Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
Ristiinan kirjasto täyttää 150 vuotta 28.4.2010 ja juhlii merkkivuottaan työn merkeissä ja näyttelyin.
Kirjaston historian voi perehtyä Ristiinan kirjaston sisääntuloaulaan koottavassa näyttelyssä. Lasten- ja nuortenosastolla esitellään nuorten ristiinalaisten ajatuksia ja käsityksiä syntymäpäiväsankarista.
Juhlakahvit juodaan asiakkaiden kanssa 28.4.2010 (klo 15-18).
Voit joko maksaa kirjan hinnan kirjastossa tai ostaa kirjastolle uuden, kadonnutta vastaavan kirjan. Jos arvelet kadonneen kirjan vielä löytyvän, voit kirjastossa ilmoittaa vielä etsiväsi sitä. Kirjan laina-aikaa voidaan uusia, jolloin saat lisää aikaa etsimiseen.
Kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Popular piano solos. Book 2, c1979
Movie hits : Level five, c2004
Suuri pop-toivelaulukirja 3, 2007
Sitaatti löytyy monilta englanninkielisiltä sivuilta, mutta ilman mainintaa siitä, mistä teoksesta se mahdollisesti on. Suomenkielisiltä internetsivuilta löytyy myös useita Jon Kabat-Zinnin tietoisen läsnäolon menetelmän määritelmiä, mutta ei kuitenkaan käännöstä kysymästäsi sitaatista. Käännöksen täsmällistä suomennosta ei siis löytynyt. Alla kuitenkin joitakin sivustoja, joilla aihetta käsitellään:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2006/141106_e.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuustaito
http://www.kehojamieli.fi/Mindfulness.pdf
1. Isoisää etsimässä on käännetty vain sloveeniksi ja latviaksi. (Lähde: Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN )
2. Kantakortista löytyvät viime sotiimme osallistuneiden miesten sotapalvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen asti. Periaatteessa kantakortin tiedot ovat, tietyin rajoituksin, julkisia.
Lisää tietoa kantakortista ja muista lähteistä löytyy Arkistolaitoksen Arkistojen portti -sivustolta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Ilmeisesti esitys on tallessa YLEn arkistoissa, sillä alle linkittämälläni Elävän Arkiston sivulla sanotaan: "Itse runoesitystä ei voida Elävässä arkistossa julkaista tekijänoikeussyistä."
Kurt Nuotion ja Henrik Otto Donnerin esittelyn voi käydä kuuntelemassa Elävässa arkistossa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ginsberg_ja_bukowski_puntarissa_1…
Lisätietoja tallenteesta voi kysyä suoraan YLEltä.
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
EIG.L.V viittaa valmistajan tuotemerkkiin, vaikka lyhenteiden merkitys ei valitettavasti selvinnyt. Tuotteen alkuperämaa on Hollanti.
Saksankielisen Wikipedia-sivuston ja Tagblatt-lehden artikkelin mukaan kipsiset seimihahmot ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin ne tulivat muotiin.
Merkittävimmät valmistuspaikat sijaitsivat Keski-Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/…
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen…
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto…
Kysymänne asia on herättänyt laajemminkin keskustelua, ja siihen ei voi antaa suoraa vastausta. Tässä alla on linkki artikkeliin, missä asiaa pohdiskellaan. Argumentteja sille, että Teofilus/Teofilos olisi ollut oikea henkilö on, mutta myös Teofilus/Teofilos, Jumalan ystävä merkitykselle on perusteita. Lisää aiheesta tässä:
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/jeesus_ja…
Signeeraus näyttäisi olevan K. Kervinen. Samalla signeerauksella löytyy netistä muutama teos. Sen sijaan taiteilijasta ei löydy mitään tietoa. Työt näyttävät olevan 60- ja 70-luvuilta.
Se on tullut juuri kauppoihin myyntivideona ja Dvd:nä. Kirjaston valintalistoille se tulee varmaan pikimmiten, ja sen jälkeen kirjastoihin lainattavaksi.
Raijas-Salo Kaarinan kirjoittamat teokset / artikkelit, jotka löytyivät Linda-, Helka-, Helmet -
aineistotietokannoista ja Arto- ja Aleksi- artikkelitietokannoista.
Keskiasteen yhteistyökysely : selvitys 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitosten oppilaiden halukkuudesta valita oppiaineita muista oppilaitoksista, Helsingin kaupunki, 1994.
Projekteja ja prosesseja: Helsingin ala-asteen koulujen rehtoreiden näkemyksiä arvioinneista syksyllä 1997. Helsingin kaupunki, 1998.
"Älyn välähdyksiä" : tutkiva oppiminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon psykologian opetuksessa. Psykologia 1 / 2003.
Raijas-Salon nimellä ei löytynyt pro gradu – tutkielmaa, mutta nimellä Raijas Kaarina löytyi seuraava opinnäyte: Informaation prosessoinnista…
Kirjastoautotietoa löytyy Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, kohdasta Kirjastoautot, http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/ . Täältä löytyy vain suomen kielellä kirjastoautostandardi (http://www.kaapeli.fi/~fla/k-autostandardi.htm ), ja epäilenkin, että vastaavaa suomalaista ei englanniksi löydy. Vastaavaa tietoutta englanniksi löytynee IFLAn kirjastoautojaoston sivuilta, http://www.ifla.org/VII/s38/index.htm