Näyttää siltä, että kyseisten lehtien vuosikerrat vuodelta 1965 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Seura-lehden vanhat vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilminä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan. Yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Fennica https://finna.fi
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan tavalliset Ixodes-puutiaiset kuolevat nopeasti huoneilman kuivuuden takia. Suomeen on kuitenkin ilmaantunut Välimeren alueelta ruskea koirapunkki, Rhipicephalus sanguineus, joka on tottunut kuivaan ja kuumaan ilmastoon. Se saattaa selviytyä sisäilmassa ja munia huonekaluihin ja seinänrakoihin.
Alla linkki sivustolle:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00004#s24
Vaski-kirjastoissa on helppolukuinen kirja nimeltä Agentti Samppa ja vihannesten kapina (Burgess, Mark 2004), jossa on paljon kuvia. On myös kirja nimeltä Kurpitsakuningas (Nöstlinger, Christine 1975), jossa on paljon tekstiä ja muutamia kuvia. Lisäksi on teos nimeltä Mukulat kasvaa (Viitaniemi, Janne 2015), jossa on kirjan lisäksi CD. Kirjassa on leikkejä ja tehtäviä, jotka liittyvät vihanneksiin. Tämä teos on sopiva leikki-ikäisille.
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta…
Tutkijat löysivät vuonna 2016 kanadalaisesta kaivoksesta noin kolmen kilometrin syvyydestä pienen vesialtaan, jonka vesi on tutkimusten mukaan kaksi miljardia vuotta vanhaa. Veden ikä on laskettu analysoimalla radiogeenisiä isotooppeja.
Tämä vesi on juomakelvotonta, sillä se on hyvin suolaista.
https://www.bbc.com/news/science-environment-38311781
https://www.latimes.com/science/la-xpm-2013-jun-08-la-sci-ancient-water-qa-20130608-story.html
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen…
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Kysymyksesi koskenee Vilho Lampea. Hänestä on kolme teosta, jotka ovat lainattavia täällä Oulun kaupunginkirjastossa.
-Aalto, Eeli: Vilho Lampi, lakeuden maalari, esittelyä ja taustaa. Hämeenlinna : Karisto, 1967.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi : 11.6.-7.8.1988 ; artikkelit Pertti Pulkkinen, Antero Kare. Taidekeskus Pyrri, 1988.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi 1898-1936, toimitus Marja Junttila ; valokuvat Ilkka Soini...et al. Oulu : Pohjoinen, 1998. Tästä kirjasta tietoa myös netissä
http://personal.inet.fi/taide/heikki.kastemaa.kulttuurinavigaattori/lam… .
Aineistotietokantamme on myös Internetissä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Mikäli haluat teoksen tai teokset meiltä kaukolainaksi pitäisi kaukolainapyynnön tulla Boråsin…
Hei!
Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa Otavan sivujen ja hänen kotisivujensa lisäksi teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja videolla Tuhat vuotta, sata kirjaa A-K. Netissä muita osoitteita mm. http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html ja http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
Lisäksi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkiston vanhasta vastauksesta löytyy mainittuna seuraavat lehtiartikkelit:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2,
20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva,
Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva,
Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48// Nuortimo, Pentti: Kalle on kalamies,
Tyyris…
Raijas-Salo Kaarinan kirjoittamat teokset / artikkelit, jotka löytyivät Linda-, Helka-, Helmet -
aineistotietokannoista ja Arto- ja Aleksi- artikkelitietokannoista.
Keskiasteen yhteistyökysely : selvitys 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitosten oppilaiden halukkuudesta valita oppiaineita muista oppilaitoksista, Helsingin kaupunki, 1994.
Projekteja ja prosesseja: Helsingin ala-asteen koulujen rehtoreiden näkemyksiä arvioinneista syksyllä 1997. Helsingin kaupunki, 1998.
"Älyn välähdyksiä" : tutkiva oppiminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon psykologian opetuksessa. Psykologia 1 / 2003.
Raijas-Salon nimellä ei löytynyt pro gradu – tutkielmaa, mutta nimellä Raijas Kaarina löytyi seuraava opinnäyte: Informaation prosessoinnista…
Työntutkimusta käsittelevä kirjallisuus on kirjastoissa luokassa 69.15. Voit tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen joko kirjastossa silmäilemällä tämän luokan hyllyjä tai verkkokirjastossa selaamalla viitteitä, joita löydät luokka- tai asiasanahaulla.
Näitä hakuja voit tehdä esim. Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston hakulomakkeella, joka löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116261241
Haut voi tehdä valitsemalla alasvetovalikoista hakuehdoksi Luokka tai Asiasana, sekä kirjoittamalla vastaavalle riville 69.15 (luokkahaku) tai asiasanoiksi esim. työntutkimus tai työn organisointi.
Päivää!
Kysymänne novelli on suomennettu (V. Levänen) nimellä Jonytsh ja se löytyy teoksesta Kertomuksia (1953). Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Interenetin vapaan Wikipedia-tietosanakirjan artikkelin (http://en.wikipedia.org/wiki/BosWash) mukaan BosWash megalopolin asukasmäärä on 44 miljoonaa, mikä on 16 % koko Yhdysvaltojen asukasluvusta.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut ja suorita haku. Saat melkoisen määrän linkkejä hyville sivustoille.
Hei!
Raoul Johnssonin Johtamisen taidot on alle 200-sivuinen perusteos.
Se on tosin jo vanha, ilmestynyt vuonna 1989. Jaakko Heikkilän teos Kasva, välitä, valmenna: henkilöjohtamisella voittajajoukkueeksi on uusi, ilmestynyt viime vuonna.
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
