Meillä on tulossa kirjastojen tietojärjestelmän vaihto huhtikuussa ja kaikki Kymenlaakson yleiset kirjastot ovat kiinni 4.4.- 17.4 välisen ajan.Joten olemme antaneet kirjoille poikkeuksellisen pitkän laina-ajan. Voimme kuitenkin yrittää kaukolainata teoksen teille.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Valitettavasti mainitsemaasi kirjaa ei meiltä löydy. Aikuisten lainausosastolla voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen (lomakkeet löytyvät sieltä, palvelu on tulossa nettiinkin vielä alkuvuodesta 2000 uusille kotisivuillemme), joka on mielestäni hyvinkin perusteltu, koska kokoelmissamme oleva Mongolia-kirjallisuus on melkoisen vanhaa. Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainaksi kauttamme.
Kansalaisen käsikirjasta www.opas.vn.fi löytyy hakusanalla työttömyysturva useampia aiheeseen liittyviä sivuja. Esimerkiksi osoitteessa http://www.vn.fi/stm/suomi/vao/tty/tt-sivu.htm. Kelan sivuilla
http://www.kela.fi kannattaa varmaan myös käydä. Kirjoja aiheesta voit etsiä kirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi. Asiasanalla työttömyysturva löytyy useita teoksia uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla. Kirjastossa voit myös pyytää artikkelihaun aiheesta.
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi…
Kivelan sairaalahan on yhä toiminnassa. "Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta. ", vastaa kollega samantapaiseen kysymykseen 04.07.2019
Saatat kuitenkin tarkoittaa hiljattain eläköitynyttä Antti Sorvaa, joka oli Helsingin pitkäaikaissairaaloiden (Kivelä, Koskela, Myllypuro ja Suursuo) ylilääkärinä vuoteen 2010 asti. Hän oli kovin huolissaan sairaaloiden organisaatiomuutoksista. Ne kun tuntuivat kadottavan sujuvat toimintamallit. http://www.prokuntapalvelut-helsinki.fi/?p=99 ja https://www.mediuutiset.fi/uutiset/vastuu-kaihertaa-helsingissa/90f2cff4…
Nykytutkimuksen on hyvin vaikea arvioida tarkasti, kuinka monta sanaa Agricola keksi käännöksiä tehdessään. Kyse on joka tapauksessa isosta määrästä. Suomentaessaan vieraskielisiä tekstejä Agricola tarvitsi uutta suomenkielistä sanastoa erityisesti hengellisen elämän, hallinnon ja talouden alalla. Varsinkin abstrakteille käsitteille ja termeille oli kehittettävä suomenkielisiä ilmaisuja. Agricola johti uusia sanoja suomen murteiden vanhoista sanoista ja osan hän keksi itse muun muassa yhdistelemällä vanhoja sanoja tai antamalla niille uuden merkityksen. Suurin osa Agricolan teoksissaan käyttämistä sanoista on kuitenkin sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen Agricolaa.
Agricolan teoksissa…
Nykytietämyksen mukaan ihmisrotuja ei biologisessa ja geneettisessä mielessä ole. Arabin määrittelykin on vähän tulkintakysymys. Wikipedian artikkelin mukaan tärkein arabeja yhdistävä tekijä on arabian kieli. Laajemman määritelmän mukaan arabi on henkilö, joka puhuu arabiaa äidinkielenään, jakaa yhteisen arabialaisen kulttuuriperinnön sekä käsittää itsensä arabiksi. Arabimaailmaan luetaan yleensä Arabiliittoon kuuluvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat.
Ihonvärin geenitutkimus vahvisti: Ihminen on yhtä rotua https://yle.fi/uutiset/3-9885009
Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit – etnisen taustan tunteminen voi silti auttaa sairauksien hoidossa https://www.hs.fi/tiede/art-2000005231630.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
Kirjaston kokoelmissa on ainoastaan videofilmejä, joita voi lainata. Mitään laitteita meillä ei ole antaa lainaksi tai vuokralle.
Kirjaston tiloissa kokoontuu Lappeenrannan Filmi- ja videokuvaajat maanantaisin klo 17-20, voisit kysyä heiltä asiasta.
