Hyviä vinkkejä lasten loruleikkeihin saa teoksesta:
Karvonen, Pirkko & Rikkola, Leena: Lukuleikkitaikoja. Tammi 2006.
Tekijänoikeudellisia esteitä runojen ei-kaupalliseen käyttöön ei
ole, mutta kirjailija pitää aina mainita. Perinteisillä lastenloruilla (esim. Kuukernuppi: vanhoja ja uusia lastenrunoja)ei ole
tunnettuja tekijöitä, joten käyttö on vapaata.
Valitettavasti etsimääsi teosta ei näytä löytyvän sen paremmin maamme yleisistä kirjastoista kuin yliopistokirjastoistakaan. Kannattaakin ottaa nyt yhteyttä omaan lähikirjastoon ja kysellä kaukolainamahdollisuutta. Oheisesta linkistä löydät Nummi-Pusulan kirjaston yhteystiedot: http://www.nummi-pusula.fi/default.asp?sivu=125&alasivu=19&kieli=246
Kaukolainauksella on mahdollista tilata kirjoja myös esimerkiksi juuri Ruotsista.
Lähteet:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
http://finna.fi
Suomen valtiopäiväasiakirjat. Käytön opas. v. 2005. "Asiakirjat ilmestyivät suomenkielisinä ja ruotsinkielisinä vuosien 1963-1964 valtiopäiviltä lähtien, mutta säätyjen pöytäkirjoista osa ilmestyi vain ruotsiksi vielä 1905-1906 valtiopäivillä.
Valtiopäiväasiskirjat ovat suomeksi ja ruotsiksi mutta 1800-lopulla valtiopäiviltä on löytynyt muutama saapunut venäjänkielinen asiskirja/kirjelmä tms.
V. 1900 on Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelmassa No 22 "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinanmaan hallintovirastoissa"
Osmo Jussilan tutkimuksessa "Suomen Suuriruhtinaskunta 1809-1917 on käsitelty venäjän kielen asemaa Suomessa mm. s. 142.…
Kirjaa ei voi varata tietystä kirjastosta, vaan varauksesi kohdistuu kaikkien HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Järjestelmä sitten valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan.
Voit soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Kyseessä ilmeisesti Ellibsin kirja, joka vaatii latautuakseen Adoben Digital Edition-ohjelmaan. Voit joko avata e-kirjan tai tallentaa sen vaikka työpöydälle tai haluamaasi paikkaan. Joka tapauksessa sen pitäisi löytyä aina yllä mainitusta Adoben ohjelmasta.
Jokaisen sähköpostin käyttöohjeet löytyvät postilaatikosta. Asetuksissa on yleensä tarjolla (Posti)suodattimia, joiden avulla voi esimerkiksi lajitella, poistaa sekä torjua saapuvia sähköposteja.
Sähköpostien käyttöohjeita löytyy myös googlaamalla. Esimerkiksi Suomi24:n käyttöohjeet ovat sivustolla http://www.suomi24.fi/opastus/sahkoposti#suotimet .
Gmailin suodattimien käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://support.google.com/mail/answer/6579?hl=fi .
Outlook-ohjeet löytyvät sivustolta, jonka osoite on http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/outlook-help .
Vastauksia Outlook-kysymyksiin voi hakea myös Outlook.com -keskustelupalstalta. Sen osoite on http://answers.microsoft.com/fi-fi/outlook_com/forum?auth=1 .
Kyseessä on Eino Grönin vuonna 1972 levyttämä kappale ”Muistot säilyy”.
Kappaletta ei valitettavasti näytä julkaistun CD-muodossa, ainoastaan vanhana äänilevynä. YouTubesta kappale kuitenkin löytyy, joskaan sen luvallisuudesta siellä ei ole varmuutta. Kappaleen voi myös ostaa ilmeisen luvallisesti sähköisessä muodossa. Ostovaihtoehtoja löytyy kirjoittamalla Googlleen hakusana ”Muistot säilyy” ja ”Grön”.
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä…
Carpelanin runoja englanniksi on mm. David McDuffin kääntämässä teoksessa Homecoming.
Suomen kirjallisuuden käännökset tietokanta mainitsee kirjan sisältävän seuraavat kokoelmat:
The Cool Day (Den svala dagen, 1961 ) ; The Courtyard (Gården, 1969) ; Years like leaves (År som löv 1989) (Vuodet, kuin lehdet).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=1850&order=lang&asc=1&lang…
Tätä englanninkielistä teosta ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Kuopion Varastokirjastosta se löytyy, ja sen voi saada sieltä kaukolainaksi Lahteen.
