Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Mikä on sanan tratta etymologia? Sanan merkitys Wikipediasta: "Tratta on yrityssaatavien perintään käytettävä maksukehotus, johon liittyy julkisuuden uhka… 840 Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum. Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Unohtui tuo taulun / signeerauksen kuva aiemmasta kysymyksestäni eli kenen Alangon signeeraus kyseessä? Vuosi on -23 mutta etukirjain epäselvä. 840 Alanco tai Alanko nimellä maalanneita taiteilijoita ovat mm. Uuno, Aarne, Viljo ja Matti Alanko Valitettavasti tarkempia tietoja heidän signeerauksistaan ei löytynyt. Asiaa kannattaa kysellä taide- ja antiikkiliikkeistä. Vaikkapa Bukowskilta tai Hagelstamilta. Apua saattaa löytyä myös paikallisesta museosta. https://yle.fi/uutiset/3-11841604  
Kuinka suuri osa armeijan käyneistä miehistä on määritetty sodanajan sijoituksessa siviiliorganisaatioiden tehtäviin, mikä tuntuu oudolta koska sodan aikana… 840 Yleisellä tasolla reserviläisen sodan ajan sijoitus määräytyy Puolustusvoimien tarpeen ja kyseisen henkilön sotilaskoulutuksen mukaisesti. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta, jota tarvittaessa täydennetään muilla reserviläisillä, joita on lähes miljoona. Asevelvollisuuslain 89 § nojalla työnantaja voi tietyin edellytyksin varata henkilöstöään käyttöönsä myös sodan ajan tilanteessa. Henkilövarauksista löytyy lisätietoja puolustuvoimien verkkosivuilta.  Sijoituksiin liittyvät tiedot eivät ole julkisia, mutta yksittäinen henkilö voi tiedustella omaa sijoitustaan vierailemalla aluetoimistossa.  Sijoittamattoman reservin roolia ja sodan ajan sijoitusta on pohdittu Ruotuväki-…
Koko runo Pentti Saarikosken runosta joka alkaa sanoilla: Elämä oli epätasaisesti valoisa 840 Etsimäsi Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä "Elämä oli epätasaisesti valoisa." on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182).
Mistä lähtöisin Seppälän suku? Torniosta? 840 Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä. Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän. Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta. 1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html Sivun lopussa…
Minä kaipaisin lukuvinkkejä kirjavinkkejä kirjoja jotka sijoittuisivat sairaalamaailmaan ja myös kirjoja joissa kerrottaisiin sairaanhoitaja opiskelijoiden… 839 Suoraan lääketieteen opiskelijoiden opiskelijaelämästä ei Ratamo-kirjastoista löytynyt kuin Vanhatalo, Pauliina : Lääkärileikki Muuten sairaalaan tai terveydenhoitohenkilökunnan elämään liittyviä kirjoja löytyi enemmänkin, mutta suuri osa sijoittui englantiin ja muutaman vuosikymmenen taakse (esim. Lucilla Andrewsin kirjat). Tuoreempia teoksia löytyi Wijkmark, Carl-Henning : Saapuva yö Lampela, Anja : Lankarullatyttö McKeon, Darragh : Kaikki pysyväinen haihtuu pois Puustinen, Raimo : Aquitania Bincy, Maeve : Sydämenasia Aho, Toni : Partus  
Margit hopea aterimien tarina paperinkeräyksessä 50-luvulla 839 Margit-pöytähopeat oli eräs paperinkeräyksestä vastikkeena saatu palkkio 1950-luvulla. Ote ilmoituksesta Helsingin Sanomissa 1.6.1957: Paperilla saa arvokkaita esineitä. Ylioppilaat hankkivat paperin avulla sievoisen summan Suomen Punaisen Ristin hyväksi. "Sairasauto joka kuntaan" -keräys on päättynyt. Nyt jatkuu paperin vastikekeräys edelleen täydellä vauhdillaan. Hankkikaa nyt Tekin paperilla arvokkaita esineitä. Hopeita kevätsiivouksella Kevätsiivouksen ja maallemuuton yhteydessä kertyy varmasti huomattavat määrät paperia ja pahvia. Vaihtakaa ne esim. moderneihin Margit-pöytähopeisiin! Paperinvaihtoesineet: pöytähopeat rannekellot mekanot nuket Paperia ottavat vastaan lukuisat OTK:n ja SOK:n jäsenosuusliikkeet ja -kaupat sekä…
Miten vaaleissa voi kikkailla? Jos haluaa esim tietyn puolueen saavan paikkoja... Kannattaako äänestää ns varmoja vai ihan vaan omaa suosikkia joka voikin ehkä… 839 Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä…
Mitä nopeuden yksikköä lentokoneet käyttävät? 839 Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed). 
