Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Ruokaviraston ohjeen mukaan Suomen markkinoilla olevat luonnonlinnuille tarkoitetut auringonkukansiemenet eivät saa sisältää salmonellaa. Siten on epätodennäköistä saada salmonellatartunta Suomesta ostetuista siemenistä. Mikäli salmonellatartuntaan viittaavia oireita kuitenkin ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan ja kysyä lisäohjeita.
Lähde ja lisätietoja:
Ruokavirasto: Luonnonlinnuille tarkoitettuja maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä koskevat vaatimukset (ruokavirasto.fi)
THL salmonella: Salmonella - THL
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea…
Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu.
Lähteet:
U. T.…
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -…
Kiiruna on saameksi gīrun ja ruotsiksi kiruna. Etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaantunut suomeen saamen kielestä, mutta ruotsin osalta en löytänyt vastausta.
Lähde
Etymologinen sanakirja: kiiruna https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_b0627304ba0f44b4e…
Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Tästä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta tavoittaa vain kirjastonhoitajan, joka vastaa sähköpostitse erilaisiin kysymyksiin. Kavereita ja email-kamuja voisit etsiä näistä sivustoista, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ löytyy runsaasti suomenkielistä materiaalia - englannin- ja saksankielinen aineisto puuttuu lähes täysin. Suomen ja Pohjoismaiden sosiaaliturvaa käsittelevä viime vuonna painettu teos Social Protection in the Nordic Countries 2001 sisältää jonkin verran aihetta sivuavaa tietoa. Uusimmasta päästä on myös Maila Upanteen väitöskirja Professional Paradigms of Suicide Prevention. Suomalaisen psykoanalyytikko Veikko Tähkän The Patient-doctor relationship vuodelta 1984 liikkuu aika yleisellä potilas-lääkärisuhdetasolla. Hänen teoksensa The alcoholic personality vuodelta 1966 liittyy jonkin verran aiheeseen. - Uusista kirjoista maininnan ansaitsee etenkin Highlights of modern psychiatry, jonka ovat…
Purcellin teokseen "Prophetess" sisältyvän laulun "Let us dance, let us sing" nuottia ei löydy Helmet-kirjastoista valitettavasti, vaikka kokoelmia on melkoisen monta.
Aivan kuten olit jo itsekin löytänyt; nuotin voi lainata Sibelius Akatemian kirjastosta: FIRST BOOK OF SOPRANO SOLOS.
Epäilemättä niin Suomessa kuin Ruotsissakin on isoihin yrityksiin palkattu tietopalvelutyön ammattilaisia. Suomessa alaan voi tutustua sivulla Tietoasiantuntijat Finnish Information Specialists
http://www.tietoasiantuntijat.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1064
Ruotsissa toimii myös vastaava yhdistys
Svensk förening för informationsspecialister
http://www.sfis.nu/site/311/infotrend.aspx
Sekä YLEn että SVTn sivuilta tietopalvelu on vaikeasti löydettävissä, YLEn sivuilta tietopalvelu löytyy haulla arkisto- ja tietopalvelut. SVT sivuilla kannattaa etsiä sivun http://svt.se lopussa olevasta Om SVT -linkistä.
Teiniagentti Luna –sarjaa on suomennettu 5 osaa Egmontin kustantamana. Amerikassa sarjaa (Amazing agent Luna) on ilmestynyt 7 osaa ja osa 8 on suunniteltu ilmestyväksi 2012 ja osa 9 2013, mutta suomeksi niitä ei ilmeisesti saada. Kirjastoista siis löytyy 5 ensimmäistä osaa.
Voit lukita omat varauksesi Helmet-palvelussa esim. kesäloman ajaksi. Näin paikka varausjonossa säilyy eikä varauksia tarvitse perua ja tehdä uudestaan. Varaus pysyy jonossa, kunnes vapautat varauksen itse tai varaus poistetaan.
Vain jonossa olevan varauksen voi lukita. Varausta ei voi lukita, jos
teos on hyllyssä, matkalla- tai odottaa noutoa - tilassa tai varaus on yli 255 päivää vanha.
Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä…
Sari Soldenilta on ilmestynyt kirja naisten ADHD:stä nimeltään Women with attention deficit disorder: embrace your differences and transform your life. Kirjaa ei ole suomennettu.
Kirja on Helsingin yliopiston kirjaston oppimiskeskus Minervan kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto_old/keskusta/palvelut/minerva.htm
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sitä ei ole. Kirjan uusin painos on ilmestynyt vuonna 2005, joten mahdollisesti sitä ei ole myytävänä, mutta lähetän kirjasta kuitenkin hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