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in…
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Tampereella on usein pystynyt vastaamaan tämän tyyppisiin kysymyksiin, joten kannattaisi ottaa yhteyttä sinne. Nettiosoite on: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/
Mielenosoituksista on kirjoitettu paljon. Ohessa joitakin viitteitä. Aiheen tarkemmalla rajauksella ja viitteitä kirjastossa läpi käymällä saat luultavasti tarkemman vastauksen kysymykseesi, joten kannattaa tiedustella asiaa vielä uudelleen esim. omassa yliopistokirjastossasi.
Tutkimuksia aiheesta:
- Heikkilä, Pertti: Poliittinen protestitapahtuma Suomessa 1979 - 1994. Tilastollinen analyysi kansalaisadresseista, mielenosoituksista ja suorasta poliittisesta toiminnasta. Tampereen yliopiston valtio-opin laitoksen pro gradu -tutkielma 1997.
- Linnanen, Aleksi: "Ei ne meille välttämättä ihan niitä kaikista kauneimpia joululauluja laulele!". Nuorten mielenosoittajien näkemyksiä suomalaisesta poliisista toimijakumppaneina…
HelMet -aineistohaun mukaan The Baltic states in the 21st century : western investors in Estonia, Latvia and Lithuania /Tauno Tiusanen, 2000 ei ole saatavilla
pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Teosta voi
kuitenkin tiedustella esim. Eduskunnan, Helsingin kauppakorkeakoulun, Svenska handelshögskolan'in kirjastoista sekä Tilastokirjastosta, joihin se on hankittu LINDA:n (yliopistokirjastojen yhteistietokannan) mukaan.
Kansanpainos löytyy verkosta: http://www.tohtori.fi/laakkeet/
Voit hakea lääkkeen nimellä, markkinoijan nimellä, vaikuttavan aineen ja käyttötarkoituksen mukaan.
Hintavertailuja voit tehdät täällä:
http://www.duodecim.fi/geneerinen/
Ihan varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan. Kustannusosakeyhtiö Tammesta saisit varman tiedon.
Internetistä löytyy kuitenkin eri aikojen suomennettujen Neiti Etsivien kansia osoitteessta http://www.nancydrewworld.com/finnish.html
Kuvauksesi sopii pehmeäkantiseen Pentti Ajannon malliin, vaikka en sen taustaa näekään netistä.
Neiti Etsiviä suomennettiin 1950-luvulla viisi ensimmäistä osaa: N.E. ja kadonnut testamentti (ilm. myös nimellä Neiti Etsivä), N.E. kummitustalossa, N.E. maksaa velkansa, N.E. kohtaa kolmion ja N.E. kallioluolassa. Sitten suomentamiseen tuli 15 vuoden tauko; Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri suomennettiin vuonna 1972. Voisi kuvitella, että kansityyli olisi noin pitkässä ajassa muuttunut ja kannet olisivat…
Haapajärven kirjastosta löytyy Anne Frankin kirjoittama Nuoren tytön päiväkirja. Lisäksi Anne Frankista löytyvät kirjat Miep Gies: Anne Frank, suojattini sekä Melissa Müllerin fiktiivinen Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut.
Rotukoiraa ei, eikä usein monirotuistakaan, yleensä anneta ilmaiseksi. Koiraemon ja pentujen hoito ruokkimisineen ja rokotuksineen tulee kalliiksi. Kääpiö- eli pienpystykorvarotujen Kleinspitzin ja Pomeranianin kasvattajien yhteystietoja löytyy täältä:
http://netti.nic.fi/~pienpyst/
Helmet-haulla löytyy kaksi kappaletta kyseisestä kirjaa. Vuoden 1981 painoksen viimeinen kappale on poistettu Tikkurilan kirjastosta, eikä ole sen vuoksi lainattavissa.
Vuoden 1982 painoksesta on tallella yksi kappale, ja se sijaitsee Kallion dekkarikirjastossa. Kallion dekkarikirjaston kokoelma koostuu Suomen dekkariseura ry:n ja kustantamoiden lahjoittamasta salapoliisi- ja jännityskirjallisuudesta. Suomen dekkariseuran toivomuksesta suurin osa kokoelmasta on käsikirjastokäytössä, ja teoksia annetaan asiakkaille ainostaan kirjastossa luettavaksi. Jos haluat lukea kirjaa, niin se onnistuu siis Kallion kirjaston tiloissa. Kysy kirjaa Kallion kirjaston tietopalvelutiskiltä, henkilökunta hakee sen sinulle dekkarikirjastosta ja voit lukea…