Kuka kirjoittanut laulun "huomenta hyvää, nukkuva sydän" 839 Kyseessä on kansanlaulu, jota on laulettu ympäri Suomea hieman eri sanoilla ja eri melodioilla. Esimerkiksi Eila Kostamon Pienkanteleopas lapsille -nuottikirjassa on versio suurin piirtein noilla sanoilla ("Huomenta hyvää, nukkuvan sydän"), siinä on merkitty ainoastaan säveltäjä Sergei Stangrit. Sanat lienevät siis perinteiset. Lisätietoa: https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-synt-1916-kertoi-luokkansa
Löytyykö nuotteja Paula Koivuniemi tää hetki hiljainen 839 Valitettavasti tästä kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen "Tää hetki hiljainen" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Pertti Reponen. Paula Koivuniemi julkaisi sen LP-levyllä Lähdetään (1983). Levytys on julkaistu uudelleen erilaisilla kokoelmilla, joita voi lainata kirjastosta tai kuunnella suoratoistona. Jos tarvitset nuotin, se on tässä tapauksessa tehtävä itse tai pyydettävä jotakuta muuta kirjoittamaan kuuntelun perusteella.
Kun leipätaikinaan lisätään gluteenia niin mitä sinne lisätään? 839 Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017.…
Vanhoilla sivuilla olivat sähköiset lehdet. 839 Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut on järjestetty uudelleen. Uusi osoite on http://www.kirjastot.fi. Sivulla on aivan uusia palveluja, joista yksi on Linkkikirjasto (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto). Linkkikirjaston sivuilta voi hakea sähköisiä lehtiä hakusanalla verkkolehti. 10.6. niitä löytyi 31 kpl.
Kysymys on väitöskirjasta. Tämä Irina on väitellyt jostakin aiheesta ja tämä joku, ei elävä olento on "...oppinut puhumaan". Aika kinkkinen juttu, mutta olisin… 839 Etsimääsi tietoa on todellakin vaikea löytää. Lisätietoja tarvitaan, sillä käytössä olevat tietokannat (mm. yleisten ja korkeakoulujen tietokannat, artikkelitietokannat)ja hakupalvelut (Internet) eivät näillä tiedoilla anna tyydyttävää tulosta. Mistä olet mainitsemasi tiedot saanut? Ehkä sieltä saisi jotain asiaa valaisevaa. Onko kyseessä varmasti väitöskirja? Missä maassa, millä kielellä tehty? Olisiko missään mitään tiedonmurusta, joka voisi helpottaa etsintää? Jos väitöskirjan nimessä on sanat "oppinut puhumaan", väitän, että olisin löytänyt sen.
Lassi Salakka,Tullihallitus,syntymäaika Valtiokalenteri 839 Lassi Salakasta ei löydy tietoa Suomen Valtiokalenterista vuodelta 2000. Matrikkelissa: Suomen Lakimiehet 1999; on ainoastaan tiedot Salakan OTK:n valmistumisvuodesta ja paikkakunnasta. Ilmeisesti Lassi Salakka, ei ole halunnut antaa tietojaan syntymäajastaan julkisuuteen.
Onko matkapuhelinvalmistajien maakohtaisia markkinaosuuksia luettavissa jostain ilmaiseksi? Ensisijaisesti haluaisin tietää Suomessa myytävien matkapuhelin… 839 Maakohtaisia markkinaosuustietoja ei valitettavasti löydy tilastoista eikä myöskään verkosta. Tiedot Suomen markkinaosuuksista lienee parhaiten Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:llä, mutta valitettavasti heillä ei ole omia verkkosivuja, joten kannattaa kysyä suoraan heiltä, puh. (09) 441 651.
Löytyykö Sofokleen Antigonea Helsingistä? Suomenkielellä mieluiten! 839 Kyllä löytyy. Antigone löytyy suomeksi yhteispainoksena Kuningas Oidipuksen kanssa useista Helsingin kirjastoista(luokka 1.3; näytelmät). Voit itse tarkistaa hyllyssä olevat kappaleet osoitteesta www.helmet.fi.
Olen menossa naimisiin 18.10.2003 ja haluaisin löytää nuotit valitsemaani häävalssiin. Kyseessä on Kaj Wessmanin kappale Häävalssi. Sauli Lehtonen esittää kys… 839 Onneksi olkoon morsiamelle! Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi löytyy valitettavasti vain äänitteenä (esim. musiikkiaineistoja voi etsiä esim. yhteistietokanta Violasta http://finna.fi ). Nuotteja valssiin ei ole julkaistu.
Onko teillä yhtään kirjaa, jossa olisi yleistietoa Suomen elinkeinotoimista. Olen tekemässä opinnäytetyötä elinkeinopolitiikkaan liittyen enkä ole löytänyt… 839 Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
Onkohan Astrid Lindgrenin tuotannon saduista tehty lyhyitä näytelmiä? Jos on niin mistä löydän niitä. 839 Teoksessa Lehto, Mirjami: Näyttämö elää vuodelta 1986 on Astrid Lindgrenin kirjan pohjalta tehty näytelmä Noiduttu prinssi. Myöskin kirjat Mio, poikani Mio ja Veljeni Leijonamieli ovat ilmestyneet Yleisradion kuunnelmina, mutta ainakaan täällä Tampereen kaupunginkirjastossa niitä ei ole kirjoina (siis näytelmämuodossa).