Kirja voisi olla tämä: Laura Fitinghoff: Hallatunturin lapset. Siinä seitsemän sisarusta jää orvoiksi Ruotsissa 1860-luvun katovuosina. Heidän äitinsä pelkää kuolinvuoteellaan sitä, että lapset huutokaupataan. Näin ei kuitenkaan käy, koska lapset pakenevat ja lähtevät vaeltamaan ennen huutokauppaa. Vuohen he ottavat mukaansa.
On talvi ja kaikialla on ankeat ajat. Myös lapset näkevät nälkää. Yksi kerrallaan he kuitenkin löytävät uuden kodin.
Kirja ilmestyi alun perin ruotsiksi vuonna 1907. Se suomennettiin vuonna 1911, ja siitä on ilmestynyt useita eri painoksia, useilla erilaisilla kansikuvilla. Suomeksi se on ilmestynyt mm. Nuorten toivekirjasto -sarjassa WSOY:n kustantamana.
Tässä kirjan esittely Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/…
Käytettävissä olevista tiedonlähteistä (esim. Suomen kansallisbibliografia, eri kirjastojen luettelot ja Kustannus Oy Taifuunin netti-sivut) en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi. Kirjan lopussa olevasta kääntäjän kirjoituksesta on pääteltävissä, että ko. teos on käännetty käsikirjoituksesta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä kustantajalta (taifuuni@dlc.fi) tai suoraan suomentajalta Jukka Malliselta.
L. Onervan runo Sa menet pois on kokoelmasta Iltakellot (1912). Runo on luettavissa myös teoksista L. Onerva: Valittuja runoja. 1 (Otava 1927) ja antologiaan Toisillemme : valikoima runoja (L. Onervan ja Eino Leinon runoja, toim. toim. Reetta Nieminen ja Jorma Rakkolainen, Otava 1986).
Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
Finna https://finna.fi/
Lastu-kirjasto https://lastu.finna.fi/
Jos kirjastokorttiinne on yhdistetty tuo sähköpostiosoite, jota nyt käytätte, niin kirjastokorttinne on vanhentunut ja tietonne poistettu meidän asiakasrekisteristä. Uuden kortin saatte tulemalla kirjastoon, täyttämällä kirjastokortin hakulomakkeen ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen.
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys".
Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön".
Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Puun ja sienen suhde on mutualistinen, sillä sieni saa isäntäkasvilta sokereita antaen vastineeksi kasville vettä ja ravinteita. Monilla puulajeilla on oma sienilaji, jonka kanssa ne elävät symbioosissa (esimerkiksi koivu ja kantarelli). Sienillä on ekosysteemissä tärkeä tehtävä, koska ne hajottavat kuolleita eliöitä ja palauttavat niiden sisältämiä ravinteita takaisin luonnon kiertokulkuun.
Lahottajasienet ovat erilaisia sieniä, jotka aiheuttavat luonnon kiertokulussa puuaineksen ja kasvien lahoamista solunulkoisen entsyymitoiminnan avulla. Sieni siis lahottaa puuta
Lähteet:
Peda.net: Sienet
Wikipedia: Lahottajasieni
Kyseinen runo on Eeva Kilven ensimmäisestä runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY, 1972, s. 45). Teoksesta on sittemmin julkaistu useita painoksia.
Runon voi lukea myös teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2000).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.109054
https://finna.fi/Record/3amk.256941
Kysymyksen sitaatti ei ole Lewis Carrollin kirjasta, vaan Tim Burtonin sen pohjalta ohjaamasta elokuvasta. Siinä se on Liisan vastaus Hullun Hatuntekijän kysymykseen "Have I gone mad?" Sananvaihdon inspiraationa on luultavasti ollut Carrollin kirjassa teekutsuja edeltävä Liisan ja Irvikissan välinen keskustelu:
"But I don't want to go among mad people," Alice remarked.
"Oh, you ca'n't help that," said the Cat: "we're all mad here. I'm mad. You're mad."
"How do you know I'm mad?" said Alice.
"You must be," said the Cat, "or you wouldn't have come here."
Alice didn't think that proved it at all: however, she went on: "And how do you know that you're mad?"
Liisa Ihmemaassa (2010) - Quotes - IMDb
Burtonin elokuvaa ei valitettavasti ollut…