Seitsemän veljestä alkaa kuvauksella Jukolan isännän maaomistuksesta:
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison-jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
Tarkkaa aikaa tällaisille kielellisille muutoksille ei voi antaa.Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) osassa 2, J-K (1953) muoto yksikolmatta, kaksikolmatta "21, 22" jne. todetaan "melko harvinaiseksi", joten siitä voi jo päätellä, että jo 50-luvun alkupuolella käyttö ei ollut yleistä.
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Tässä pari tuoreinta teosta, joissa Antti Tuurista:
Kotimaisia sotakirjailijoita / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2001 ) ja Kotimaisia nykykertojia. 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2000 ). Otavan sivuilta löytyy vähän tietoa: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… Mahtaisikohan soitto Otavaan auttaa jos haluaa lisää tuoretta tietoa? Muutama tuore lehtiartikkeli Antti Tuurista: Hauska tapaus - Suomen kuvalehti 2003, nro 39, sivu 44-47; Ihmetellen halki Euroopan - Suomen kuvalehti 2003, nro 11, sivu 60-66; Antti Tuuri hurahti saagoihin - Lapin kansa 2003-02-10; Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja - paikallinen, kansallinen, universaali - Hiidenkivi 2002, nro 1, sivu 11-13; Tuuria elämässä (Uratie) -…
Onneksi olkoon morsiamelle! Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi löytyy valitettavasti vain äänitteenä (esim. musiikkiaineistoja voi etsiä esim. yhteistietokanta Violasta http://finna.fi ). Nuotteja valssiin ei ole julkaistu.
Tuomioistuimet on Suomessa jaettu kahteen päälinjaan: yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja kahdeksan hallinto-oikeutta.
Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön osapuoli voi yleensä valittaa siitä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Lisätietoja löydät seuraavista osoitteista:
http://www.oikeus.fi/
http://www.om.fi/3892.htm
Kaukolainaan on mahdollista tilata kirjoja, jotka eivät kuulu meidän kirjaston kokoelmiin. Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Voimme tilata kirjaa sinulle kaukolainaksi, kaukolainan hinta on 2 € maakuntakirjastoista ja 7 € yliopistokirjastoista.
Kysymääsi kirjaa on myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön kirjastossa käsikirjastokappale (sitä ei siis saa kotilainaan).
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Kelan perhe-etuustilaston mukaan v. 2005 Suomessa maksettiin vanhempainpäivärahaa 51 234 isälle
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/111006121450TL/$File/Perh…
Kysymys oli liian vaikea varmasti vastattavaksi. Kirjallisuudestakaan ei löytynyt mitään tämänkaltaista koetta tai pohdintaa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole normaali kovera (kourumainen) peili, vaan seiniltään umpinainen kartiopeili. Tällöin yksikään kartion pohjan suuntainen valonsäde ei pääse poistumaan kartion sisältä, vaan heijastuu aina uudestaan ja uudestaan kunnes on absorboitunut kokonaan lämmöksi. Klassisesta kahdesta vastakkaisesta tasopeilistä tämä kartio eroaa, sillä tasopeileissä jatkuvaa heijastumista on vain yhdessä peilien tason suunnassa ja tällöinkin vain, jos peilit ovat täysin vastakkaiset. Umpinainen kartio ei myöskään ole millään suunnalla parabolinen peili tai edes sen likiarvo, kuten vain kaistale kartiopeiliä olisi,…
Tarkoittamasi diasarja lienee Oy Finlayson Forssa Ab, Mallisto 1894-1939.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että sinun olisi varminta ottaa yhteys suoraan Finlaysonille ja selostaa tilanne. Finlaysonilla sinut osataan varmasti ohjata eteenpäin sellaiselle henkilölle, joka vastaa tiedotuksesta, kuvituskuvista ym. Kuvien oikeudet ovat joko valokuvaajalla tai firmalla. Useinhan firmoilla on omat kuva-arkistonsa. Taideteollisen korkeakoulun vanhat kinodiat eivät ole laadultaan julkaisukelpoisia. Usein yritykset ovat hyvin tarkkoja sen suhteen, että heidän tuotteitaan esittävät kuvat ovat ensiluokkaisia. Lisäksi on huomioitava oikeuskysymykset, lupien selvittely ja muut vastaavat asiat. Kuvien julkaisun yhteydessä on hyvän…
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Internet-työasemien käyttäjätunnuksen voi vaihtaa lyhyemmäksi Turun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.turku.fi/kirjasto. "Asiakkaana kirjastossa" -kohdasta pääsee Internet-työasemien ajanvaraukseen, jonka kautta omilla kirjastokortin tunnuksilla voi vaihtaa käyttäjätunnuksen ja halutessaan myös salasanan. Vaihto tapahtuu valitsemalla ensin "Käyttäjätiedot", sitten "Omien tietojen muokkaus", jossa voit "Käyttäjätunnus"-kohtaan vaihtaa haluamasi uuden tunnuksen. Lopuksi pitää vielä hyväksyä uusi tunnus.
Pasilan kirjastossa ei valitettavasti ole tarvetta noille viime vuoden numeroille, koska Pasilassa tuo vuosikerta jo on, eikä luultavasti juuri muissakaan kirjastoissa ole siihen kiinnostusta, koska niitä ei ole enää paljonkaan ole lainattu. Sen sijaan voit hyvin tuoda lehdet Pasilan kirjaston kierrätyskärryyn, josta kuka tahansa kiinnostunut voi ottaa ne itselleen. Siten lehdet menisivät varmasti hyödyksi ja iloksi toisille.
Valkealan kirjastossa on myös diaskanneri. Lähempiä tietoja saa ottamalla yhteyttä Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
