Hei,
Kysymiäsi Ella Wilcken kirjoja ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wilckeltä on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa "Monan saaristokesä" vuodelta 1962 ja "Kesä omin päin" vuodelta 1942. Raahen kirjaston kautta voit saada kyseisiä kirjoja kaukolainaksi. Ensin mainittua kirjaa on mm. Oulun kaupunginkirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 50 snt. Jälkimmäistä kirjaa on mm. Varastokirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 5 €. Jos haluat Wilcken kirjan/kirjat kaukolainaksi, niin ota yhteyttä Raahen kaupunginkirjaston tietopalveluun puh. 08-4393324, email: kirjasto(at)raahe.fi, tai voit täyttää kaukolainapyyntölomakkeen osoitteessa: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
lähteet:
https://finna.fi ;
http://oukasrv6.ouka.fi…
Kysäisin asiaa hankintaosastoltamme, ja sieltä kerrottiin, että CD-muovitaskut ovat peräisin Tanskasta ja niitä toimittaa kirjastolle Haustechnik Fi Oy, jonka nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.haustech.fi/. Kirjasto tilaa niitä suuria eriä, mutta kenties niitä olisi mahdollista hankkia pienempiäkin eriä.
Olisin itse veikannut ihan muistinvaraisesti sarjakuvataiteilija Tarmo Koivistoa, jonka Mämmilä-sarjan miljöökin on lainattu Orivedeltä. Samaan tulokseen näyttää tulleen myös Wikipedian kaupunkiartikkelin kirjoittaja, joka ei ole Aimo Tukiaisen ja Koiviston lisäksi löytänyt ketään nimeltä mainittavaksi nostettua orivesiläistä (paikkakuntalaisten itse käyttämä muoto). On tietysti aina kovin suhteellista, mitä "kuuluisuudella" tarkoitetaan, mutta ainakaan suomalaisittain ns. valtakunnallisesti tunnettuja orivesiläisiä ei tunnu tämän enempää löytyvän. Orivedellä voidaan asiasta olla toista mieltä, mutta rohkenen olettaa, ettei kysyjäkään sitä näkemystä tarkoittanut.
Heikki Poroila
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena.…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488…
Tällä englantilaisella nuortenkirjailijalla on hyvä kotisivu osoitteessa http://www.penelopelively.net/ Tuo sivu on englanninkielinen. Lisäksi hänestä on kirjoitettu teoksessa Klingberg, Göte: De främmande världarna i barn- och ungdomslitteraturen (1980). Sinun kannattaa myös kysyä lähikirjastostasi lehteä Kirjallisuusarvosteluja C: Lasten ja nuortenkirjallisuus. Lehdessä on vuosihakemistot ja Livelyn kirjoja on ilmestynyt suomeksi vuosina 1982, 1985 ja 1988. Todennäköisesti hänen teoksistaan löytyy arvosteluja tuosta lehdestä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mainittu teos,
Kokous-ja kongressipalvelut, ja se on tällä hetkellä lainassa. Turun kaupunginkirjasto ei tee kaukolainoja mikäli ko. materiali löytyy omista tai jonkun toisen turkulaisen kirjaston kokoelmista. Tämä mainittu kirja sisältyy myös esim. Turun Yliopiston, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin.
Olisikohan kyseessä teos: Lauri Linna, Olavi Karonen: Olli K:n tunnustuksia, KL-Paino Ylivieska, 1997. ISBN 952-90-9187-7?
Kirjan takakannen mukaan
kertoja (Olli K.) on Martti Olavi Ensio Karonen ja kirjoittaja Lauri Linna.
Elektronisia kirjoja ei voi vielä saada pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vastikään on kuitenkin tehty sopimus elektronisten kirjojen lainaamisesta lähitulevaisuudessa HelMet-kirjastoissa, joten asiaa kannattaa tiedustella lähikirjastosta jonkin ajan kuluttua. Elektroniset kirjat tulevat olemaan HelMet- kirjastoissa lähinä opiskelijoiden tarvitsemaa kurssikirja-aineistoa. Tarkkaa ajankohtaa aineiston saapumiselle kirjastoon ei ole tiedossa.
