan vuodesta 1934, kannattanee tutustua kyseisenä vuonna ilmestyneisiin lehtiin esim. Suomen kuvalehti, Kotiliesi.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä aiheeseen liittyvää tietoa yhdistämällä asiasanat Suomi ja 1930-…
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
Yksittäisiä lauluja ei pysty etsimään laulun aiheen mukaan kirjastojen tietokannoista. Yleisradion Fono-tietokannasta (fono.fi) aihehaku on mahdollista, mutta tietokannassa on tietoja vain Yleisradion äänitteistä. Oletan, että tarvitset nuotin. Esimerkiksi asiasanalla isyys en löydä nuotteja ja asiasanalla isät löydän nuotin "Lauluja isälle : kokoelma isänpäivälauluja : SSAA" (Sulasol, 1998).
Monet aihepiiriin liittyvät laulut ovat selvästi lastenlauluja tai hengellisiä lauluja tai kertovat isästä jotain negatiivista. Tässä kuitenkin muutama mahdollinen laulu, joka voisi soveltua myös aikuisten lasten esitettäväksi:
Kuusisto, Ilkka: Laulu isälle (sanat Anne Lindeberg-Piiroinen; alkusanat: Isä, isä isä! Tämä laulu on isälle…
Keskiajalla kirjoitettuja runoja löytyy kokoelmasta Tuhat laulujen vuotta (82.2). 1100-luvulla eläneen nunnan Hildegard Bingeniläisen runoja on koottu kokelmaan Hildegard Bingeniläinan : hengähdä minussa vihanta henki (24.11).
Musiikkiosastollamme on keskiajan musiikkia, joista joihinkin LP- tai CD-levyihin liittyy laulujen sanat. Esim Troubadour songs and medieval lyrics (LP 78.912).
Keskiaikaa käsitteleviä kirjoja on todella runsaasti. Niistä on poimittavissa avioliittoon liittyviä tapoja, monista löytyy tekstejä, jotka saattaisivat sopia kysymääsi tilanteeseen. Esimerkkeinä Päivi Setälä: Keskiajan nainen (32.3), Keskiajan kulttuurihistorian lukukirja (91.6), Llitzen: Keskiajan kulttuurihistoria (91.6) ja Ihmeiden peili : keskiajan…
Hyvä lähdeteos nimien alkuperän selvittämiseen on esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Heini-nimestä siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Nimi on ollut Suomen almanakassa 28.11. v:sta 1950. Se voi olla lyhentymä almanakkaan v.1864 ehdotetusta Heinikistä, jolloin sitä voidaan pitää luontoaiheisena (= heinä), mutta myös rinnakkaismuoto miehennimelle Heino.
Juhani-nimestä kerrotaan:
Rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhana, Juho, Jukka eli suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Lisää tietoja nimistä löytyy mm. kirjasta "Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja".
Pekka on suomalainen versio Petrus-nimestä. Nimen pohjana on kreikan kalliota tarkoittava sana petros. Pekka lienee muodostettu Petruksen venäläisestä hellittelynimestä Pedka. Nikolai on venäläinen muunnelma nimestä Nikolaus. Nikolaus-nimen osat tarkoittavat voittoa ja kansaa. (Lähde: Saarikalle, Suomalainen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Myrsky-nimeä ei ole almanakassa, eikä sitä löydy nimikirjoistakaan. Nummelinin ja Teerijoen kirjassa Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä kerrotaan, että nimi on annettu muutamalle suomalaispojalle ja -tytölle. Ensimmäiset havainnot ovat 1900-luvun alkupuolelta.
