Kyseessä on animaatioelokuva Father Christmas and the missing reindeer (1998), jonka on ohjannut Jon Doyle. Tässä elokuvan linkki Internet movie database -elokuvatietokannassa: Father Christmas and the Missing Reindeer (TV Movie 1998) - IMDb
Elokuvaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista, mutta se on mahdollisesti saatavilla tilattuna ulkomailta.
Ernest Clinen Ready Player One -kirjan kustantaja Suomessa on ollut Gummerus Kustannus. Tällä hetkellä Gummerus ei näyttäisi olevan julkaisemassa jatko-osan suomennosta ainakaan kovin pian. Toiveita tällaisesta voi esittää osoitteessa info@gummerus.fi.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastojen laitteistoja löytyy sähkönkulutusmittarit-sanalla täältä.
Esimerkiksi Kyyti-kirjastojen (Haminan, Iitin, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Vironlahden) verkkokirjastossa saatavuustiedot energiankulutusmittariin löytyvät tästä. Laina-aikaa ei ole suoraan mainittu, mutta yleensä se on esineiden osalta noin kaksi viikkoa. Mittareita ei voi ainakaan Kyyti-kirjastoista varata. Laitteita näyttäisi myös olevan hyvin alueen eri kirjastoissa.
Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:
J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley
Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu
L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley
Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy
Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi
DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)
Punatukkaisia naisia löytyy myös monista kirjojen kansista, joita voi hakea Kirjasampo-kirjallisuuspalvelun kansikuvahausta hakusanoilla punainen hiukset tai punatukkainen
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi)
"Sen siksi tein" sisältyy nuottiin Koivuniemi, Paula: "Parhaat" (Fazer Musiikki, 1993). Nuotissa on laulun suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
Laulun alkuperäinen nimi on "Resistire". Sen tekijät ovat Manuel de la Calva ja Carlos Toro, joka joissakin viitteissä on merkitty laulun sanoittajaksi, joissakin toiseksi säveltäjäksi. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jorma Toiviainen. Laulu alkaa: "Viivat elämäni ympyröistä".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tällä hetkellä ei ole ainakaan julkista tietoa, milloin tätä kirjasarjaa tulisi seuraavan kerran suomeksi. Kustantamot julkaisevat tiedot tulevista kirjoistaan yleensä puolivuosittain, joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan loka-marraskuussa. Asiasta voi kysyä suoraan Maasin kirjoja suomeksi julkaisevalta Gummerukselta: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Hei!
Tiedustelin asiaa Väylävirastosta ja kysymykseen vastattiin näin:
Niitä kutsutaan taustalevyiksi. Aikaisemmin niitä oli paljon, kun opastimien valoteho oli heikompi ja niillä varmistettiin se, että myös voimakkaassa vastavalossa opastimen näyttämä väri (varsinkin punainen) kuitenkin näkyi.
Nykyisin, kun kaikki uudet liikennevalo-opastimet toteutetaan LED-tekniikalla, taustalevyjä ei enää tarvita, kun niiden valoteho riittää kaikissa tilanteissa.
Lokin munat soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta niissä voi olla ympäristömyrkkyjä. Ylen artikkelin mukaan luonnonsuojelulaki kielsi munien keräilyn 1960-luvulla, joten sitä ennen munien keräily olisi ollut laillista - tosin siitä ei ole tietoa, saiko toisen mailta kerätä linnunmunia.Vanhoista sanomalehdistä löytyy jonkin verran uutisia munien keräilystä, mutta lehtijutut käsittelevät yleensä pelkästään munien keräilyä osana jonkinlaista luonnontieteellistä tutkimusta. Vuodelta 1937 löytyy kuitenkin lehtijuttu, jossa mainitaan vesilintujen munien syöminen.
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021)
V. A. Koskenniemi
Finnish scholar, writer, critic, professor at the University of Turku. One of the most prominent figures in Finnish literary until the breakthrough of modernist writers
in the 1950s. Koskenniemi was born in Oulu. Further information in
http://www.kirjasto.sci.fi/koskenni.htm
Sökmaskinen Metacrawler ger på sökordet interrail en hel del svar från de olika ämnesindexen. De flesta är dock inte relevanta. Två adresser ger ganska matnyttig information, tyvärr endast på engelska och tyska, http://www.interrail.net leder till olika länders databanker, till litteratur och till andra linkar om ämnet. www.interrail-guide.com är en dylik link.