Lakimuutos on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Opetusministeriö suunnittelee sen sovellutusta, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Monrepos-puistosta löytyy tietoa Pro Monrepos yhdistyksen kotisivulta http://www.promonrepos.fi
Monrepos oli Ruotsin vallan aikana Lill Ladugård niminen kruununtila, jonka pinta-ala oli 1800 ha. Vuonna 1869-1919 tilan omisti Paul Nicolay, joka myi tilasta 322 ha Viipurin kaupungille. Monrepos oli säätyperintötila, jota ei voinut jakaa eikä omaisuutta lahjoittaa. Sodan jälkeen alue säilyi Neuvostoliitossa Park Kalinin nimisenä puistona.
Tämä on sen verran spesifi kysymys, että kehottaisin sinua kääntymään joko kaupungin hammashuollon puoleen tai yksityisille hammasklinikoille ja tiedustelemaan toimenpiteen hintaa sieltä. Hintaan vaikuttaa varmasti myös potilaan suun ja hampaiden kunto ja toimenpiteeseen käytettävä aika, mitä maallikon on vaikea arvioida.
Kaupungin hammashuollon ajanvarauksen puhelinnumero on (06) 3200 245.
Ajanvaraus on avoinna: ma -to klo 7.30–16.00 ja pe klo 7.30–15.30
Tässä on myös linkki yhden vaasalaisen hammasklinikan hinnastoon
http://www.ajanhammas.fi/tmp_basic_site_0.asp?lang=1&sua=1&q=494d+84cc4…
Voit katsella alustavasti toimenpiteiden hintoja täältä.
Runo alkaa näin: Olin Turussa käymässä , joskus talvella, Aurajoen jäällä oli kahteen osaan hajonnut polkupyörä.
Runo on runokirjassa Kuljen, missä kuljen Otava 1965) sekä kokoelmissa Pentti Saarikoski: Runot 1961-66 (Otava 2008) ja Pentti Saarikoski: Runot ( Otava 2006)
Kirjoja löytyy hyllystä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa https://helmet.finna.fi
Olet ilmeisesti jokin aika sitten täyttänyt 15 vuotta. 15-vuotiaana siirrytään lasten kirjastokortista aikuisten korttiin. Eli nykyinen lasten korttisi ei ole enää voimassa.
Voit vaihtaa maksutta korttisi aikuisten korttiin kirjastossa. Ota kuvallinen henkilötodistus ja nykyinen kirjastokorttisi mukaan.
Hei!
Näin valitettavasti tosiaan on, ettei mikään pääkaupunkiseudun kirjasto ole tilannut kyseistä uutislehteä. Netissä osoitteessa www.theweek.co.uk pystyy jonkin verran lukemaan lehden artikkeleita.
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Kirjoitustapa on tarkistettu kielitoimistosta, koska esiintyy erilaisia kirjoitustapoja.
Ensimmäisessä tapauksessa on kaksi oikeaa tapaa kirjoittaa:
kunta-valtiosuhde ja valtio-kuntasuhde
tai sitten kunta-sanan jälkeen pitkä ajatusviiva ja valtio ja suhde -sanojen väliin lyhyt yhdysviiva ja vastaavasti kun kirjoitetaan ensin valtio-sana.
Toinen tapaus kirjoitetaan:
valtiontalouden kehykset
Kysymyksen säkeet ovat L. Onervan tekstiä. Katkelma on vuonna 1910 julkaistuun kokoelmaan Särjetyt jumalat sisältyvän Geisha-sikermän päätösrunosta, ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä:
Luulet päivään pääseväsi:
tulee ilta vastaan.
Ihminen on aavistusta,
unta ainoastaan.
Geisha-sikermä (kokonaisuudessaan tai osittain) on mukana useassa Onerva-kokoomateoksessa. "Luulet päivään pääseväsi" löytyy Särjettyjen jumalien lisäksi esimerkiksi Helena Anhavan toimittamasta valikoimasta Etsin suurta tuulta : valitut runot 1904-1952.
Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
