Antrean kalaverkon ikä määriteltiin hiilen radioaktiivisuustutkimuksella, C14-tutkimuksella, joka antoi ajaksi n.7300 eKr. Kysessä on suolöytö. Suohon tai veteen joutuneina hyvinkin hauraat esineet ja orgaaniset aineet saattavat kestää häviämättä tuhansia vuosia.
Lonely planetin Croatian uusin, v.2002 painos löytyy toistaiseksi Myyrmäen kirjastosta. Vuoden 1999 painos löytyy Helsingin kirjastoista Pasilasta,Kirjakaapelista,Kalliosta ja Puistolasta.
Sarjaan kuuluu yhdeksän kirjaa:
Pieni talo suuressa metsässä, Gummerus 1961 (Little House in the Big Woods)
Farmarin lapset, Gummerus 1973 (Farmer Boy)
Pieni talo preerialla, Gummerus 1957 (Little House on the Prairie)
Luumujen poukama, Gummerus 1964 (On the Banks of Plum Creek)
Hopeajärven rannalla, Gummerus 1966 (By the Shores of Silver Lake)
Pitkä talvi preerialla, Gummerus 1969 (The Long Winter)
Pieni kaupunki preerialla, Gummerus 1975 (Little Town on the Prairie)
Onnen kultaiset vuodet, Gummerus 1974 (These Happy Golden Years)
Neljä ensimmäistä vuotta, Gummerus 1977 (The First Four Years)
Aiheesta lisää:
http://www.kolumbus.fi/pienitalopreerialla/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Ingalls_Wilder
Kysymänne runo on Viljo Kojon Kuollut mies ja se löytyy ainakin kokoelmasta Iloitse kanssani, johon Terttu Pajunen-Kivekäs on koonnut valikoiman huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. En tiedä missä Kojon kokoelmassa se on alun perin ilmestynyt, mutta ko. Iloitse kanssani -kokoelmaa voitte pyytää kaukolainaksi lähikirjastoonne.
Fredrik II teki ristiretken (kuudennen ristiretken) Jerusalemiin ja Egyptiin vuosina 1228-1229. Sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_ristiretki kerrotaan tästä retkestä.
Carl Grimbergin teoksessa Kansojen historia, osa 8, taas kerrotaan Fredrik II:n ja Egyptin sulttaanin hyvistä väleistä. Sulttaani lahjoitti kristitylle ruhtinaalle kallisarvoisen planetaarion ja kristityt saivat Jaffan sopimuksella Jerusalemin haltuunsa 10 vuodeksi. Fredrik puolestaan huolehti, että muhamettilaiset saivat harjoittaa uskontoaan Jerusalemin kahdessa moskeijassa. Molemmat hallitsijat: Fredrik II ja sulttaani Al-Kamil saivat kovasti arvostelua omilta uskonveljiltään. Fredrik palasi Italiaan kesällä 1229. Hän sai lahjoituksia sulttaanilta siis varmaankin…
Tommy Hellstenin kirjaa Uhanalainen ihminen on tulossa pääkaupunkiseudun kirjastoihin yhteensä 49 kpl. Kirjat ovat jo kirjastojen hankintaosastoilla, joissa ne luokitetaan, muovitetaan ja laitetaan lainauskuntoon. Kirjastoihin ne tulevat varmaan lähipäivinä, ja varauksen voi jo tehdä kirjasta HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta. Noutopaikaksi voi varata minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastoihin tulee kysyttyjä kirjoja aina useampi kappale ja niistä laitetaan vain osa Bestseller-kokoelmaan, suurin osa jää varattaviksi. Bestseller-kokoelman tarkoitus on, että kirjastossa kävijöille olisi aina jotain uutta kirjaa tarjolla, siksi näitä kappaleita ei voi varata. Bestseller-kokoelmaa täydennetään päivittäin uusilla…
HelMet-kirjastojen lainoja voi tosiaan uusia vain kolme kertaa. Sen jälkeen ne täytyy tuoda kirjastoon ja lainata uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollaantuvat. Käyttösäännöt löytyvät osoitteesta http://helmet.fi/search~S9*fin/k tai pdf-muodossa osoitteesta http://helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf.
Eilen 8.11.2010 HelMet-järjestelmä toimi tosiaan hyvin tahmeasti. Syynä olivat ilmeisesti järjestelmäajot, jotka illalla tukkivat järjestelmän. Nyt HelMetin pitäisi taas toimia normaalisti. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!
Hain pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta mitä erilaisimmilla hakusanoilla, mutta South Pacific : Etelämeren ulapoilla oli kaikista luontodokumenteista lähinnä etsimääsi, siinä on kyllä ainoastaan 2 DVD-levyä ja se on vuodelta 2009: http://www.helmet.fi/record=b1982032~S9*fin
Mieleen tulee ainoastaan nykydekkareita, joissa on mukana virolainen henkilö. Esimerkiksi Ilkka Remes:Riskiraja, Olavi Kokko:Luvattu maa, Juha Numminen: Henkipatto, Jarkko Sipilä: Likainen kaupunki; Anna Jansson: Loputon uni ja Matti Rönkä: Tappajan näköinen mies.
Kirjasammon sivustolta yritin myös hakea, mutta en löytänyt. Varmaankin joku lukijoistamme keksii kirjoja aiheesta.
Viro keskukselta voisi myös kysyä.
http://www.eestimaja.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1968137__Sriskiraja__Origh…
hei, tässä olisi tärkeätä tietää, mitä kuvasta voi päätellä. Jos kuvassa todella näkyy avoinna oleva kirjaston ovi ja sieltä tulevat kansanedustajat, silloin he ovat siellä käyneet. Muuten luulen, että he vain ryhmittyvät jonoon kirjaston edessä. Saattaa tietysti olla, että tilaisuus on viivästynyt ja joku kansanedustajista on mennyt kirjastoon ihan kuluttamaan aikaa.
Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Voit uusia lainasi viisi kertaa. Lainat voi uusia kirjastossa, kirjastoautossa tai kirjautumalla omiin tietoihin www.helmet.fi-sivulla. Uusiminen ei onnistu, jos aineistosta on varauksia.
Tällaisen diaesityksen liittäminen kotiseutukokoelmaan ei sinänsä riko tekijänoikeuslakia, mutta sen julkinen esittäminen on monimutkaisempi asia. Yksityiseen käyttöön saa vapaasti ottaa valokuvia lehtien julisteista yms., mutta kirjastossa tällainen kuva ei enää ole yksityisessä käytössä ja muuttuu siksi lähtökohtaisesti luvanvaraiseksi. Nimikirjoitukset eivät ole ongelma, niitä ei tekijänoikeus suojaa, mutta kopiot kuvista ovat ongelmallisia.
En näe laillista estettä sille, että kirjasto ottaa kyseisen diakuvien kokoelman vastaan. Voi olla kuitenkin perusteltua rajata käyttöä siten, että kuviin voi tutustua kirjastossa, mutta niitä ei näytetä kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
Asia ei ole oikeudenhaltijan näkökulmasta merkittävä,…
Mensalainen on Mensa ry:n jäsenlehti, jota ei ole yleisissä kirjastoissa. Fennica:n tietojen mukaan osa lehdistä vuodesta 1991 lähtien ovat salaisia, koska niissä on julkaistu jäsenluettelot. Vanhoja ennen vuotta 1991 julkaistuja lehtiä on saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Liittymällä Mensa ry:n jäseneksi lehden saa itselleen. Ks. http://www.mensa.fi/ . Sieltä voi tiedustella lehden saamista.
Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