På svenska hittar man närmast från Eureka Sverige, som man når via Helsingfors stadsbiblioteks hemsida - sökning i internet - Puls. De flesta länkarna ger dock personliga erfarenheter av interrail.
Marshall, Wolf: Beginning lead guitar--power builder, ISBN 20526598 löytyy Espoon pääkirjastosta. Maarianhaminan kirjastosta löytyy video Hetfield, James: Play guitar with Metallica. Muita viitteitä ei löytynyt, tosin vasta maakuntakirjastojen kokoelma ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta on käyty läpi.
Voit tarkistaa itse tekijätiedoilla kunnan- ja kaupunginkirjastojen verkossa olevat kokoelmatietokannat (osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp). Täältä saat selville, löytyykö lähikirjastoistasi kaipaamiasi videoita. Voit pyytää lähikirjastosi kautta haluamasi aineiston kaukolainaksi. Kaikki kirjastot eivät välttämättä kaukolainaa videoita.
Vastaukset löytyvät teoksesta Talviurheilun tähdet, WSOY 1986. s.204 alkaen. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Mikäli tarkoitat yhteiskristillisyydellä ekumeniaa, niin aiheesta löytyy mm. seuraavia artikkeleita: Ahonen, Risto: Evankeelinen ja karismaattinen liike kansainvälisinä virtauksina ja niiden suhde suuriin tunnustuksellisiin kirkkoihin (Teologinen aikakauskirja. 98(1993) : 1, s.36-44) sekä Kärkkäinen, Veli-Matti: Neljännesvuosisata roomalaiskatolisen kirkon ja helluntailaisten kansainvälistä dialogia (Teologinen aikakauskirja. 103(1998) : 4, s.300-310, 289). Lisää artikkeleita aiheesta voit etsiä kotimaisten aikakauslehtiartikkelien hakemistoista ARTO:sta ja ALEKSI:sta, jotka ovat varmaankin kotikuntasi kirjastossa käytettävissäsi. Englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita aiheesta saattaa löytyä Ebsco-aikakauslehtiartikkeli…
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja yksiselitteisesti. Suomen kirjastoista on saatavilla lukematon määrä erilaisia matkaopassarjoja, niitä ei ole mahdollista luetella tässä. Kaikki kirjakaupoissa olevat sarjat mitä todennäköisimmin löytyvät kirjastoista. Uusimpia kestosuosikkeja ovat mm. Lonely Planetin ja Let's Go -sarjan englanninkieliset oppaat sekä Kaupunkikirjat-sarja. Myös vanhempia sarjoja, joita ei enää ole kaupan, on saatavilla kirjatoista kautta maan. Helpoin tapa selvittää asia on ottaa yhteys lähimpään kirjastoon. Kokeile myös pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään haluamasi kohteen nimi (esim. Madeira tai Uusi Seelanti), niin saat esille kaikki näitä kohteita…
Voit hakea sekä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ éttä Tampereen yliopiston kirjaston aineistotietokannasta http://tamcat.csc.fi/ aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla lesket ja leskeys.
Kirjaston koneilta pääset tutustumaan Linda-tietokantaan (yliopiston kirjastojen yhteistietokanta) ja voit etsiä tutkimuksia ja aineistoa sieltäkin.
Asiasana lesket tai leskeys antaa joitakin mielenkiintoisen näköisiä viitteitä, esim. 1) Kun käsi kädestä kirpoaa : tutkimus vanhusiällä leskeksi jääneiden naisten kokemuksista leskeydestä ja sen vaikutuksista elämään / Lakkala Niina 2) Elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista, terveydellisistä ja…
Tässä muutamia tunnetuimpia: Racine, Montesquieu, Voltaire, Diderot, Rousseau, George Sand, Merimee, Alexandre Dumas (vanhempi ja nuorempi) sekä Baudelaire.
Tarkempia tietoja löydät teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5,6,7,8 ja 9.
